IRC-Galleria

Kirjoitan kommentaaria Upadesamrita-nimiseen lyhyeen sanskritinkieliseen henkisen elämän opaskirjaan. Kahdessa ensimmäisessä tämän teoksen 11:ta ohjeen säkeestä puhutaan joutavasta puheesta. Alla kaksi katkelmaa tulevasta tekstistä.


—o)O(o—


Puheen vietti, taipumus puhua joutavista aiheista, varastaa ajatustemme keskipisteen, upottaa tietoisuutemme ulkoisen maailman asioihin. Joutava puhe sitoo meidät lukemattomiin joutaviin asioihin ja tilanteisiin jotka haaskaavat kallisarvoista elämäämme. Puhu siksi ainoastaan olennaisista asioista, käsittele ne kauniisti, selkeästi ja tiiviisti. Hoida maailmalliset velvoitteesi ripeästi. Älä jää niitä pitkälti ruotimaan, älä niistä alati keskustele. Tarpeettoman puheen myötä kulutat suunnattomat määrät energiaa, jonka voisit kohdistaa henkiseen harjoitukseesi.

...

Prajalpa, joutava puhe ja juoruaminen, saastuttaa mielemme tuhoten sen perustavaa laatua olevan tyyneyden joka luo pohjan meditaatiollemme. Muista juoruaminen, heidän puutteidensa ja virheidensä ruotiminen, on erityisen haitallista henkiselle elämälle. Oman mielemme ja elämämme parissa on meillä työstettävää riittämiin, aiheetonta lisätyötä itsellesi tuot jos sitä täytät omaan elämääsi vaikuttamattomilla asioilla, tuntemattomien ja puolituttujen iloilla, suruilla ja skandaaleilla. Joutava puhe kaikuu kaikkialla ihmisyhteiskunnassa sen kulkua ohjaten, tulvii televisiosta, painetusta sanasta ja kanssaeläjiemme suista tietoisuutemme täyttäen. Sano ei sanasaasteelle.


—o)O(o—