IRC-Galleria

“You go too far!” he roared, slamming his fist down on a table.
“Amazing”, Garion said sarcastically. “You ARE alive after all. I thought I might have to step on your foot to get any kind of response out of you. All right, now that you’re awake, let’s fight.”



Ah, David Eddings. <3

"Are we drunk?"
"I certainly hope so, if we aren't, we've wasted a great deal of very good wine."
"I guess we're drunk then. Now that's been setteled, what shall we sing?<3"

Belgarionin taru on kova! (vai oliks toi Malloreanista..)

Voisiko Mari olla onnellisempi? Nyt minulla on koko Belgarionin taru, ja Mallorean tarustakin saapui viimeinen osa, ja kaksi muuta MT:tä pitäisi saapua postissa ihan lähipäivinä! :)

Huomenna on kemian koe. Maol toivottavasti pelastaa miut siitäkin. En kyllä tajua mitään, mutta tänään oli onneksi viimeinen kemiantuntini ikinä.

<3

" - Miten kuningas valitaan vaaleilla? Garion kysyi alkaen kadottaa vankityrmäpelkoaan tarinan kiehtoessa hänen mieltään.
- Jokainen äänestää, Silkki sanoi mutkattomasti. - Tietysti vanhemmat luultavasti antoivat äänensä lastensa puolesta, mutta kävi ilmi, että petkutusta tapahtui hyvin vähän. Muu maailma seisoi ympärillä ja nauroi tälle hullutukselle, mutta sendarit heittivät edelleen äänestyskuuliaan tusinan vuoden ajan.
- Itse asiassa kuuden vuoden, Brendig sanoi kasvot yhä pergamenttiin päin. - 3827:sta 3833:een.
- Ja ehdokkaita oli yli tuhat, Silkki sanoi avosydämisesti.
- Seitsemänsataaneljäkymmentäkolme, Brendig sanoi tiukasti.
- Myönnän erheeni, jalo päällikkö, Silkki sanoi. -On suunnaton helpotus, kun täällä on moinen asiantuntija noukkimassa virheitäni. Olen pelkkä yksinkertainen drasnialainen kauppias, jolla on heikot historian taustatiedot. Kahdennellakymmenennelläkolmannella äänestyskuulalla he joka tapauksessa lopulta valitsivat kuninkaansa - Fundor-nimisen lantunviljelijän.
- Hän kasvatti muutakin kuin pelkkää lanttua, Brendig sanoi ja katsahti ylös kasvot vihaisina.
- Totta kai kasvatti, Silkki sanoi ja läjäytti avokämmenellä otsaansa. - Miten minä saatoin unohtaa kaalit? Hän kasvatti myös kaalia, Garion. Älä ikinä unohda kaaleja. No niin, kaiki sendarialaiset, jotka pitivät Fundoria merkkimiehenä, matkasivat hänen maatilalleen, löysivät hänet lannoittamasta tarmokkaasti peltojaan ja tervehtivät häntä valtavalla huudolla: "Tervehdys mahtava Fundor, Sendarian kuningas" ja lankesivat polvilleen hänen kunnianarvoisten kasvojensa edessä.
- Täytyykö meidän jatkaa tätä? Brendig kysyi piinatulla äänellä ja katsoi ylös.
- Poika haluaa tietää, päällikkö, Silkki vastasi viattoman näköisenä. - Eikö velvollisuutemme ole teidänkin mielestänne häntä vanhempina opettaa hänelle menneisyytemme historiaa?
- Sano mitä lystäät, Brendig sanoi kireällä äänellä.
- Kiitoksia luvastanne, päällikkö, Silkki sanoi ja painoi päänsä. - Tiedätkö Garion mitä Sendarian kuningas silloin sanoi? hän kysyi.
- En, Garion sanoi. - Mitä?
- "Rukoilen teitä, ylhäisyydet", kuningas sanoi, "varokaa hepeneitänne. Olen juuri lannoittanut penkin, jolla olette polvillanne."
Lähistöllä istuva Barak ulvoi naurusta ja takoi valtavalla kourallaan polveaan."

~ David Eddings - Belgarionin taru 1: Kiven vartija


"I'm never going to be in danger of getting a Nobel prize for literature, I'm a storyteller, not a prophet. I'm just interested in a good story'."

David Eddings 7.7.1931 - 2.6.2009 ♥