jes jes, meit on täällä monta sataatuhatta,
kukaan meist ei elä täällä luvatta,
jokaisella on äiti, jokaisel on isä,
vaik me ei tiedettäs mis ne asuu nykyään,
jokainen päivä on sotaa ja rauhaa,
jokainen askel on riskiä varmaa,
sä kävelet koko ajan heikolla jäällä,
mut mee koittaa eka kepillä jäätä
mihin astut, mihin kannattaa sijottaa,
mikä kestää ja mikä ei tuu romahtaa,
helpommaks tekee olemisen täällä,
kun pitää kiinni läheisistä, jotka on vaan tärkeitä,
ei oo semmost paikkaa tääl ettei vois sairastuu,
ei oo semmost tilannetta mis ei vois loukkaantuu,
aina joku satuttaa toista tahallaan,
tää on vahingon ja koston aikaa
nään jotain hyvää mitä maailma ei anna,
nään jotain mitä tää maailma ei kanna,
nään sen et kaikel on merkitys,
nään sen et monet on unohdettu yksin,
nään jotain hyvää mitä maailma ei anna,
nään jotain mitä tää maailma ei kanna,
mä en tajuu miten kaikki ei oo mukana,
musta alkaa tuntuu et maailma on made by Jumala
meit on tääl nii monii jotka varastaa,
tääl on nii monta jollei oo elämiseen varaakaan,
kun kaikki maksaa ja kaikkee vaaditaan,
uudet säännöt mitä toisillemme laaditaan,
samaan aikaan niin moni meistä pettää,
ihmissuhteitaan joiden pitää kestää,
mut väärin, mä en ees tiedä mikä on oikein,
tääl on turha turvautuu pelkkään onneen
se on sokeeta kattoo vaan itseään,
vaik näkee toinen kärsii selvästi vierellä,
niin moni on jo lähteny ja kadonnu,
niin moni nuori on jo pitkään uneen vaipunu,
apua, tukee löytyy liian vähän,
apua, tukee pullosta ottamalla tähän,
ei oo ratkasuu tää on vaan meidän maailma,
mis jokainen elää omalla armolla.
