IRC-Galleria

Sairas maailma..

http://www.iltalehti.fi/uutiset/2012052615626838_uu.shtml
http://www.iltalehti.fi/uutiset/2012052515626715_uu.shtml

http://everystepstabilizes.blogspot.com/

salamainostus.

mut joo, nää jutut oikeesti alkaa käydä pelottavaks.

kolmen päivän aikana kuoli kaks Sammy nimistä henkilöä (joista toisen oikea nimi oli Sara(ko?)) ja mietin oikeesti et mitä hemmettiä .__.

mut joo, Rest in Peace, Sam <3 Valaisit mun elämää aina siitä asti ku tutustuttiin <3


Tears makes stronger
Shouting makes you braver.
Every step stabilizes.
Everyone who you lost,
makes you think about life,
and how much you should
appreciate it.
And the ones in lost,
they'll be in our hearts
now and forever.

I'm not crying for sadness, nor for joy
I'm crying for the sake of our memories

Rest in Peace, I love you.

Varasit miehesi ja 7-vuotiaan poikasi kanssa matkan viimeisillä rahoillanne Amerikkaan tuon ajan suurimman laivan kanssa, tavoittelitte uutta elämää. 10.4.1912 nousitte laivaan toisen luokan kannelta. Olitte täynnä intoa koska tiesitte elämänne muuttuvan täysin, parempaan suuntaan. Päivät kuluivat laivalla ollessa. Tapasitte uusia ihmisiä, söitte teidän mielestä loistokkaita aterioita ja teillä oli jopa kannella tilaa kävellä - toisin kuin kolmannen luokan matkustajilla. Pieni poikasi osoitteli innoissaan merta kohti " Äiti, koska näemme Sen? " Hymähdät ja silität pienen poikasi päätä. " Malttia, rakas. " Sanot tälle ja suutelet hänen otsaansa.

14.4.1912 kello 23:40
Heräät siihen kun laiva tärisee ja sen rungosta kuuluu törmäyksen ääniä. Herätät nopeasti miehesi ja lapsesi. Olette hämillänne siitä, mitä on tapahtunut. Ette oikein osaa toimia tilanteen mukaan - ettehän te tiedä edes, mitä on tulossa. Päätätte pukea vaatteet päällenne.

15.4.1912 kello 00:50
Pääsette vihdoinkin kannelle ihmisjoukon keskelle. Ihmiset ovat paniikissa ja heidän keskuudessaan velloo epätoivoisuus. Matkallanne ylöspäin teille tultiin tyrkyttämään pelastusliivejä ettekä ymmärrä, miksi. Pian kuitenkin totuus valkenee teille. Uppoamattomaksi tituleerattu laiva on törmännyt jäävuoreen ja se on painumassa kiivasta vauhtia meren pohjaan eikä sitä voida estää. Kannella on kuitenkin sen verran ihmisiä että liikkuminen on miltei mahdotonta. Kuulette että ensimmäinen pelastusvene ollaan laskettu jo vesille.

15.4.1912 kello 01:18
Olette jo melkein luopuneet toivostanne päästä veneisiin. Näette kuitenkin että viimeisiä veneitä ollaan laskemassa vesille. Miehesi alkaa rynniä ihmisten läpi poika sylissään. Seuraat tätä parhaasi mukaan. Pääsette juuri lähtevän veneen luokse. tartut miehistönjäsentä hihasta ja anelet tätä ottamaan ainoan poikasi mukaan. " Ota hänet, poika on vasta seitsemän! " Itket hysteerisesti kun mies ei aluksi suostu tähän. Lopulta hän kuitenkin kaappaa pojan itselleen, antaa tämän veneessä olevalle naiselle. " Valitan mutta te ette mahdu enää veneeseen. " Tämä sanoo jälkeenpäin ja näyttää vesillelasku merkin. Kuulette kuinka poikanne huutaa teitä. Sydämenne murtuu ja alat itkemään.

15.4.1912 kello 02:06
Syleilette toisianne miehesi kanssa. Kyyneleet valuvat pitkin poskiasi. Ikäväksenne olette aivan laidan vieressä. Kun päästätte hetkeksi irti, joku hysteerinen ihminen tönäisee sinut hädissään reunan yli. Miehesi yrittää napata sinua mutta tämä päästää vahingossa irti - kylmyys on tehnyt tehtävänsä miehen paljaille käsille. Tiput hyiseen veteen. Kun pääsi palaa pinnalle, et voi ajatella mitän muuta kuin kylmyyttä. Alat hengittää nopeasti. Lamaannut etkä pysty liikkua. Kipu valtaa kehosi. Yrität kuitenkin ajatella nopeasti ja lähdet uimaan pois päin uppoavasta laivasta koska tiedät että sen imu veisi sinutkin mukanaan.

15.4.1912 kello 02:17
Laiva on kateknnut kahtia aikoja sitten. Nyt sen peräpää pomppii kohtisuorassa kohti taivasta samalla kun vesi täyttää sen. Muutaman minuutin taistelun jälkeen se alkaa vajota kohti syvyyksiä vieden loput ihmiset mennessään. Suljet silmäsi ja kuulet kuinka sadat ihmiset huutavat tuskissaan apua. Mutta kukaan ei kuule.

15.4.1912 kello 03:29
Huudot ovat vähentyneet, samoin ihmisten valitukset. Pidät kiinni laivasta irronneesta pöydästä. Et tunne enää jalkojasi, kylmyys on vienyt tunnon niistä. Hengityksesi on hidastunut ja hiuksesi jäätyneet jäähileiden peittämiksi. Ihosi on kuolonkalpea. Olet ollut vedessä yli tunnin, mutta et tiedä sitä itse koska olet menettänyt ajantajuntasi. Olet vain kuunnellut hiljaisuutta ja satunnaisia parkaisuja. Avaat silmäsi ja katsot ympärillesi. Näet vain mustan tyhjyyden joka avautuu ympärillesi. Pian alat hahmottamaan kuolleita ihmisiä. Useimpien kasvoilla on tuskallisia ilmeitä. Alat itkemään kun tiedät että miehesi vajosi laivan mukana. Tiedät kuitenkin, että poikasi on elossa. Ristit kohmeiset kätesi ja yrität rukoilla. Täriset kovin. Yrität rentouttaa lihaksesi mutta et pysty. Tiedät mikä on kohtalosi. Painat pääsi hitaasti pöydän päälle. Suljet silmäsi hitaasti, hengität vielä muutaman kerran ja sitten kohmetut paikoillesi. Et tunne enää kipua. Kun lihaksesi veltostuvat, ruumiisi irrottautuu kelluvasta pöydästä. Alat vajota kohti valtameren pohjaa. Jaat viimeisen lepopaikan aviomiehesi kanssa.

---

Ensi yönä tulee kuluneeksi tasan sata vuotta siitä kun RMS Titanic törmäsi jäävuoreen. Tapahtuma johti laivan uppoamiseen. Se vei mukanaan syvyyksiin 1500 matkustajaa, rikkoen heidän unelmansa, tulevaisuutensa ja vieden heidän elämänsä. Monet ihmiset menettivät perheenjäseniään ja ystäviänsä tuona yönä. Tekstin luettuasi pidä hiljainen hetki kaikille Titanicin uhreille osoittaaksesi kunnioitusta heitä kohtaan. Nykyään Titanic makaa valtameren syvässä, pimeässä hoivassa muistuttaen yhä siitä kuinka kaiken voi menettää

Sä sait siivet enkelin,
tuun aina kaipaa sua rakas.
Nyt ainakin ollaan ikuisesti ystävii.
Kato sieltä kaukaa, suojele meitä,
kunnes taas tavataan.

en osaa ees enää itkee,
en usko et oot poissa.
Kultan nuku hyvin.
mulla on ikävä.
jos jossain on parempi paikka, oot siellä.


Jenna 12.4.2012.
Mä rakastan sua.
Hymyile noin kauniisti taivaassa, kun täälläkin..

I need you so much ;----;;
en voi edelleenkä uskoo että oot
poissa :c

Lepää rauhassa sasu ♥

anteeks silloin ku kohtelin sua huonosti
anteeks ku sanoin silloin pahasti
nyt mun tekis miel ottaa sanani takasin ja syödä ne
pakko susta on jokasen dikkaa
hymyilit säällä ku säällä
sanat ei riitä tätä tuskaa kertoo
moni varmaa tietää sen tunteen kun menettää jonkun tärkeen
sul on kaikki mitä mä elämässä omistan
tunnen sut paremmin ku omat taskuni
sähän oot nähny tän mun elämäni laskuni
mä olisin halunnu sun luoksesi jäädä
mä todella pyysin sua luokseni jäämään
sun on ehkä parempi siellä kun täällä,siellä tosi korkealla ylhäällä
muistelen sua oot todella rakas
tulisit jo takas
mul on todellaki ikävä sua
mä lupaan et tuu sua ikinä unohtamaan
sun luonteesta jokanen flippaa
silmät ja keho niin ainut laatusta
sun kauneudesta saat tuhat taputusta
voi kumpa olisit nyt just täällä
mul ois sulle niin paljon asiaa paris tunnis ei kerkeis kaikkee sanomaa
muistan ku sait mut aina nauramaa ja nyt sut on jouduttu hautaamaan
miten tää voi tuntuu näin pahalta
elämä maistuu tätä nykyään paskalta
mulla palaa sun koulemasta hermo
en oo lakannu kaipaamasta
mä vannon ei sun ois tarvinu pelätä
ois pitäny sun tapoihin puuttuu
jos oisit vielä täällä tekisin toisin
mä en olis tän tällä viissii päättyy jos olisit luokseni silloin jäänyt
mutta jossittelut ei täs vaihees auta
sun paikkas ikävä kyllä meni hautaan
miljoona kyyneltä mulla on valunu
en mä tälläst tapahtumaa ois halunnu
sun seurassa nautin olla
olit niin positiivinen olento
en oo koskaan tuntenu mitään yhtä kaunista
sun viimeisen illan kanssas olin
se ilta oli omistettu sulle
lepää rauhassa kulta sä oot sen ansainnu <3


<3