Burger.
Käytiin tänään porukalla Kimi, Orgun, Sile, Raato, "Tomppa" ja minä Jack the Roosterissa syömässä.
Kimi heitti haasteen: "Jos pystyt syömään Death Burgerin, niin mä tarjoon sen sulle"
Death Burger on Suomen tulisin ravintola-annos.
Kimi, Orgun ja Raato olivat joskus aiemmin kolmistaan käyneet Roosterissa ja yrittäneet syödä sen, ja vain Kimi itse oli onnistunut.
Liian vähän epäröiden otin haasteen vastaan.
Jos söisin tuon kohtalokkaan purilaisannoksen alle puoleen tuntiin, saisin sen ilmaiseksi, sekä T-paidan ja nimeni wall of famelle.
Vain noin kymmenes tätä yrittäneistä "ihmisistä" on onnistunut koitoksessa, eivätkä kaikki heistäkään alle tämän puolen tunnin rajapinnan.
Kun annos tuotiin eteeni olin vielä kovin itsevarma, mutta pelkästään sen läpitunkevan kastikkeen haju sai jo Tomminkin ahdistumaan ja nenänsä tukkoon, vaikkei hän ollut edes mokomaa purilaista syömässä.
Söin ranskalaiset ensin. Ne olivat hyvä starter. Kävin purilaisen kimppuun. Tunsin kuinka kyyneleet ja hikipisarat pian valuivat pitkin poskiani, vaikka koko kasvoni olivat puutuneet chilin hermomyrkystä. Vettä kului litrakaupalla, koska maitotuotteita tai väkeviä ei saanut nauttia tämän aterian aikana.
En osannut edes kuvitella mitään niin
TULISTA.
En luovuttanut, mutta söin purilaista liian hitaasti päihittääkseni sen mahdin. Puolen tunnin aikamerkin kohdalla sain kuitenkin tietää, että olin pystynyt syömään enemmän kuin useimmat tätä yrittäneistä, enemmän kuin Raato aikanaan, ja noin saman verran kuin Orgun samaa yrittäessään, eli noin puolet.
Olin päihitetty, mutta ylpeä. "Huamena uusiks". Niin varmaan...
Ehkä vielä joskus...
Kotiin hoiperrellessani oli hassua huomata, kuinka hengitykseni höyrystyi +8,7 asteisessa ilmassa. Ei aivan jokapäiväistä.
Yhä tälläkin hetkellä tuska tuntuu aaltoina mahassa.
Don't try this (at home)!
