tämän kuoren alla sykkii sydän samanlainen kuin muilla
siihen ymmärrystä etsin eksyen
aina itseni mä löydän tämän saman taakan alta
jota painaa teot vihamiehien
varjoissa yön minä itkin
kaiken sen sisääni kätkin
pelkkä tieto huomisesta saa mut jälleen heräämään
tähän painajaiseen päättymättömään
enkä tiedä mä minne menisin
silti seuraan kai jotakin