IRC-Galleria

Käytiin hieman Espoon yllä OH-DDS:llä katselemassa, onko mulla kotona valot päällä, ja kiertämässä Latokasken masto. Kirkas lentosää ja kuunsiltaa Tallinnaan asti eli jokseenkin kaunista.

Tämän vuoden autottomana päivänä ajattelin vihdoin kokeilla, miten kokonaisen vuorokauden pärjää ilman omaa yksityisautoa. Koska olen kuullut, että on ekologisempaa kulkea bussilla, päätin matkata täydet 24 tuntia pelkästään sellaisella. Niinpä jätin autoni edellisenä iltana Karakallioon, josta jatkoin ympäristöystävällisemmällä kulkuneuvolla.



Yllätyksekseni matkaan ei mennyt paljoakaan pidempään, mutta jouduin pysäköimään hieman kauemmaksi ja kävelemään loppumatkan. Tämä tietysti heijastui myös aamuun, sillä minun piti herätä jonkin verran normaalia aikaisemmin ehtiäkseni viedä pojan bussilla päivähoitoon. Tähän vaikuttivat myös normaalia pidemmät liikkeellelähtövalmistelut. Onneksi hoitopaikan vierestä löytyi itämaisen ruokakaupan vähäisellä käytöllä oleva lastauslaituri.



Seuraavaksi kyytiin hyppäsi Mikko Pikarinen, joka halusi myös kantaa kortensa kekoon ympäristön pelastamiseksi ja jättää autonsa kotiin. Mikko matkasi ensin töihin ja myöhemmin työpäivän päätteeksi McDonald's Lommilaan.

Työpaikalla pysäköinti oli yllättävän helppoa, eikä ketterä ajoneuvoni vienyt edes viittä ruutua. Ilokseni huomasin, etten ollut ainoa, joka oli tullut paikalle bussilla.



Illalla piti vielä hakea perhe Pukinmäestä. Olivat onneksi tehneet aivan pihapiiriin kätevän kääntöalueen, joten turhan vekslailun sijaan saatoin odotellessani keskittyä kauniin öisen Savelan ikuistamiseen.

Yhteensä ehdin pelastaa maailmaa 184 kilometrin verran.

Ei kuitenkaan tähän, vaan katso oheisesta linkistä, miten sydämiä kuuluu mielestäni käyttää osoittamaan arvostusta sisällölle josta pitää, kuten kauniille tai hauskoille kuville sekä hienoille suorituksille...

Saat tietysti laittaa sydämen tähänkin, jos oikeasti pidät tästä eli olet vaikka samaa mieltä. Et saa kuitenkaan sydäntä takaisin – tai voit vaikka saadakin, jos olet tuottanut mielestäni sen arvoista sisältöä.

Eilinen Malmi–Mikkeli–Jyväskylä–Pirkkala–Malmi -reitti Diamondin 1-moottorisella 4-paikkaisella DA40-180 G1000:lla sai ainutlaatuisen päätöksen: pyysimme lupaa ylittää Helsinki-Vantaan kentän 4000 jalan korkeudessa, mutta saimmekin yllättäen sen sijaan käyttää kiitorataa 15 ja lennellä matalalla kentän poikki.

Mikäli joku väittää, että Porvoon Sondbyssä sijaitsevaan Partiopoukamaan on hankala ajaa autolla, niin voisin sanoa hänen olevan väärässä, sillä tulipa viime tiistaina käytyä kokeilemassa, että mahtuuhan sinne bussillakin ehjänä pihaan asti (ja jopa pois). Keskellä sivupeili sijainnissa, jossa iltahämärissä käänsin auton ketterästi ympäri.



Matkan tarkoituksena oli esitellä radioharrastusta sekä Vapaaehtoisen pelastuspalvelun toimintaa partiolaisille, mikä onnistuikin kiitettävästi. Viimeisessä kuvassa Veli-Matti @Weltto Pappinen wörkkii HF:ää bussin takapenkillä. Hyvien muistojen lisäksi matkalta jäi käteen bussiin lahjoituksena saatu HF-antenni.

‎"Pot. ollut tekemässä linja-auton huoltotöitä. Yllättäen auton akut räjähtäneet. - - Räjähdyksen voimasta vas. korva soi. Tärykalvot ehjät ja puhtaat. Yt hyvä." – Pam. Hoidoksi määrättiin olut tai lonkero ja loppuilta rentoutumista.



Palokunta vei akunkappaleet mennessään ja hieman neutralisoi maastoa. Suurimmat vammat itse akun lisäksi taisi saada akun navan runkoon yhdistänyt Leatherman.

Tulin joutessani tännekin. Tämän lisäksi näin mm. harakan.