IRC-Galleria

http://www.youtube.com/watch?v=AWH58KOy_GI&feature=list_related&playnext=1&list=SPCAEEEBD5F3A48A10

Tartteekohan sitä muuta enää ees sanoa.

Oltiin veljen kanssa eilen Tampereen Pakkahuoneella todistamassa kolmen bändin yhteiskiertuetta. Kyseessä oli siis The Ugly World Tour 2011, ja esiintyjinä olivat Machinae Supremacy ja Ensiferum, ja pääesiintyjänä tietenkin Children of Bodom.

Saavuimme junalla hiukan ennen kuutta Tampereelle. Saimme tovin etsiä Pakkahuonetta, kun emme tunteneet kaupunkia kovin hyvin, vain huomataksemme, että se olikin juna-aseman vieressä. Tyhmät. Kovin kauaa emme onneksi joutuneet odottamaan, ja jonossakin olimme suurin piirtein keskivaiheilla, joten eteneminen ei ollut epämiellyttävää.

Sisällä siirryimme K-18-alueelle, koska ajattelimme, että siellä olisi rauhallisempaa. Tilasimme parit Lonkerot, ja saimme pian todistaa Machinae Supremacyn keikkaa.

Bändistä sinällään en voi antaa kummempaa palautetta - en esim. ollut tätä keikkaa ennen edes tietoinen koko orkesterista, joten en tunne biisejäkään -, mutta kappaleet kuulostivat tosi hyvältä, ja jäsenet omalla tavallaan mukavan ammattimaisen oloisia, jos näin voi sanoa. Jäi siis ainakin tästä bändistä hyvä maku suuhun, että pitänee tässä alkaa tutustua paremmin musiikkiin.

Itse tulin keikalle lähinnä Ensiferumin takia - huolimatta siitä, etten edes kauheasti välitä Peten aikaisesta tuotannosta -, joten tämä yhtye olikin seuraavana vuorossa. Porukkaa alkoi siinä vaiheessa kerääntyä jo hieman enemmän lavan eteen, joten siinä alkoi olla jo vähän ahdasta, mutta tilaa onneksi oli kuitenkin sen verran, että pääsi hyvälle näköpaikalle ja pystyi siinä itsekin vähän musan tahtiin moshaamaan ja tanssimaan. Uusimpien kappaleiden lisäksi bändi soitti myös vähän vanhempia klassikoita, kuten "Token of Time", "Iron", "LAI LAI HEI" ja "Into Battle", jotka kuulostivat oikein hyvältä myös livenä. Onko siis ihme, että tuli vähän hikiseksi, kun siinä kauheasti heilui ja lauloi musan mukana? Bändi muutenkin tuntui olevan ihan mukavalla mielellä liikkeellä - Petekin oli hiukan hymyssä suin, kun joku yleisöstä muistaakseni huuteli: "Alkaako jo pelottaa?" -, joten eipä siitä esityksestä muuta voinut kuin nauttia.

Illan pääesiintyjä saapui viimein lavalle, ja olin siinä aika lailla edessä veljen kanssa. En ole Bodomia aikoihin kuunnellut, enkä suoraan sanottuna ole edes välittänyt Hate Crew Deathrollin jälkeisestä tuotannosta, joten Enskan esityksen jälkeen olo oli aika neutraali, kun Bodom saapui lavalle. Tokihan kuitenkin halusin senkin esityksen nähdä - onhan bändi joskus aikoinaan kuulunut suursuosikkeihini -, joten pysyttelin siinä paikallaan. Se oli kuitenkin iso virhe, jonka tajusin siinä vaiheessa, kun eka kappale setistä pärähti soimaan.

Jo sitä ennen taakseni tuli kaljalasin kanssa joku iso mies, joka ensin huitaisi minua kipeästi selkään kädellään ja seuraavaksi läikytti kaljat selkääni. Olin siinä vielä ihan rauhassa, vaikka vituttikin, että pitää kännissä ja kaljan kanssa ängetä sinne tungokseen. Kunnon vitutukseni ja raivoni sain kuitenkin purettua, kun vasemmalle puolelleni avautui iso tila, jossa porukka jotain vitun känniääliöitä - siis enemmän tai vähemmän isoja ja kännisiä miehiä -, alkoi siinä jotain riehua ja töniä toisiaan muita ihmisiä päin. Itse olin siinä aivan reunalla jonkun itseäni pienemmän naisen kanssa, ja me kaksi tönittiin niitä kavereita aivan hullun lailla pois aina kun kaatuivat päin. Jossain vaiheessa joku pitkätukkainen hevarimieskin veti minut hikikainaloonsa ja koitti repiä mukaan siihen tungokseen, mutta minä työnsin sen kaverin koko ruumiinvoimalla pois kimpustani ja karjuin jotain siihen suuntaan, että painuisi jo vittuun siitä.

On siinäkin tietty tapa purkaa kiukkuaan, kun keikasta nauttimisen sijaan joutuu tönimään lapsellisesti ja hengenvaarallisesti käyttäytyviä miehiä pois kimpustaan - kyllähän siinä rytäkässä muutama mustelma tulee, kun isot miehet leikkii, ja halu tappaakin -, mutta huvittavinta siinä tilanteessa oli se, että meidän puolella melkeinpä vain minä ja se toinen nainen tönimme pois niitä kavereita. On naisista siis näköjään johonkin.

Pian sen jälkeen sanoin veljelle, että lähdetään pois, kun ei siinä oikeasti voinut olla. Halusin ottaa kameralla jotain lähimatskua bändin kavereista, mutta koita siinä sitten, kun meinaat päästä hengestäsi. Siirryimme takariviin, josta ei bändiä nyt kauheasti nähnyt, mutta ainakin kuuli. Olin raivoni vuoksi aluksi hyvin välinpitämätön koko show:ta kohtaan, joten en sillä tavalla voi antaa kovin hyvää palautetta Bodomista. Mitä kuitenkin siinä jo aluksi kuuntelin, biisit kuulostivat aika tasapaksuilta ja mitään kovin hyvää spiikkiäkään ei Alexilta tullut - enimmäkseen kiroilua, jolle lähinnä pyöritin silmiäni. Kun kiukkuni alkoi siinä hieman laantua, ja pojilta tulemaan vähän tuttuakin settiä jo, plus Alexin ja Jannen välille hauskaa keskustelua, aloin siinä päästä jo vähän jutun juoneen kiinni. Toki siellä takarivissä vieressäni tanssi kaksi jotain tyttöä, jotka ilmeisesti olivat myös kännissä, joten sain tyrkätä siinäkin toisen pari kertaa pois kimpustani, ennen kuin meni jakeluun. (Siinäkin rytäkässä kolhin kyynärpääni, kun muija tyrkkäsi vasten tiiliseinää.)

Mutta sanotaanko nyt, että omalta kohdaltani poikien hauskat välispiikit pelastivat Bodomin keikan. Kuten sanottu, oma fanitukseni bändin kohdalta on mennyt jo aikaa sitten, joten keikka oli mielestäni melko neutraali verrattuna siihen, mitä siltä odotin - onhan kyseessä kuitenkin maailmaa paljon kiertänyt ja nähnyt Children of Bodom. En päässyt oikein kiinni siihen keikkaan, kuten esim. kahden ensimmäisen - osa biiseistä oli täysin tuntemattomia itselleni, jalkani olivat kipeät kaikesta seisomisesta ja päälle painoi vielä aikaisempi vitutus, ja jotenkin muutenkin tuntui siltä, että Bodom veti keikan vähän rutiinilla. Korjatkaa toki, jos olen väärässä - itse näin bändin ekaa kertaa livenä.

Näin ollen, voisin sanoa, että Ensiferum veti illan parhaan keikan. Tokihan mielipiteeni voi olla puolueellinen joidenkin mielestä, koska pidän itse bändistä, mutta minulla ei oikeasti ollut kovin suuret odotukset edes Enskan suhteen, joten todellakin yllätyin positiivisesti. Ehkä jatkossa alan käymään poikien keikoilla useimminkin - who knows?

Jälkitunnelmina sitten sellaiset, että tultiin lopulta kolmen maissa taksilla Tampereelta Poriin. Keikka loppui muistaakseni siinä yhdentoista maissa, mutta kuitenkin liian myöhään, että oltaisiin päästy kotio päin, joten koitettiin siinä muutama tunti pyöriä kauheassa pakkasessa ja keksiä joku keino. Vaikka paikat oli jäässä ja kipeinä, ja rahaa meni taksiin kiitettävästi, niin tulipahan Tampereen keskustan kadut ja kujat hieman tutummiksi.

Että tämmöinen reissu se.

Kuva- ja videomatskuakin keikasta tallentui kameralle. Katsotaan sitten, mihin ne päätyvät.

Ei ollu mistään kotosin livenä! Iha kamalaa kuraa.
Pettymykseni on suuri. Levyllä vetävät niin hyvin.
Huoh.

Kiitosta vaan janski :DD sun takiis prkl tullu hakattuu Machinae Supremacyy koko stnan aamu :D:D:D

Aisstna ku oli kova keikka. Mennee ehkä jopa top viiteen. Nii ja bändin laulaja anto rispektii miun Zelda -paidasta. Oon virallisesti cool.

edit: lämppäritki oli kovii. Laulaja näytti Devin Townsendiltä.

I don’t think you understand
These are our shores and our land
You are a stranger here
And we won’t be idle as you interfere

Illan aloitti Random Eyes. Kyseinen yhtye oli allekirjoittaneelle tuttu Maanalaisen levykaupan (Kristillisen musiikin erikoisliikkeen) mainoksesta ja ja yhtyeen erittäin limaisesta laulajasta Christian Palinista (X-Factor). Ja ennakko-odotukset olivat sen mukaiset. Ei mitenkään erittäin hyvät lähtökohdat siis.
Portugalilainen limanuljaska siis luotsaa bändiä, joka soittaa mielestäni erittäin juustoista, tasapaksua ja moneen kertaa kuultua melodista hard rockia powermetal-vaikuttein. Siinä hieman genrerunkkausta.
Eipä siinä, letti liehui ja kitarat vinkui. Kitaristeja oli btw kolme. Näiden lisäksi lavalla heilui vielä basisti ja tietysti laulaja. Välillä oli hieman ahtaannäköistä. Keikan aikana saimme tietää, että kaksi kyseisistä tiluttajista olivat uusia. (Toinen heistä suoritti tulikasteensa vinguttamalla kitarasoolon. Joka oli melko tylsä.) Adoptoiko bändi kenties kodittomia kitaristeja? Biisejä en tuntenut ja koko bändin olemus ällötti, joten seurasin keikkaa mahdollisimman sivusta. Onneksi tämä soitti vain 20 minuuttia. Meinasi hajota naama.

Seuraavana lavalle nousi Kill the Romance. Omistan kyseisen bändin levyn, olen kuunnellut sen puhki monta kertaa ja pidän bändistä, vaikka se ei lempibändieni kärkipäähän kuulukaan. Joten tämä oli erittäin tervetullutta vaihtelua Random Eyesiin.
Pääsin eturiviin. Bändi oli todella kova ja energinen. Ottaen huomioon, että bändin oikea laulaja oli sairaalassa vaimonsa kanssa saamassa lasta ja sijaislaulaja oli löydetty todella lyhyellä varoitusajalla. Tästä vedosta jaksoin jopa nauttia. Soittivat muunmuassa I'm Aliven, Tresspasserin ja Inner Cellin, juuri ne joita olin odottanut. Lisäksi settilistaan kuului Arch Enemyltä lainattu Revolution Begins (vihjeenä saksalainen pillu ja ruotsalainen pumppu) ja uusi biisi, joka kuulosti todella hyvältä.
Pitkälettiäijät heilui lavalla ja kunnon metalli ärjyi. Voiko muuta toivoa?

Seuraavaksi lavalle päästettiin illan pääakti eli Machinae Supremacy. Niille, joille bändi ei ole tuttu, kerrottakoon, että bändi soittaa ns. SID-metallia. Eli metallia, johon on sotkettu Commodore kuusnelosen musiikkia.
Laulaja esitteli bändi ja että "they are from the internetz". Vähän nörttimeininkiä siis. Yleisössäkin näkyi muutama melko nörtin näköinen pitkälettimies. Mikä oli mielestäni aika suloista.
Bändi itsessään oli TODELLA energinen. Yleisö oli mukana heti alusta asti. Minulla ei oikeastaan ollut mitään ennakko-odotuksia bändin suhteen. Olin miettinyt, että miten bändi toimii livenä vai toimiiko ollenkaan. Mutta toimihan se. Aivan helvetin hyvin. Levyllä MaSu kuulostaa hyvältä, livenä todella munakkaalta.
Settilistasta jäi mieleen ainakin GImme More (sid), Truth of Tomorrow, I Know the Reaper, Through the Looking Glass, Nova Prospekt, Dark City, Player One ja henkilökohtainen suosikkini Indiscriminate Murder Is Counter-productive.

Yksi parhaimmista keikkakokemuksista tänä vuonna ehdottomasti.

Vittuku uus lätty o kova ja vittuku tekis mieli ostaa se mut ei oo varaa.




Take a look across this vast uncharted battlefield
You still don't know your enemy
A bunch of pistol freaks with infinite mad skillz
And a new found taste for blood

We've made this land
You have no place here
No right

[Chorus:]
This is the world you're in
And this is where ours begins
A borderless nation of thoughts to replace
Your walled-in existence in space

We are like sleepers we hide in plain sight
If you can't see you cannot fight
This is the war between our culture and your laws
With millions born into the cause

Now we're taking it back
You don't believe me?
Feedback

[Chorus:]
This is the world you're in
And this is where ours begins
A borderless nation of thoughts to replace
Your walled-in existence in space

[Female vocals:]
I don't think you understand
These are our shores and our land
You are a stranger here
And we won't be idle as you interfere

[Spoken Japanese - female]

[Chorus:]
This is the world you're in
And this is where ours begins
A borderless nation of thoughts to replace
Your walled-in existence in space

Sure you already know
That your age was long ago
We augment reality online
And you hail from ancient times

[Chorus:]
This is the world you're in
And this is where ours begins
A borderless nation of thoughts to replace
Your walled-in existence in space.