IRC-Galleria

terässiipi-polkupyörä 70-luvulta, maksan paljon siitä eli jos joku tietää mistä sellasen vois löytää tai jos itse olis valmis myymää ni yksäril tähä kiitos ! :)

Tänää oli ihan superhyper kivaa !! ei pitän pokka missää vaihees..se h&m:n mekko oli aeka ehana<3 ja ne juissit, ei ees ostettu ku 8:d hyvä et jaksoin mun habal ees kantaa niit..sittte käytii ostaas mättöö ja raahasin sellast söpöö kärryy, ah!! ja skede pojat vähä katto ku harjoteltii oopperaa kaupan takan. Ei siin mitää jos tykkää:) Ft @oonajea <3 pusipusi


ps . Sara sanoo: " mun pääs naksahti taas,aina ku naksahtaa ni oon taas tason vajaampi" ja sitten.. (oona nauraa) XD <3

''Tässä mää kaaduin pyöräl sillo kännissä''
*RÄKSSS*
enkä kaatunukkaa heti ton sanomise jälkee.. :)

noku eka meinasin ajaa puskaan ja unohin hetkeks et mul ei oo jalkajarruja ja rupesin polkee taaksepäin ja käänsin jyrkästi oikeelle. ><'' hiekkaa oli vähä maas viel kaiken lisäks nii se näky oli aikas hiano :''D
No jos vähä tiitua ja riinaa nauratti ton jälkee ><''

Ja taas on polvi auki. Tälläkin kertaa syy oli omasta ajovirheestä seurannut "kevyt" kontakti.

Vaihtajakahvoja tai muutakaan irtaimistoa ei ilmeisesti hajonnut; olisi vielä ollut 9-side mukana niin olisin saanut verenvuodon loppumaan. Nyt jokunen vastaantulija jäi tuijottamaan varsin pitkäksi aikaa...

Ensi kerralla sitten täytyy muistaa pakata reppuun enemmän energiaa, 9-side ja/tai hemostaatti jauhetta.

Eilen oli hassu päivä.. tapahtui kaikenlaista, mutta ei kuitenkaan kovinkaan tapahtumarikas päivä (tai no saattoihan tuo ollakin, emt). Herättyäni söin aamupalaa ja muuta normaalia meininkiä, kunnes tajusin huoneeni olevan täynnä tyhjiä pulloja/tölkkejä. Tylsistymyttityttittiäni päätin mennä polkupyörällä lähikauppaan ja viedä nämä pois. Kaupalta suuntasin F-Musiikkia kohti jossa soitin kitaraa ja bassoa, kunnes lähdin Tikkurilan megalopoliksen kautta kotiin ja oli pakahduttavan kuuma ja muuten vaan pitkä matka (kotoa lähtemisen ja palaamisen välillä oli aikaa ainakin kaksi tuntia, joista noin puolikas tuntinen oli musiikkiliikkeen sisätiloissa). Kotiin päästyäni olisin voinut lyödä vetoa, että kesä alkoi jo vituttamaan ja jostain oli tullut käsittämätön angsti, ja oloni oli kovin epätoivonen ja.. synkeä, mutta olinpa väärässä (siitä että kesä vituttaa, [go figure!] siitä lisää)!

Syötyäni jonnimmoista ruokaa aloin kyllästyä huoneeseeni, joten lähdin jälleen kerran pyöräilemään, tosin tällä kertaa enemmän vain ajelehdin ilman oikeaa määränpäätä. Olin vielä angstinen ja toivoin löytäväni jotain hyvää. Kuinka ollakaan, Ankkalammelle päästyäni minut pysäytti muuan humallustilainen hippi-ystävä menneisyyden syövereistä, joka vaati tarjota minulle ölyisen, joten pysähdyin hänen ja ystäviensä iloiseen seuraan kesäisen vihreälle nurmikolle.
Kesä-illan auringon kauniissa paisteessa, hyvässä seurassa ja hyvän musiikin soidessa huoleni haihtuivat yhtä nopeasti kuin olivat tullutkin ja se oli tosi jees. Tuli siinä puhuttua myös puhuttua musiikista aika tovi hieman vanhemman mieshenkilön kanssa, joka oli keräämässä pulloja (hänellä oli käsittämätön taito puhua ja.. tehdä muita asioita samaan aikaan [se on yksi merkinnän yhteisöluokitteluista, arvaa mikä{oikein arvanneiden kesken arvotaan mämmiä}])
Hetken aikaa istuttuani ja hippimiehen kanssa joutavia puhumassa (joutavia koska kyseisellä hetkellä hän ei juurikaan puhunut järkevästi), huomasin hieman kauempana minusta istuvan toisen joukon kavereita, jotka olivat pyytäneet minua aiemmin seuraansa, mutta olin kohteliaasti kieltäytynyt, mutta kuitenkin jättänyt mahdollisuuden liittyä seuraansa. Ajattelin, että lähtisin tästä sinne pian, mutta he ehtivät ensin ja tulivat luokseni ja kovasti syyllistivät minua kun nyt sitten tulinkin paikalle, mutta en heidän luoksensa ja oloni oli kovin murtunut, sillä ymmärsin olevani hirveä ihmis-olento (no ei nyt ihan, aika iloisella päällä oltiin kuitenkin kaikki).
Jäin istumaan vielä ja paikalle tuli toinenkin hippi, jota en ollut nähnyt aikoihin ja hän vakuutti minut harkitsemaan funk-bändiinsä liittymistä.
Toinen kaverijoukkio katosi näkyvistä ja myöhemmin lähdin heidän peräänsä ja heidät kiinnisaatuani puhuimme syvällisiä tovin, kunnes kaikki lähtivät omiin suuntiinsa.
Oli ihan hauska päivä, mutta loppujen lopuksi kyllä jäi pieni blues.
Alas mäkeäääähh, polkupyörälläääähh, pääsee salee ehkä jotai viittäkymppiäääää
btw, jos luit tän niin ymmärrätkö että luit vain suht yksityiskohtasen selostuksen eilisestäni? tylsää, much?

juup.. nyt ollaan kotosalla.. päksissä tuli vietettyä melkein koko viikko sunnuntain menin ja tänään pääsin pois.. aah tätä autuutta.. tosin toi jalka vois olla kyl paremmas kunnos mut ei voi minkää.. 3kk saikkua ni kai tuo ehtii siin paranee..

joo katselin jääkaappia et oho oluet loppu.. nooh eihän siin, paikallisella huoltoasemalta saa olutta puol 2 asti yöllä joten käympäs polkupyörällä oluella.

nooh.. meno matka meni hyvin kun oli alamäki.. mut takas olikin sit ylämäkeä..

nooh nyt ollaan sit melkein kuolleena kotona.. ei hyvä..
pitäis kai harraastaa tot pyöräilyä enemmän ku kerran kaks kesäs.. :D

sattuu jolkoihin ja perseeseen ylikovaa!!! <--- oon näköjään alkanu puhuun vaasaa. mut siis tosiaan tulin noin tunti sitten mökille tuulian, petterin, alexin ja tillin kans. meillä on sellanen 200 kilsan pyörälenkki nyt takana. huhhuh. OLI YLÄ JA ALAMÄKIÄ sekä kirjaimellisesti että kuvainnollisesti! hyvä kun pystyy istuu.. aih. OLI IHAN SIKA HYVÄ REISSU!!! aijai!

Parhaita!!:

-"ELÄMÄNI AAKKOSET SYDÄMEENI KIRJOITIIIIIIIIN! ABC!!!!"
- ns. väliraportit :DDDDDDDDDDDDDDDDD
- ABC- huoltoasemat
- valokuvat
- kaikki läpät :DD
ja ihmiset :DDD <33

nyt yritän raahautua syömään kakkua viereiselle mökille!! :DD

ainiiiiiin! lensin puskaan!! :DDD

Maailmanlaajuisesti toiminta alkoi jenkeissä jo vuonna 1987, jossa keskustan ruuhkiin kyllästyneet pari pyöräily harrastavaa konstaapelia saivat luvan aloittaa fillaripoliisitoiminnan. Menestys oli valtaisa: kontaktit yleisöön moninkertaistuivat, rikoksentekijöiden kiinniottoluvut kasvoivat ja työntekijöiden viihtyvyys ja työmotivaatio lisääntyivät. Siitä lähtien toiminta on levinnyt useisiin muihin maihin.

Suomessa poliisi on ajellut fillarilla jo pidemmän aikaa, mutta aikaisemmin se oli lähinnä kylä- tai korttelipoliisin kulkupeli. Nykymuodossaan fillaripoliisitoiminta on Suomessa alkanut vuonna 1997. Toiminta itse asiassa alkoi kahden konstaapelin kokeiluna tässä samaisessa poliisipiirissä, jossa minä työskentelen. Nykyään polkupyörähommissa on useita kymmeniä poliiiseja ympäri Suomea.

Fillarit toimivat poliisitoiminnassa lähinnä tiheää asutuilla alueilla, jossa etäisyydet ovat lyhyet. Toisaalta käytössä on myös partioita, jotka kuljettavat fillaria mukanaan autossa ja välillä heittäytyvät pyörän päälle. Fillarilla kun pääsee paikkoihin, joihin autolla ei pääse. Välillä fillarilla voi myös päästä nopeammin ja soveliaammin paikasta toiseen esim ruuhkissa, puistoissa ja rannoilla. Tietääkseni kukaan ei tee polkupyöräpoliisitoimintaa täysipäiväisesti, vaan vain osa työjakson vuoroista ajetaan fillarilla.

Fillaria käytetään pääsääntöisesti kevyen liikenteen valvontaa, mutta polkupyöräpoliisipartio suorittaa ihan samoja tehtäviä kuin normaali ”maijapartiokin”. Ainoastaan kuljetustehtävät eivät onnistu. Fillarilla kulkunopeus on alhainen, joten ympäristön havainnoitiin jää enemmän aikaa. Sillä voi päästä myös yllättämään rikoksentekijän toiminnan äänettömyyden takia. Fillarilla ajaessa myös kuulee paremmin kadun mölinät, kuin peltilaatikossa istumalla.

Itse olen ajanut fillaripoliisina pari vuotta ja tästä yllätyksellisyydestä on hyvä esimerkki. Pari jannua oli tekemässä huumekauppaa hiljaisella kävelykatuosuudella, jossa ei autoilla kuljettu. Ajoin partiokaverin kanssa suht lähelle poitsuja ennen kuin he huomasivat meidät. Molemmat pojat pinkaisivat pakoon, mutta fillarilla oli helppo pysyä perässä. Takaa-ajon aikana poika, jota minä seurasin, heitti nyssäkän maahan ja luovutti melkein heti sen jälkeen. Kääreestä löytyi muutama gramma piriä ja molemmat jannut kuljetettiin poliisilaitokselle jatkotoimenpiteitä varten.

Polkupyöräpoliisiksi pääsee ihan normaalin poliisikoulun kautta. Vuosittain järjestetään noin viikon kestävä kurssi, jossa käydään läpi polkupyöräpoliisitoiminnan erityispiirteitä ja fillarilla ajon tekniikkaa. Tämän jälkeen onkin pätevä sitten fillaripoliisin hommiin. Itse muistan kurssilta harjoituksen, jossa piti ottaa huomioon, että millä vauhdilla sinne keikkapaikalle polkee. Ensin poljettiin normi 400m rata läpi pari kertaa niin paljon kuin pohkeista lähtee. Tämän jälkeen yritettiin tehdä pikajalkautuminen ja ottaa kohdehenkilö juosten kiinni. No, eihän siitä mitään tullut, koska jalat olivat jo niin hapoilla. Kaaduin suoraan fillarin päältä maahan ja olo oli kuin hauskoissa kotivideoissa:-D Kokeilkaapa pysyttekö itse pystyssä!

Poliisien fillarivalikoima on melko kirjava. Osa tehtaista on suunnitellut poliisille ihan oman mallin, jossa on otettu erityisvaatimukset huomioon: runkojen mitoitus ja kestävyys on poliisille suunniteltu. Riippuu vähän laitoksesta, että minkälaisia rahamääriä pyörien hankintaan laitetaan. Fillarissa on aina mukana erillinen varustelaukku, jossa on kaikennäköistä sälää sakkopapereista ensiapuvälineisiin. Fillaripoliisilla on hieman normaalista poikkeava vaatetus ja erilainen takki ja shortsit kuuluvat esimerkiksi polkupyöräpoliisin vaatetukseen.

Kaiken kaikkiaan fillaripoliisitoiminta on erittäin tehokas lisä isompien kaupunkien taajamien valvontaan. Homma on myös mukavaa vaihtelua normaalin pakettiautonkuljettajan ammattiin:-D