Brenna jätti tämän viestin muistaakseen Paulia: "Tänään on todella raskas päivä minulle, perheelle ja olen varma, että teille kaikille myös. Tämä päivä, kaksi vuotta sitten muistuu mieleeni päivittäin ja muistan sen kuin eilisen. Oli maanantai, edellisenä lauantaina minulla ja kolmella muulla perheenjäsenellä oli kinaa Paulin kanssa, hän lähti, sanoi tulevansa takaisin ja aikovansa kirjoittaa musiikkia. Minä tiesin, että hän ei tule takaisin. Sinä sunnuntaina tiesin sydämessäni, että hän on poissa ja moni teistä ei tiedä, että hän menehtyi sunnuntaiyönä (jonka sain itse tietää maanantaina). Pakotin itseni uneen etsittyäni Paulia koko yön, kuin myös muutama perheenjäsen. Kun heräsin, niin tiesin, että tämä päivä on se päivä kun saan tietää mieheni olevan kuollut. Äitini ja Paulin äiti mietti kuumeisesti missä hän voisi olla. Sanoin itselleni: ''Brenna hyppää autoon, sinä tiedät missä hän on.'' Äitini tuli ja otti minut kyytiin, me ajoimme noin 11 kilometrin matkan hotellille, jossa hän oli. Matka tuntui kestävän 12 tuntia. Silloin kun saavuimme perille, asiat menee hieman sumeaksi, mutta kyllä te ymmärrätte, tapahtuneesta ei tarvitse käydä läpi joka kohtaa. Siinä sekunnissa maailmani romahti ja elämä muuttui pahimmilleen. Loppu on historiaa ja se oli elämäni vaikein viikko. En voi puhua kaikkien puolesta, mutta sinä päivänä menetin parhaan ystäväni, mieheni ja tyttäreni menetti isänsä. Paul oli sairas ja huumeiden lisäksi hän kärsi vakavasta sydänsairaudesta, josta kukaan ei tiennyt ennen kuluvia viikkoja. Paul ei ollut paha ihminen, hän teki huonoja valintoja ja jotkut ihmiset eivät ymmärrä riippuvuutta, se on ok, mutta älkää saarnatko ellette ole olleet siellä ja kokeneet sitä. Kaikki Paulin tuntevat tietävät, että hän ei tarkoituksella satuttaisi ketään. Hän oli sairas, hän oli voimaton ja hän hävisi taistelun, mutta kerron teille että vuosien ajan hän taisteli rohkeasti. Haluan kaikkien tietävän kuinka paljon te olette koskettaneet elämääni tavalla, jota en koskaan unohda. Voimme tehdä tästä surullisen päivän, mutta käännetään se nurin ja juhlitaan mahtavaa ihmistä joka loisti meille hämmästyttävällä hymyllään, musiikilla ja rakkaudella. Ei ole päivää jolloin en ejattelisi häntä. Hän jätti teille kaikille mahtavaa musiikkia ja minulle upean tyttären ja paljon muistoja. Näen tyttäressämme paljon samoja piirteitä päivittäin ja tunnen ympäri vuorokauden hänen läsnäolonsa. Kaikki kyselevät minulta, että olisinki tuona viikonloppuna tehnyt jotain toisin? Vastaan, että en. Tiedän sydämessäni tehneeni kaikkeni minkä vain pystin, toiset päättivät olla piittaamatta ja se on minulle ok, tiedän itse tehneeni kaikkeni. On miljoonia asioita joita olisi voinut tehdä ja jossitella, mutta jossain vaiheessa tulee piste jolloin hyväksyy asiat ja saa rauhan. Älä turruta tunteita, vaan hyväksy ne, se on paras neuvo jonka voin antaa jokaiselle joka on ollut samassa tilanteessa. Käyn edelleen puhumassa terapeutille, koska jotkut päivät ovat todella surkeita, enkä haluaisi nousta ylös, mutta olen oppinut että elämään kuuluu myös kuoleminen. Saan voimaa tyttärestäni ja Paulin tarttuvasta naurusta jonka kuulen päässäni ja mielettömän mahtavasta ryhmästä kavereita ja perheenjäseniä jotka ovat minua tukeneet. Paul ei olisi koskaan halunnut kenenkään lopettavan elämäänsä, täytyy vain opetella kantamaan häntä sydämessä päivittäin. Kiitos teille tästä loputtomasta tuesta, rakkaudesta ja ystävällisistä sanoista.'' - Brenna Gray
Tässä koskettava kuva October Graysta isänsä, Paul Grayn haudalla:
