IRC-Galleria

pölölölö.


Bussissa on lisäkseni muutama hassu ihminen. Vanha mummo, jonka silmäkulmassa näkyy naururypyt. Kaksi vaaleaa naista, molempien kutreja koristaa ylioppilaslakki, sekä teinijoukko, joista puolet on ympäripäissään. Nuorten suunnalta leijuu nenääni alkoholin ja vappuvärin epämiellyttävä tuoksu.

Vappu ei tosiaankaan kuulu lempijuhliini. Tuo onneton kännäyspäivä saa mieleeni vain pahoja muistoja. Sitä paitsi en ole koskaan tajunnut kuusitoistavuotiaiden järjetöntä tarvetta juoda vappuisin päät täyteen.

"Klara Vappen!" joku tenu kiljaisee astuessaan hoiperrellen bussiin. Facepalmaan mahdollisimman huomaamattomasti ja säädän musiikkini äänenvoimakkuutta suuremmalle. Miksi mun pitikään lähteä tänään hautausmaalle, vieläpä julkisilla? Tiedän vastauksen varsin hyvin, joten yritän hiljentää ajatukseni nostamalla musiikin voimakkuutta yhä enemmän. Kohta korvani valuvat verta, mutta se ei haittaa. Toni Wirtasen ääni on liian kaunis.

Bussi pysähtyy kitisten hieman. Nousen seisomaan ja hyppään keskimmäisistä ovista ulos. Onnekseni aurinko ei ole vielä laskenut.

Kevätilta on aika viileä, vaikka laskevan auringon säteet heijastuvatkin paidan peittämälle selälleni. Hymy karkaa huulilleni, sillä mieleeni heijastuu kuva, jossa Jonas suutelee minua ja siirtää sormensa hiuksiini. Kuva ei säily kauaa, ikävä tulee ja tuhoaa sen.

Hämäryys on jo laskenut erilaisten hautakivien ylle. En välitä, jatkan vain sen ainoan puhtaanvalkoisen kiven luo.
Hauta on hyvin hoidettu, ei kuolleita kukkia, eikä kynttilänraatoja missään. Hymy vahvistuu huulilleni, kun käyn istumaan kiven viereen.

Sormeni sivelevät kultaisella kirjoitettua tekstiä, sekä vuosilukua, joka kertoo kuolinajan. Samalla mietin, miten olen jaksanut elää viimeiset kuusi vuotta tuskani kanssa.

Jonas Rantala
3.1.1986-1.5.2006

Your face is like glitter to my ears.
You are more than my dreams and fears,
never were.
love, I'm right here.
your face is like sunlight in the morning forest,
wakeing me up.
up to life,
I just some day wanna call you my wife.
your voice is like
touch in pale skin,
and the way that the wind blows sand,
is the touch or your hand on my skin.
I wan't to belive so.
you are more than I can ever know.

oot kauniinpi kun kymmenen kukkaa,
silittää sun tukkaa vois ikuisuuden,
makaat pää mun sylissä,
oot turvassa,
ei missään kylissä oo kauniinpaa tyttöö,
en täältä pois mee,
ellet sä mun mukana oo,
niin, silloin me kuljetaan yhdessä aurinkoon,
ulos linnunradalle,
jossa voi lentää
nii kauas kun entää.

L U K E K A A

''When you have loved and you've lost someone, you know what it feels like to lose''

It was a normal morning; i tried to hide under my cover as my mom came to
me and tried to get me to school as always. "Now get dressed and i'll take
you to school!" There was anger and a bit sadness in her voice as she yelled
to me.
"I'm sick of that shit! Go to hell!" I remember i yelled back to her.
How could've i know that those were my last words to her .

I remember that it was beautiful day, sun was shining and there was no clouds
in the sky. The day spent well at school though i fought with my mom in the
morning. We were in the physics class and talked shit and in the middle of the
lesson our schools principal step into the class room and every one went silent
for a moment. Then i heard him calling my name and said that i had to get to his
office.

Well i took all my things and dragged myself to the door and then it started;
everybody started to talk again and asking what have i done now as a joke and
stuff like that. I didn't have very good reputation in our school, i was always
the "badass" in everybody's eyes.


At the way to his office i, of course, ask'd what have i done now, i was a bit
amused, but he just said that he couldn't say anything. At the offices door i
heard that someone was crying and i couldn't even imagine what i was about to hear.
When we stepped in i saw my sister and my aunt. I knew that something horrible
has happened as i saw my aunt and sister burst into tears. My aunt looked at me
and cried. "Sonja, your mother...is in better place now..."
Those words hit me like my chest was pierced with hundread knives.

That was the day when part of me died.

© Jujuka

''Ulkona ollessaan Tapani veti käteen useita kertoja katsellessaan parittelevia kissoja. ''

- Niih.., Hellevi mumisi hymyillen ja katsoi poikaansa jolla seisoi äitinsä tissin nähtyään, hellevi nautti kun sai nähdää pojan vetävän käteen useita kertoja. tapani yhtyi mukaan ja opetti poikaansa vetämään käteen useita kertoja

Tapani kiirehti makuuhuoneen puolelle, ehkä jopa pikakäveli, olihan hän maailman mestari siinä ja käteen vetämisessä useita kertoja päivässä.

Kun hän näki hikisen vaimonsa ja verisen poikansa, hän veti käteen, useita kertoja. Ja oksensi.

Kun hän näki vaimonsa ja uunituoreen poikansa hän veti käteen useita kertoja.

Iha sinu näköses tämä o, samat silmät ja kato mitkä kourat, tukkimiehen kouratha nää o., Hellevi sanoi hymyillen ja veti käteen useita kertoja

. - No, kaipa se sitte nii. On se komia, luojalle kiitos että ehdin vetää synnytyksen aikana käteen useita kertoja

riihessä veli-pekka veti käteen useita kertoja ja oli myöhässä

Nyt olisi tarjolla paskaa runoutta ja vähemmän henkeviä novelleja

http://hylattyjenvaltakunta.blogspot.com/
http://hylattyjenvaltakunta.blogspot.com/
http://hylattyjenvaltakunta.blogspot.com/
http://hylattyjenvaltakunta.blogspot.com/