"On pelko harhaa, pois sen saa
kuka vaan kun omistaa
Ei materia tuskaa nää,
ei vuoda verta teräspää
Ihana elämä! Tyhjä, täydellinen
mä tiedän sen ja kuljen vaan
läpi satumaan
ja kupla kimaltaa"
Metrolla stadista päin tulossa, siinä sit laitoin kuulokkeet kännykkään musiikkii kuunnellakseni ja puol biisii oli ehtäny mennä (mainittakoon, että kyseessä oli Ismo Alanko - Extaasiin) kun partasuu edessä napauttaa kättä ja ilmottaa et musiikki on aika koval. Tajusin siin ettei kuulokkeet ollu kunnol kiinni, ja biisi soi myös puhelimen kaiuttimest. Eihän siin muutaku mielessä hoettu kirosanoja litanja ja laitettii puhelin kii. Noh, äijä sit rupes siinä sepostaa miten oli nuorempana käyny Hassisen Konetta kattomas ku bändi oli vielä pieni, siitä seuras syvällinen keskustelu Alangon runoilevista lyriikoista. Kätteli sit kun nousin itikses pois ja ilmotti et oon hieno, nuori mies.