IRC-Galleria

Kesäloma loppui ja palasin tänään töihin. Olen yrittänyt houkutella Minnaa etsimään itselleen isopalkkaisen työpaikan, jotta minä voisin jäädä kotimieheksi. Palkkatyö ei sovi minulle.

Yksi nykymaailman ärsyttävimmistä piirteistä on se, että kadulla ei saa olla rauhassa. Varsinkin pysähtyminen on vaarallista, koska silloin joku urpo tulee välittömästi selittämään. Muutama viikko sitten irkkasin kännykällä kaupungilla. Kadun toisella puolella olevasta KY-talosta ilmestyi suunnilleen ikäiseni, siististi pukeutunut mies, joka hissukseen käveli kohti. Arvelin hänen tulevan piilottamaan rahaa. Sen sijaan hän lausui: "Terve! Sinä näytät mieheltä, joka tarvitsee kunnon suihinottoa." "Ei pidä paikkaansa", vastasin. "Voinko näyttää, mitä osaan", hän kysyi. "Et voi", vastasin. "Miksi en", hän kysyi. "Koska en halua", vastasin. "Oletko varma", hän kysyi. "Olen", sanoin. "Harmi", hän sanoi ja käveli pois.

Valkoinen, työssä käyvä teekkarimies on syyllistetty niin kiltiksi, että hän katsoo asiakseen kärsivällisesti kuunnella aivan mitä hyvänsä. Seksuaalinen häirintä on de facto sallittua, jos sitä harrastaa kylteri tai taikkilainen. Jos valitan edistyksellisille piireille yllä kerrotusta tapauksesta, he kysyvät, olenko kommunisti ja pelkäänkö olevani taidehomo ja enkö voi ottaa tapausta huumorilla/imarteluna. Entäpä jos minä ehdotan kadulla satunnaiselle vastaantulevalle naiselle suihinottoa? Pitäisikö hänen ottaa se huumorilla? Onko hän heterofobi jos loukkaantuu?

Yhtä outoa on se, että ilmastouskovaiset saavat kaikessa rauhassa terrorisoida kaduilla kulkevia. Yksi feissaaja pysäytti minut ja Minnan Narinkka-torilla ja alkoi kertoa Greenpeace-juttuja. Hän puhui niin hiljaisella äänellä, etten kuullut juuri mitään, mikä tavallaan oli hyvä juttu, mutta tavallaan se teki tilanteen vielä tylsemmäksi. Välillä hän kysyi, uskonko muuten ilmastonmuutokseen. Sanoin, että en, mutta sillä ei ollut mitään vaikutusta. Suu kävi ja jostain syystä minä en halunnut loukata häntä keskeyttämällä. Toivoinpahan vain, että itsekritiikin kello olisi alkanut kilkattaa hänen päässään.

En ymmärrä, millaisen reaktion selittäjät kuvittelevat kuuntelijassa synnyttävänsä. Jaarittelun kuuntelu ei ole kenenkään mielestä mukavaa. Miksi suuri osa ihmisistä kuvittelee, että heidän oma jaarittelunsa olisi sen mielenkiintoisempaa?

KY-talon kylterin kanssa mietin hetken, että jospa hakisin yläkerrasta pyssyn ja ampuisin päähän. Olisiko sitä seuraava hekuma niin suuri, että se ylittäisi vankilareissusta seuraavan harmituksen? Väkivalta on nykyään aliarvostettu ongelmanratkaisukeino.

Poikien kanssa pohdin, että suoranaisiin laittomuuksiin ja vaaratilanteisiin puuttuvan poliisin ohella meillä pitäisi olla jonkinlainen muhamettilaisyhteiskunnista tuttu partasuumiliisi, jonka toimialaa olisivat kaikenlaiset intuitiivisesti tunnistettavat mutta lainsäädännön kannalta vaikeasti kodifioitavat ärsyttävyydet. Miliisit voisivat partioida jalkakäytävillä ja jaella sähköpiiskalla tärskyjä mölyäville pultsareille, häiritseville hare krishnoille ja Unicefin rahankerääjille, ihmisiä töniville mummoille sekä räkiville ja rahaa piilottaville kyltereille.

Olenkohan tulossa vanhaksi?

Irlistä nettiin se oli kybärin alkuu, toiset selvis, toiset ei päässykkään karkuun/
Et taida tietää mitä #otaniemel tapahtu, kaksi nyymiä toisiinsa rakastu/
Entä se kun tunteet ignoressa pakastu, horon kuville jako-onnettomuus tapahtu/
Raavittiin kasaan huomiota, sääliä. Vittuuntuneet vanhahomot repi auki pälliä/
Monia säätöjä, mielessä vain muna. Uusi poikkis, ihan vitun jepa/
Osaan pari hyvää spurdotus-kikkaa, satoi paskaa irkkiin, siitähän flippaa/
Nyymi-jengis, bannit kiersi ringis, vanhoista staroista Schecter ei enää hengis/
Otarannan kentällä korista ja tennist, Blue-Fitness-salilla habakääntöpingist/
Usvi asukalle hakukoneen rakensi, nyt kryptaa levyjä ja perässä on poliisi/
2020 tuli, alko parempi olla, sellasta oli kybärillä niemes nolla-kaks-yks-viis-nolla/

Tein ihka ensimmäisen ascii-arttini :) Kyseessä on SuSE:n Geeko-lisko. Koska tässä käytetään ei-tasalevyistä fonttia, esitän tuotoksen kuvamuodossa

Kiva ropecon, tapasin tuttuja ihmisiä, viime vuodelta ja myös muita, esim. #afrodesun porukkaa. Oli kiva istuskella ilta-auringossa rupattelemassa tutun poppoon kanssa. Jaksun kanssa muutamiakin kertoja nähtiin, lainasin jopa nettiä kerran. Se vaan luuli mun -_- -hymiöistä jotain ihan omiaan :| Noh, kuitenkin, tuli sellainen tunne, että paratiisi on jotain sellaista kuin niinä iltoina. Rupattelua, makoilua aurinkoisena päivänä kivojen ihmisten kanssa. Kaikki omia itsejämme. Karnevaalitunnelmaa, rauhaa. Erilaisia ihmisiä. Ei dissausta, ei panettelua.

Myös mielenkiintoisia luentoja oli. Kiravuo kertoili nettihyökkäyksistä. Joku muu parisuhteen ja roolipelaamisen yhdistämisestä (heh), joku muu 2 jostain naisnäkökulmasta roolipelaamisessa, joku muu 3 japanilaisesta romantiikasta kautta aikojen, Guy Windsor miekkailusta ja Star Wreck -tiimi Rautataivaasta. Sitten oli tietenkin viimeisenä varsinainen kohokohta, nimeltään Get Real: Tappaminen. Siinä ruodittiin tappamisen psykologiaa ja fysiologiaa. Monta mielenkiintoista ja sovellettavissa olevaa pikkufaktaa tungin päähäni. Pitääpä propsata luennoijaa palautteen muodossa.

Hautajaiset olivat nyt lauantaina 16.6. Hämeenlinnassa. Lämmin ja koskettava tilaisuus, ja tietysti surullinen. En pystynyt pitämään itseäni täysin kasassa. Itse kappelilla päässä pyöri kuin humalatilassa konsanaan, vaikka mitään en ottanut ollut. Muistotilaisuus seurakuntakodilla meni alkuun osaltani niinkuin pitikin. Timon isä jutteli meille, että apua on hankittava jos vaan suinkin sitä on mahdollista saada, ja kertoi, miten häntä itseään oli autettu. Myöhemmin saimme pöytään valokuva-albumin Timon elämän ajalta. Sitä selaillessa jokin iski, romahdin täysin itkemään. En pystynyt katsomaan kuvia loppuun, vaikka joskus tulen ne kaikki varmasti katsomaan. Pekka piti kauniin puheen Timosta. Myöhemmin, lähdössä hyvästelin Timon äidin. Romahdin siinäkin aivan täysin. Näytti varmaan hienolta muulle juhlaväelle. No, vitut siitä. Sanoin, että Timolle pystyi aina menemään puhumaan asioista. Äitinsä sanoi, että voi että, minkä jutun he laittoivat minut tekemään (tarkoittaen ruumiin löytämistä) ja kehotti myös hankkimaan ahdistukseen apua. Sovimme, että näkisimme uudelleen kesän aikana, kun tilanteet hieman rauhoittuvat. Hyvästi, Timo.

Tapasin Onnelassa mielenkiintoisen ihmisen, juteltiin kai noin tunti, älykkyydestä ja ihmisistä, sekä opetuspedagogiasta. Hän hieman kainostellen "tunnusti" ihastuvansa ihmisessä älykkyyteen ja pitävänsä ko. ominaisuutta suuressa arvossa. Mielestäni tuo onkin jossain määrin terveempää kuin pelkän ulkokuoren tapaus, ajatellen lähinnä parisuhteellisesti asioita. Hetken huvittelut on sitten erikseen. Mutta takaisin asiaan, sanoin, että älykkyyksiä on monenlaisia, on sosiaalista, matemaattista, yms. Hän totesi, että matemaattinen on se "paras tapaus". Kysyin perustetta, hän vastasi, että matemaattinen älykkyys on helposti määriteltävissä. Asiaa ajatellen näin se onkin, vaikka toki älykkyystasoja on siinäkin monenlaisia. Mielenkiintoinen näkökanta siis, propsit aidosti. Huviti loppuillasta, kun poke tuli ajelemaan porukkaa pois, sanoen meille "te näytätte just hyvältä pariskunnalta, suunnistakaa vaikka narikkaan" tms. :)

Tein satiirisen ja pervertoidun version urlissä http://www.keikos-homepage.jp/funtime.htm sijaitsevasta sivusta hetkeksi, starring yours truly. Läppä oli erinomainen, kunnes muutama mahdollisesti aito aasialainen muija kontaktoi sähköpostiosoitteen kautta. WTF FTW. Kiinalaisen ystävättäreni mielestä sivut olivat kuitenkin mauttomat. Hän vaatikin niiden poistamista harvinaisen jyrkkäsanaisesti, mihin hetken vastaanhangoittelun jälkeen suostuin. Näin tänään.

Tänään sain täyttymykseni, ilman väkivallantekoja. On kulttuuriantropologisesti jopa jännittävää havaita, että tuplaten omanikäiseni henkilöt alentuvat itseni tasolle ja jopa paljon alemmas. Iltapäivä on ollut yhtä hullunmyllyä, jossa "hullua" on naurattanut kaikista eniten ja makoisimmin :) Kiitos kaikille mukana olleille vuosikymmenen nauruista :) Ja ihan oikeasti, jos vaikka jättäisitte oman sukuni rauhaan asiassa. Itse en sentään niin alas alennu, että lähden lähetysmiskielloilla uhkaamaan, mind you. Mutta kiitti tästä kaikesta, ootte ihkuja . Ja sinä; tunnistat kyllä itsesi; sinä teit minusta tällaisen. Ja se tuntuu nyt petollisen hyvältä :)

Olen tänään oppinut, että maailmassa ei ole ystäviä. On vain selkäänpuukottajia. Kaikki pelaavat omaan pussiin, pyyteettömyttä ei ole, paitsi joidenkin positiivisen maailmankuvan omaavien ihmisten kajahtaneissa päissä. Ei ole ystäviä. Vain vihollisia, ja ihmisiä, jotka eivät ole vielä vihollisia.

Can you see this isn't really me?
No this is someone else
I am just beneath the surface

In the pouring rain
I'm bleeding, I die
And I'm crying in pain
I'm bleeding, I die...
...I'm bleeding, I die...
...I'm bleeding, I die...
I, Die!
I, Die...