Korkeakoulujen ei pitäisi olla tutkintotehtaita, joiden tehtävänä ottaa yhtenä vuonna ihmisiä sisään ja sylkeä heidät muutaman vuoden päästä paperit kourassa ulos. Parhaimmillaan koulut voivat toimia uuden kasvun kiihdyttiminä ja työllisyyden edistäjinä. Tähän niitä pitää myös rahoituksella ohjata.
Niin yhteisen kuin henkilökohtaisenkin kakun kasvattaminen tulevaisuudessa tapahtuu työn ja yrittäjyyden kautta. Tästä huolimatta korkeakouluilla ei ole todellista motiivia kiinnostua heiltä valmistuneiden työllistymisestä, eikä valmistuneita yrittäjyys (tai siihen kouluttautuminen) liiemmin näytä kiinnostavan. Yrittäjyyttä tukevat opinnot koskevat vain harvoja ja valittuja. Tähän on viimein tultava muutos.
Suomen tulevaisuus nojaa suomalaisten innovaatioiden ja yritysten syntymiseen. Korkeakouluissa on oltava sopivat puitteet luovuudelle ja opiskelijoita tulee kannustaa hyvien ideoidensa kaupallistamiseen.
Onneksi sentään opiskelijat itse ovat ymmärtäneet työllistämisen merkityksen ja sen mukanaan tuomat mahdollisuudet. Ainakin suurissa yliopistokaupungeissa, kuten Helsingissä, Turussa ja Tampereella on syntynyt opiskelijoiden toimesta yrittäjyysyhteisöjä (entrepreneurship society), joiden tehtävänä on, paitsi houkutella opiskelijoita yrittäjyyden ihmeellisen maailman pariin, myös tuoda erilaisia ideoita yhteen erilaisten toimijoiden luokse ja tukea yritystoimintaansa aloittelevia opiskelijoita. Parhaimmillaan tämä johtaa uusiin menestystarinoihin, jotka työllistävät suomalaisia osaajia.
Lisäksi on tärkeää, että perinteisten asetelmien kuten ajatus kauppatieteilijöistä yrittäjinä ja humanisteista työttöminä tai tutkijoina ravistelu aloitetaan sieltä, missä tulevaisuuden tekijät kouluttautuvat. Suomella on vain voitettavaa siinä, että yhteiskuntatieteilijät ja muotoilijat löytävät toisensa. Uskon, että näin voimme kääntää esimerkiksi ikärakenteemme voitoksi, kun monialainen yhteistyö synnyttää uusia sosiaalisia innovaatioita, joiden kaupallistamismahdollisuudet ovat rajattomat!
Yrittäjän menestyminen on yhteistä
Olen myös pohtinut paljon sitä, miksi yrittäjyys on niin suuri kirosana Suomessa. Koemme, että yrittäjän menestyminen on muilta pois, vaikka käytännössä koko Suomen hyvinvointi nojaa kasvavaan yrittäjyyteen ja työhön. Rahanahneiden kapitalistien sijaan yrittäjät ovat monesti pienituloisia puurtajia, jotka haluavat olla oman itsensä herroja tai tehdä töitä juuri itselleen mielenkiintoisen ja tärkeän asian puolesta.
Kateuden kyllästämä vihamielinen ilmapiiri ei kannusta ketään ottamaan riskiä ja kokeilemaan omia siipiään. Jotta luovuudelle, rohkeudelle ja ennakkoluulottomalle yrittämiselle olisi tilaa, on meidän ymmärrettävä, ettei yhden onnistuminen ole muilta pois vaan nimenomaan muille lisää. Jokainen kasvava yritys tuo meille verotuloja ja luo työpaikkoja uusista tuotteista ja palveluista puhumattakaan.
Tarvitsemme asennekasvatusta, ja ennen kaikkea kasvulle ja innovaatioille myönteisen ilmapiirin. Mikä olisi sen parempi parempi paikka aloittaa, kuin korkeakoulumme? Rahoitusperusteet kuntoon, oikeaa asennetta kehiin ja sallitaan taas onnistuminen Suomessa. Siitä voi matka kohti paremminvointivaltiota alkaa.
Syksy oli yhtä säätämistä yrityksen perustamistoimien kanssa ja lokakuusta eteenpäin onkin sitten ollut toiminimi jo olemassa. Hieman odotettua hitaammin hommat on päässy käynnistymään, mutta nyt alkaa pikkuhiljaa olla tärkeimmät säädöt jo takana ja urakkaa edessä.
OUR Productionin pohjalta perustin toiminimen OUR Visions, jonka päätoimialana on videotuotanto, mutta myöskin valokuvaus kaikkine jälkikäsittelyineen. Tänään lähti käyntikortit tilaukseen, kamerapaketti saapui viikko sitten ja nettisivut alkavat hiljalleen asettua oikeaan muotoonsa. Pieniä suuria viilauksia ja lisäyksiä on vielä tulossa erityisesti tuote-sivuja koskien.
OUR Production jatkaa edelleen toimintaansa independent elokuvien parissa ja seuraavia elokuvia on jo suunniteltu hartaasti. Välivuoden 2010 jälkeen OUR Pro. suunnittelee peräti kahta elokuvaa vuoden ensimmäiselle puoliskolle. Työn määrän puolesta tavoite on aika kova, mutta suurella osalla ryhmää on jo palava halu päästä taas kuvaamaan. Tarkempaa infoa tulevista tuotoksista kirjoittelen sitten kun hommat pääsevät alkuun, mutta paljon muutoksia vanhoihin projekteihin nähden olisi kuitenkin luvassa.
Aa. Harkat tänään.
Bee. Kirkkoon tänään.
Cee. Pitäs lukea ruotsia.
Dee. Kun ei jaksaisi. Ee. Spotify ei toimi enää.
Äf. Pitäs tehdä alle 2 viikon sisää 3 lapasta.
Gee. (kutosluokan piia olis jo kiljunu gustavia).
Hoo. hietikon minna sanoo noin. siis hoo o.
Ii. Yrittäjätorilla oli ihan jees, saatii yli 900 euroa.
Juu. Eiku hä?
aika jännää muute, et miten paljo kahvii on tullut tänään juotua! mun rakas asiakaskin valitteli et 'miten sä hyvä tyttö jaksat tuota kahvii lipittää! viitisen kuppia päivään olisi hyvä' ... ja mullahan menee reippaasti yli kymmenen kuppia! :D`mutta hyvä puoli on se, että omassa kahvilassa saa juoda nii paljo kahvii ilman maksamista! (paitsi että oon nii tunnollinen ja laitan sen vaivasen euron aina, kun itellehä se sit kuitenki tulee takasi) :)
Minun on ollut tarkoitus perehtyä tähän jo jonkin aikaa. Tänä iltana sain sen sitten vihdoin tehdyksi.
Kiva on rahanlainaussysteemi, jossa kuka tahansa voi lainata rahaa sitä tarvitseville yrittäjille ympäri maailman, yleensä kolmansiin maihin. Näillä nollakorkolainoilla paikalliset yrittäjät voivat sitten turvallisesti tehdä sellaisia tarvittavia hankintoja joihin heillä ei olisi suoraan varoja. Eli tässä autetaan ihmisiä auttamaan itse itseään. Täyttää periaatteessa ainakin kaikki minun kriteerit.
Lainojen takaisinmaksuvarmuus on sivuston mukaan 99%, ja Kiva valvoo takaisinmaksua.
Itse lainasin nyt testiksi 25 dollaria (18,85 euroa) bolivialaiselle ryhmälle keittiön hankkimiseksi. Lainataksesi rahaa täytyy sinulla olla Visa-card, MasterCard, American Express-card tai voit tehdä lainaamisen PayPall-sopimuksella. Rahaa menee perille lyhentämättömänä.
Nollakorkoista takaisinmaksuaikaa ryhmällä on 7kk, ilmoitan galtsublogissani vielä kun rahaa on alkanut tulla takaisin minulle.
YT-neuvottelut veivät ns. päivätyön. Haen jatkuvasti uutta, mutta myös luon omaa alaa koska tuntuu että IT on tällä hetkellä jotenkin pöpelikössä. Sitä paitsi kukaan ei tunnu olevan koskaan tarpeeksi iso kiho, että voisi edes jollakin tasolla taata millään lailla työpaikan pysyvyyttä. Jokainen vain tekee hommiaan, ja raportoi taas ylemmälle. En pidä kauheasti isoista firmoista. Niissä on jotain mikä vain iskee omaan käsityksen tehokkaasta ja kehittyvästä toiminnasta. Firmoihin jää pesiytymään huonot best-practiset; asioista keskustellaan kyllä kahvihuoneessa, mutta harva juttu johtaa mihinkään; tulee hieman panopticon ilmiö esille, joka nostaa kynnystä parantaa asioita. Tietty toiminto voi olla 20 vuotta vanhentunutta, joka olisi pitänyt vaihtaa jo aikoja sitten; mutta niinkuin isoon kirjastoon, myös isoihin yrityksiin jää nurkkiin pölyttymään paljon asioita joihin ei kosketa.
On näissä varmaan monenlaisia, ehkä en ole nähnyt vielä niitä jotka toimivat uutta luovalla tavalla.
Yksi poikkeus; Bransonin luovima Virgin-yritysrypäs, jonka perusidea on pitää yksiköt pieninä ja nälkäisinä. Luen Sir Richardin kirjaa tälläkin hetkellä, Business Stripped Bare.