IRC-Galleria

Jokin muisto:
►matematiikantunnilta;ku tatu vetäs tuolin anun alta eikä se tajunnu mitää XD
►äidinkielentunnilta;"No vittu mä asun jossai vuoressa!!"
►liikunnantunnilta;eituumielee
►uskonnontunnilta;"Ihminen ja eläin eivät saa olla sillä tavalla tai molemmat tapetaan" "KANA!"
►kieltentunnilta;ei tuu mielee mitää
►kuvataiteentunnilta;se ku mun savityö halkes uunissaXD
►terveystiedontunnilta; XDXDXDDDD
►kotitaloudentunnilta;se ku tatu tunki anun paidan sisään porkkanan:D:D:D
►välitunnilta;voih eih iha liikaa hyviä juttuja:D
►ruokailusta;Anu lens ku joku veti tuolin sen alta:D:D
►luokkaretkeltä;ei oltu-.-

oli erittäin impulsiivinen teko, että soitin Sofia-neidille jotta voisin toteuttaa kuvistyöni- valokuvan -ennen kuin toteuttamisaika vallan loppuisi.
JA TÄYTYY SANOA, ETTÄ ONNISTUIN! Tai siis, olen itse tyytyväinen, kiitos Sofian se onnistui !
Jos joku ammattilaskuvaaja tai edes amatööri tai joku ihminen, joka ei tiedä valokuvaamisesta mitään, olisi tod.näk. nauranut ääneen, sillä pimeän huoneen nurkassa kyhjöttäminen ja sängyllä hyppiminen tavarain keskellä voi näyttää ajatuksia herättävältä.
Oli erittäin kiintoisaa.
Mutta ah, kaikki on nyt hyvin. Paitsi, mieltäni kalvaa ratkaisevat kysymykset ja muokkaukset, kuinka minä nyt tekisin näistä kuvista kokonaisuuden D'''''''x

odottakaamme inspiraatiota.
JA HAAA, TOMORROW IT'S GONNA BE FUN.

voikaa hyvin ja menkää ajoissa nukkumaan,
rakkain terveisin
Paulié

on se hyvä ku mä osaan hoitaa noi sisääntulot ja jenni osaa vielä paremmi ton ulos menemisen, ei sieltä tultu ku suihkarin nopeudella ja si tuliki jo vähä ovee,tolppaa,kevaria vastaa ja si oltiinki maassa. No eiköhä siihe olla totuttu että jena osaa ton sähläämisen ;)

ja niin, pitihä sitä päätäki kolautella ikkunaa, vai mitä jenni?

Tiputin voipaketin ja mehupurkin lattialle, yritin paahtaa leipää paahtimessa, joka ei ollut seinässä kiinni ja voitelin sormeni. Ihan yritin siis vaan välipalaa syödä.

Ei sitä olisi kannattanut tehdä.
"Kävellään vaan niitten perässä. Kyllä me pystytään siihen."
"Mä en vittu kävele, usko jo. Ja sä tuut mun kanssa, koska muuten mä eksyn."
Eli, meillä oli koulussa joidenkin ihmeen Vantaapäivien vuoksi pari tuntia liikuntaa eri pisteissä, jotka oltiin valittu aikaisemmin. Minä ja kaverini mentiin kävelemään molempina kertoina. Ensimmäinen kävely kuitenkin uuvutti meidät niin, ja kun saatiin kuulla että toinen kävely menee eri paikkaan niin me kävimme tuon sivistyneen keskustelun.
Keskustelun päätteeksi sitten päätettiin lähteä sen verran jäljessä, että pystytään menemään pyörillä ja päätettiin kiertää sen verran etteivät valvojina olleet kaksi opea huomaisi meitä.

Kaikki meni hyvin ja me lähdettiin pyörillä sitten solkemaan kohti Jättäriä, minne toisetkin suuntasivat. Me tosin kierrettiin toista kautta, eihän nyt kiinni saatu jäädä.
"Miksei mentäs tonne sillalle vaan oottaa niitä ja sanottas et jäätiin sen verran jälkeen et lähettiin pyörillä?" kysyin kaveriltani.
"Mut sit ne suuttuu. Mennään vaan näillä pyörillä", kaveri sanoi.
Pysyin hiljaa ja toivoin että kaikki menisi hyvin. Lopulta kävi niin, että kaikki meni päin prinkkalaa.

"Tuolt oikeelt ei päästä. Mennään tonne, vaikka se onkin samaa reittiä ku mitä noi toiset menee", sanoin meidän tullessamme risteykseen. Kaveri pohti vähän aikaa. Olimme metsässä, tie haarautui edessämme vasemmalle ja oikealle.
"Kyl tuolt oikeelt pääsee. Mä muistan et ollaan joskus menty siel", hän vakuutti.
"Toivon mukaan", mutisin.
Käännyimme oikealle ja tie paljastui aika surkeakuntoiseksi. Mutaa, juuria, vauhti ei ollut meillä mikään hääppöinen edetessämme.

Käännyin pienemmälle polulle, jonka arvelin johtavan Jättärille, sillä siihen suuntaan se ainakin kulki. Enää ei näkynyt muuta kuin puita ja pieni polku edessämme. Aloimme taluttaa pyöriä ajamisen käydessä mahdottomaksi. Samassa huomasimme polun olevan kaatuneiden pikkupuiden peitossa ja täynnä risuja melko isolta alueelta. Lähdettiin sitten raijaamaan pyöriä sen poikki, eikä meillä ollut aavistustakaan missä oltiin.
"Vittu missä me oikein ollaan?" kaveri kirosi.
"Emmä tiiä. Käännytäänkö takasin ja mennään sitä samaa reittiä ku toisetki kulkee?" kysyin hieman edempänä.
"Ei käännytä. Eteenpäin", kaveri sanoi. Kohautin olkiani ja huomasin edessä melko surkeakuntoisen polun.
"Täällä on polku. Lähetään sitä pitkin", ehdotin ja työnsin pyöräni polulle. Lähdimme tallustamaan mutaista polkua pitkin pyöriämme taluttaen ja toivoimme pääsevämme pian pois sieltä metsästä.

Huomasin puiden välissä jotain vaaleaa ja tunnistin sen hiekkatieksi. Riensimme sinne pienen lammikon poikki ja minä aloin lopultakin hahmottaa missä oikein oltiin. Tutut katulamput ja tutun oloiset puut. Täältä olin hiihtänyt monesti talvella pari vuotta sitten. Tunsin paikan.
"Tänne päin", sanoin ja lähdin oikealle. Nousimme pyörien satuloille ja matka jatkui. Vähän matkaa kuljettuamme pyörillä olin satavarma missä olimme, sillä Jättäri oli miltei suoraan edessämme.

Ajettiin sitten vähän aikaa, kunnes huomattiin alas tulevia kilteriläisiä ja jätettiin pyörät sinne. Käytiin ylhäällä kävellen, kirjoitettiin nimet paperiin ja lähdettiin alas. Oltiin vain hieman myöhässä. Ei pahasti. Paitsi että oltiin varmaankin tyyliin vikoja jotka tulivat sinne huipulle. Eheh. Kiva.
Jättäriltä sitten ISS-Areenalle kyysäten samalla kahta kaveria, minä kyysäsin toista ja toinen ajoi kaverini ollessa kyydissä. Naurettiin hieman kaverin kanssa sitä, että oltiin aika eksyksissä oltu ja säädettykin aika pahasti siellä metsässä. Päätettiin ettei enää yritettäisi seuraavalla kävelyretkellä mennä sieltä mistä aita matalin.

//Että juu, tällein säädin tänään koulun kävelyreissulla Jättärille, kun lähdettiin pyörillä kaverin kanssa. Enkä varmana unohda ihan heti tätä säätöreissua. Hieman tiivistetysti tuo teksti tuli, muttei voi mitään. Toivon mukaan saatte kuvan siitä millaista säätöä se oli.

...Ja aina tunnen tarvetta tulla tänne kertomaan mun sählingeistä. No. Tänään mä paistoin jauhelihaa. Kuitenkin öljyn sijaan heitin pannulle vahingossa kivennäisvettä, kun ne pullot on jääkaapissa vierekkäin ja samannäköisiä. Ja mulla oli kiire. Onneksi mitään vahinkoa ei tapahtunut, koska kivennäisvesi oli "mautonta" eikä esim mitään villivadelman makuista.

Sit ku olin pistänyt keittoliemeen puolikkaan lihaliemikuution ja unohtanut toisen puolen pöydälle, niin katsoin että SUKLAAPALA MUN PÖYDÄLLÄ! OM NOM! En tietenkään järkeillyt että "tässä talossa ei kyllä ole suklaata", vaan nostin sen saman tien ahnaasti huulilleni. Sitten järkytyin kovin suolaisesta mausta, tajusin asian laidan ja sylkäisin sen varpailleni.

MUTKU SE NÄYTTI IHAN SUKLAAPALALTA! ;___;

Pamautettiin sitten rätsön kans auton kylkeen skootterilla tossa lauantai illal... Ja skootterista etupää aivan paskana... Ja kaiken lisäks mä olin antanu rätsön ajaa ni arvatkaas korvaako vakuutus mitään ja kuka saa sakot kun päästi 13v ajaa mopol...

Vituttaa... Kuulema lähtee luultavasti multa kortti-.- ja rahaa menee...

Ja sit viel niska ja pää kipeenä siitä kun lensi...-.-

Mä vain istuin!! 8DD

2.

Mä vain nojasin!!

3. Mä vain otin!!

4. Mä vain koskin!!



Juu-u.. Sitähän sä teit joo x ))))