IRC-Galleria

Koska Perussuomalaisten Nuorten eilen julkistama tiedote on saanut varsin nihkeästi julkisuutta (blokattu lähes täysin mediassa), laitan tiedotteen omalta osaltan tähän luettavaksi:

---

Perussuomalaiset Nuoret r.y:n tiedote
Kevätkokous 21.3., Kuopio

Stoppi maailmaa syleilevälle rahantuhlauspolitiikalle

Perussuomalaisten Nuorten mielestä maahanmuuttokeskustelu on viime päivinä saanut huolestuttavia piirteitä. Ministeri Astrid Thorsiin kohdistuneet uhkailut ovat johtaneet maahanmuuttokeskustelun sivuraiteille.

Poliittiselta eliitiltä ovat käsitteet menneet pahan kerran sekaisin. Vauhtisokeus on iskenyt vaalien lähestyessä ja tosiasioihin perustuvaa keskustelua ollaan leimaamassa virheellisesti rasismiksi vain sen takia, että muutamat politiikan höyhensarjalaiset ovat innostuneet kunnostautumaan idiotismissa. Perussuomalaisten Nuorten mielestä rasismi on tuomittavaa ja idiotismi tyhmää. Populismi sen sijaan on myönteinen ideologia, joka yhdistää kansaa, kun taas valtapuolueiden harjoittama elitismi on omiaan hajottamaan suomalaista yhteiskuntaa. Olemme myönteisesti yllättyneet Sdp:n uudesta maahanmuuttopoliittisesta linjauksesta ”maassa maan tavalla”, joka on suoraan Perussuomalaisten vaaliohjelmasta 2007.

Perussuomalaiset Nuoret haluavat palauttaa keskustelun oikeille urille. Haluamme muistuttaa, etteivät maahanmuuttokeskustelussa esiintyneet ylilyönnit pyyhi pois niitä virheitä, joita suomalaiset valtapuolueet ovat maahanmuuttopolitiikassa kiistattomasti tehneet. Ulkoministeri Stubbille ja maahanmuuttoministeri Thorsille sekä presidentti Haloselle ei ole selvinnyt, keiden äänillä he maata hallitsevat, kun puhuvat siitä, miten on huolehdittava ulkomaiden kansalaisista. Puheet pölhöpopulismista ovat ylenkatsovia ja loukkaavia. Tuollaisilla puheilla ei edistetä pätkääkään kansanvallan legitimiteettiä, vaan edistetään vain ulkoparlamentaarista toimintaa, mikä ei ole mielestämme rakentavaa, vaan hämmentävää ja epätoivottavaa.

Suomen tarjoamat etuudet humanitaarisille maahanmuuttajille ovat yksiselitteisesti ylimitoitetut ja houkuttelevat maahamme elintasopakolaisia. Samaan aikaan kaikki muut puolueet Perussuomalaisia lukuun ottamatta ovat nostaneet kehitysapumäärärahojamme ja haluavat kasvattaa määrärahoja entisestään. Vuodelle 2010 kehitysapumäärärahoja nostettiin euromääräisestikin, ja tällä hetkellä kehitysapuun menee valtion budjetista lähes miljardi euroa. Pidämme täysin kohtuuttomana sitä, että tätäkin määrärahaa haluttaisiin vielä entisestään nostaa. Perussuomalaisten Nuorten mielestä kehitysavun tavoitteeksi tulee asettaa nolla euroa. Kokemuksen perusteella on havaittavissa, ettei ratkaisu maailmanpolitiikan rakenteellisiin ongelmiin löydy suomalaisten veronmaksajien kukkarosta.

Laman seurauksena suomalaisessa yhteiskunnassa on pakko katsoa erityisen tarkkaan, mihin veronmaksajien rahoja ja tulevien sukupolvien maksettavaksi lankeavaa massiivista lainarahoitusta käytetään. Suomi on perustettu suomalaisia varten. Mielestämme Suomella ei nykyisessä taloudellisessa tilanteessa ole varaa rahoittaa tätä poliittisen eliitin omahyväistä anekauppaa vain siksi, että eliitti voisi leikkiä maailmanparantajaa ja saisi hyviteltyä omaatuntoaan.

Viime kädessä kysymys on Perussuomalaisten Nuorten mielestä tavallisen suomalaisen veronmaksuhalukkuudesta. Jos haluamme turvata suomalaisen hyvinvointivaltion rakenteet, meidän on huolehdittava ensisijaisesti omista köyhistämme ja vaikeassa elämäntilanteessa olevista kansalaisistamme. Se, että lainaa otetaan paljon myös kotimaisiin tarpeisiin, ei mielestämme oikeuta rahantuhlaamiseen maailmanparantamisen nimissä. Kehitysapumäärärahojen kasvattaminen ei vähennä humanitaarisen maahanmuuton kohdistumista maahamme. Ratkaisu syntyneen pakolaisvirran pienentämiseen on maahanmuuttajille tarjottavien sosiaalipoliittisten etuuksien kohtuullistaminen tasolle, jolla kyseiset tuet ovat Euroopan muissa maissa.


Lisätiedot:
Vesa-Matti Saarakkala
Perussuomalaiset Nuoret ry:n puheenjohtaja
0400 917 353

Heikki Tamminen
Perussuomalaiset Nuoret ry:n toiminnanjohtaja
puh. 044 301 9791

Kuten viikko sitten jo lehdistä ja medioista luimme, Jussi Halla-aho ei ole ehdolla Perussuomalaisten listalla tulevissa eurovaaleissa. Näin on päättänyt yksimielisesti Perussuomalaisten puoluehallitus lauantain 28.3 kokouksessaan. Syyt tähän olivat ja ovat monet, ja se oli odotettavissa. Puoluehallitukseen ja Timo Soiniin on kohdistunut asiaan liittyen todella kova poliittinen paine ja painostus. Asialla ovat olleet muut puolueet, media, oma kenttäväki, Halla-ahon tukijat, ja jopa syyttäjävirannomaiset. Ei ole mikään sattuma, että apulaisvaltakunnansyyttäjä Jorma Kalske siirsi päätöstään Halla-ahoa koskevassa syyteharkinta-asiassa aina samoille päiville, kuin Perussuomalaisten puoluehallitus oli koolla päättämässä eurovaaliehdokkaista. Alunperin PS:n puoluehallituksen piti kokoontua Helmikuun 10. päivä päättämään eurovaaliehdokkaista. Kokous peruuntui jokakeväisen influenssan aiheuttamien sairastumisten vuoksi, ja kokous siirrettiin Maaliskuun alkuun. Yllättäen syyttäjä ilmoitti lykkäävänsä päätöstä Halla-ahon syyteharkinnassa samalle päivälle kuin puoluehallitus siirsi kokoustaan. Kun puoluehallitus sitten kokousessaan valitsikin muita ehdokkaita, valtakunnansyyttäjä siirsi päätöstään seuraavalle puoluehallituksen kokouspäivälle. Kun silloin valittiin taaskin kaksi muuta ehdokasta kuin Halla-aho, valtakunnansyyttäjä siirsi päätöstään perjantaille 27.3, viimeiselle arkipäivälle (ja virka-ajalle) ennen lauantain 28.3 persujen puoluehallituksen kokousta. Koko syytepäätösrumballa pidettiin siis yllä poliittista painetta, ettei Halla-ahoa otettaisi PS:n listalle, kuten ei otettukaan. Oma lukunsa on myös PS:n kenttäväen kilpailu. Puoluehallitukselle tuli yli 60 hakemusta eurovaaliehdokkaaksi, ja ehdokkaiden sekä piirien kesken on ollut kova kisa siitä, keistä tulee ehdokkaita. Kovaa painetta on tullut muilta puolueilta, varsinkin vasemmistolta. Ehkä julkinen kovin paine tuli RKP:ltä, joka painosti Soinia allekirjoittamaan puolueiden yhteisen rasismin ja syrjinnän vastaisen julkilausuman, jonka tarkoituksena oli sitoa Soinin kädet mahdollisessa Halla-ahon ehdokkuusasiassa jo ennen ehdokasvalintoja. Huhu kertoo myös, että vaaliliittokumppani KD olisi uhannut lähteä vaaliliitosta, jos Halla-aho otetaan listalle. Iso epäluuloa Jussi Halla-ahoa ja hänen tukijoitaan kohtaan puoluehallituksen ja puolueen toimijoiden keskuudessa herättänyt seikka on kuitenkin Juha Mäki-Ketelän keräämä kannattajalista, jota Halliksen tukijat alkoivat keräämään takaportiksi Jussin saamiseksi ehdolle, mikäli häntä ei oteta PS:n listalle. Listan kerääminen koettiin puoluehallituksessa painostukseksi, varsinkin kun sitä alettiin kerätä jo viime kuun alussa. Tämä Jussi Halla-ahon tukiryhmää kohtaan tunnettu epäluottamus nousikin virallisesti ratkaisevaan rooliin päätöstä tehtäessä. Tukiryhmä koitti innokkaasti lobata Jussia PS:n ehdokkaaksi, jopa liiankin innokkaasti. Tukijoukon odotukset olivat korkealla, ja osalla joukosta käämit ehtivät palaa jo ennen lopullisia valintoja, ja niiden takia puoluehallituksen lähetetyt viestit eivät olleet kovin rakentavia. Asiaan vaikutti myös se, että iso osa tukiryhmäläisistä ei ole puolueen jäseniä, vaan pelkästään Halla-ahon taakse ryhmittäytyneitä toimijoita, joten lobbaus koettiin ulkopuolisten painostuksena ja vaikutusyrityksenä Halla-ahon saamiseksi vängällä listalle. Tätä kokemusta heijastivat myös Vistbackan ja Soinin kommentit Halla-ahon ympärillä pyörivistä propellipäistä ja hämäräporukoista. Sisäinen skisma uhkaa puolueen tulevaisuutta? Halla-ahon rannalle jääminen PS:n listoilta oli monille kova pettymys, ja aiheutti närää puolueen ja varsinkin nuorten kannattajien keskudessa. Jo ennen ehdokasvalintoja monet ilmoittivat, etteivät enää koskaan äänestä PS:ää, jos Halla-aholle näytetään ovea. Viikko sitten näitä kannanottoja alkoi sitten tulla enemmänkin. Nimittäin monet puolueen Jussi Halla-ahoa kannattavat jäsenet loukkaantuivat kovin Timo Soinin viime perjantaina Pressiklubi-ohjelmassa antamista lausunnoista, joissa hän kuvasi Halla-ahon kannattajia höyrypäinä ja propelli-hattuina. Nettiin tulvi raivoikkaita kommentteja monilta puolueen Halla-ahoa kannattavailta jäseniltä, että he eivät enää koskaan tule äänestämään Soinia tai Perussuomalaisia. Halla-ahon jääminen rannalle PS:n eurovaalilistalta on kuitenkin tosiasia, ja sillä on hyvin kauaskantoiset seuraukset. Epäluulo ruokkii epäluuloa. Tilanne on edennyt pisteeseen, jossa Jussi Halla-aho kaiketi kokee, että puolue ei enää halua häntä tai luota häneen. Hän ilmeisesti pelkää, ettei hänellä ole tulevissa eduskuntavaaleissa enää sijaa PS:n listalla, jolloin on sama lähteä omalle listalle jo eurovaaleissa, ja alkaa puuhaamaan Suomeen uutta puoluetta. Lisäksi hän on sanonut tukijoilleen, että jos Perussuomalaiset saavat hänen kannattajiensa äänet tulevissa eurovaaleissa hänestä riippumata, se antaa puolueelle viestin, ettei se enää tarvitse häntä. Näin ollen Halla-aho on käytännössä kehottanut, että kaikki jotka tukevat häntä, eivät äänestäisi Perussuomalaisia tulevissa EU-vaaleissa. Halla-aho kuitenkin odottaa kuun loppuun asti, ennenkuin tekee virallisesti päätöksen eurovaaleihin lähdöstä omalla listalla, ja irtiotosta Perussuomalaisista. Mikäli näin käy, tilanne on hyvin hankala. Olen laskeskellut, että Halla-ahon kannattajat muodostaisivat noin 2-3%:n massan PS:n kannatuksesta. Heistä oman arvioni mukaan noin puolet on sellaisia, jotka ovat enemmän Halla-ahon kuin PS:n kannalla. Lisäksi hyvin monet ovat Soinin ja puoluejohdon kommenttien takia suuttuneet puoluejohdolle, ja ilmassa on kova halu näpäyttää persuja. Jos Halla-ahon kannattajat jättävät äänestämättä PS:ää tulevissa EU-vaaleissa, se merkitsisi että PS-menettäisi noin 30 000 - 50 000 ääntä valtakunnallisesti. Jos Halla-aho lähtee ehdolle oman valitsijayhdistyksen kautta, hän saisi lisäksi paljon siirtymä-ääniä sellaisilta äänestäjiltä, jotka ovat maahanmuuttokriittisiä, mutta eivät kuitenkaan pidä persuista. Tällaisia ääniä virtaa ainakin Kokoomuksen suunnalta, ja jopa RKP:n leiristä. Näin ollen on mielestäni todennäköistä, että Jussin äänisaldo olisi lähempänä 50 000 kuin 30 000 ääntä. Jos hän taas ei lähde EU-vaaleihin, PS menettänee vain 20-30 000 ääntä, eli persuihin vittuuntuneimmat Halla-ahon kannattajat. Jos Halla-ahon irtiotto kuitenkin tulee, kaikkein suurin haaste se on puolueen tulevaisuudelle. Arviolta neljännes PS:n äänestäjistä on nuoria. He muodostavat noin 2-3% PS:n tämänhetkisestä kannatuksesta. Näistä nuorista yli puolet, arvioni mukaan vähintään 3/5, on tullut mukaan pääasiassa maahanmuuttokriittisyyden vetämänä, ja ovat enempi ja vähempi Halla-ahon kannattajia. Jussi on henkilö, johon maahanmuuttokriittisyys on tietyllä tavalla henkilöitynyt enemmän kuin Perussuomalaisiin. Mikäli PS ja Hallis ajautuvat eri teille, ja mm. Homma-foorumilla ilmaan heitetty ajatus uudesta persujen kanssa maahanmuuttokriittisistä äänistä kilpailevasta puolueesta toteutuu, niin ensi eduskunta-vaaleissa Suomeen syntyy todennäköisesti uusi pienpuolue, joka vie tämän hetkiseen kannatukseen nähden noin 2,5% PS:n kannatuksesta. Koska puolue olisi linjauksiltaan talous- ja sosiaalipoliittisesti oikeammalla, se saisi lisäkannatusta mm. Kokoomuksen suunnalta. Näin ollen sen kannatus voisi nousta jonnekin 3-3,5%:iin. Maahanmuuttokriittisen liikkeen jakautuminen kirpaisisi siis kovasti Perussuomalaisen puolueen tulevaisuutta, sillä suhteessa eniten vaikutus tuntuisi PS:n nuorisojärjestössä, joka on vasta organisoitumis- ja rakennusvaiheessa. Jos puolet nuorista lähtee uuteen puolueeseen, kirpaisisi se kovasti nuorisojärjestöä. Koska nuoret ovat tulevaisuus, heikentäisi jakautuminen todella paljon puolueen tulevaisuuden näkymiä. Perussuomalaisilla olisi tällä hetkellä mahdollisuus nousta ensi eduskuntavaaleissa jopa 13-15%:n kokoiseksi puolueeksi, mikäli puolue säilyy yhtenäisenä, ja onnistuisi edelleen kanavoimaan maahanmuuttokriittisen liikkeen kannatuksen itsensä taakse. Mikäli jakautuminen tulee, niin tämän hetken arvioni valossa molempien ryhmien yhteenlaskettu kannatus jää noin 10%:n pintaan. Halla-aho & Co saisi noin 3%, ja PS noin 7% (sikäli mikäli PS alkaisi markkinoimaan enemmän maahanmuuttokriittisiä ehdokkaitaan). Hajaannus kun aiheuttaa hämmennystä, muistammehan SMP:n kohtalon? Seuraus olisi, että PS saisi kyllä 8-12 kansanedustajaa, mutta kun yhtenäisenä olisi saatu jopa 24, niin se kirvelisi, eikä yksikään näistä olisi Helsingistä, josta läpi menisi Halla-aho. Muualla maassa Halla-ahon tukijat eivät saisi tarpeeksi massaa, jotta liike saisi muita kansanedustajia, mutta kyllä söisivät tehokkaasti PS:n kannatusta. Tällöin maahanmuuttokriittisen liikkeen kokonaisvaikutus Suomen politiikkaan jäisi liian heikoksi, jotta se saisi tarpeeksi ajoissa aikaan tarvittavat muutokset Suomen maahanmuuttopolitiikassa. Eurovaalit ovat vielä oma lukunsa, mutta mikäli Jussi Halla-aho ei ole mukana persujen listoilla ensi EK-vaaleissa, Suomessa ei tule nousemaan tarpeeksi suurta yhtenäistä maahanmuuttokriittistä voimaa, joka voisi kääntää vallitsevan kehityssuunnan terveeksi, eli toisin sanoen jakautumisen myötä taistelu pakko-monikulturismia ja "rikastamista" vastaan tullaan luultavasti häviämään. On selvää, että hajaannus on siis vain ja ainoastaan niiden etu, jotka vastustavat sekä maahanmuuttokriittistä liikkettä että Perussuomalaisia. Siksi esille noussut skisma olisi saatava paikattua mitä pikimmin ja mitä perusteellisemmin. Haastan sekä Halla-ahoa että puolueemme johtoa tulemaan saman pöydän ääleen ja puhumaan asiat selviksi. Puolueen johto on antanut viestin, että pallo asiassa on Halla-aholla. Hän tekee joko valinnan jäämisestä samaan leiriin tai lähtemisestä omille listoilleen. Halla-aho kuitenkin on sitä mieltä, että pallo on puolueella, ja että sen pitäisi tulla vastaan. Molemmat puolet vain odottavat, eivätkä kommunikoi asiassa, paitsi ehkä molemmille vihamielisen median välityksellä. Nyt tarvittaisiin välittämistä, ettei tilanne ratkea molemmille osapuolille huonolla tavalla. ------------------------------- P.S. Mahdollisen puolueen jakautumisen tullessa allekirjoittanut itse kristillis-sosialistina aikoo pysyä PS:ssä. Maahanmuuttokritiikin harjoittaminen ja maahamuuttopolitiikan remonttin tarve ovat vain yksi politiikan osa-alue, politiikassa on muitakin tärkeitä, jopa ajankohtaisempia asioita, kuten talous, päällä oleva lama, hyvinvointipalvelujenkohtalo ja kulttuuripolitiikka. Olen lupautunut tukemaan EU-vaaleissa Freddy Van Wonterghemia ja Kike Elomaata, oman maakunnan tyttöä Mattilan Pirkkoa unohtamatta.

Timo Soini ovelana: Rasistit ulos puolueesta
Jess! Timo Soini tekee, kuten ovelan ja älykkään poliitikon kuuluukin. Hän kusettaa mediaa sen omilla aseilla:

http://www.iltasanomat.fi/uutiset/kotimaa/uutinen.asp?id=1645223

---

"Rasistit ulos puolueesta

Perussuomalaisten puheenjohtaja Timo Soini sanoo IS:lle, että jos puolueen toiminnassa mukana oleva henkilö saa oikeudessa tuomion rasismista, hän saa lähtöpassit puolueesta.

- Mielestäni on selvää, että jos tulee lainvoimaisia tuomioita, niin toivon, että siinä vaiheessa ihmiset ymmärtävät, että vastuun kantaminen on myös sitä, että vetää johtopäätökset. Se koskee kaikkia, Soini korosti.

Perussuomalaisten kaupunginvaltuutetun Jussi Halla-ahon blogikirjoittelu on paraikaa syyteharkinnassa. Häntä epäillään kiihottamisesta kansanryhmää vastaan.

Mahdollinen syyte ja tuomio johtaisivat Soinin näkemyksen mukaan siihen, että Halla-aholle osoitettaisiin ovea.

Soini ei halunnut ottaa kantaa Halla-ahon mielipiteisiin. Hän vetoaa keskeneräiseen oikeusprosessiin. [...]

- Tyhmiä voi ihminen puhua. Nämä ihmiset häpäisevät itsensä, eivät minua ja puoluetta. En lähde virvatulten ja yksittäisten ihmisten perään kulkemaan. Mutta on täysin selvää, että tällaisilla tyypeillä ei ole puolueessa tulevaisuutta.

Soini kertoi olevansa tuohtunut siitä, että hänet ja perussuomalaiset yhdistetään rasismiin.

- En ole rasisti enkä suvaitse ihmisvihaa. Toivon, että jos tällaisia ihmisiä on keskuudessamme, niin he poistuvat."

---

Niin, ja tiedoksi kaikille, jotka eivät faktoja jaksa muistaa:

Ensiksikin: Jussi Halla-aho ei ole Perussuomalaiset rp.n jäsen, joten puhe hänen mahdollisesta puolueesta erottamisesta on kuin puhuisi siitä, että Sauli Niinistö saatettaisiin erottaa Vasemmistoliitosta.

Toiseksi: Suomen lain mukaan rasismi ei ole rikos. Pykälä, johon nojataan on "Kiihotus kansanryhmää vastaan", ei rasismi. Suomen oikeuslaitos ei näin ollen voi tuomita ketään rasismista tai rasistisista mielipiteistä. Media sen sijaan näyttää tekevän sitä sitäkin innokkaammin.

Kolmanneksi: Sanoessaan, että rasismista tuomitut erotetaan puolueesta, Soini on hiton ovela. Hän ei tuossa lausessa puhu erityisesti Halla-ahosta, vaan puolueen jäsenistöstä yleensä. Hän tekee selvän rajanvedon rasismiin tietäen, ettei se haittaa oikeasti Halla-ahoa pätkän vertaa, paitsi median mielestä. Ovelaa, kerrassaan. Hyvä Timo! Soinin jokainen sana asiassa on tarkkaan harkittu.

Niin, tosiasiahan on, että Halla-aho ei ole syyllistynyt kiihotukseen kansanryhmää vastaan. Jokainen, joka on hänen kirjoituksiaan lukenut, voi todeta itse saman. Häntä vastaan tehtiin tutkintapyyntö poliittisin tarkoitusperin, ja jos tulee syyte, niin se luultavasti kaatuu oikeudessa, ellei sitten lakia ole yllättäen alettu tulkita ihan oudolla, ennestään tuntemattomalla tavalla.


Edit klo 20:00 M O T !

http://yle.fi/uutiset/alueelliset_uutiset/paakaupunkiseutu/2009/02/soini_kummeksuu_erottamispuheita_552224.html

---

""Soini kummeksuu erottamispuheita

Ilta-Sanomien mukaan Perussuomalaisten puheenjohtaja Timo Soini on valmis erottamaan Jussi Halla-ahon puolueesta, jos tämä saa tuomion blogikirjoitustensa takia. Soini kummeksuu Ilta-Sanomien Halla-aho uutisointia.

Soini ei allekirjoita erottamispuheita.

- Halla-aho ei ole edes Perussuomalaisten jäsen, joten miten minä voisin hänet erottaa, Soini kummastelee.

Halla-aho pääsi Helsingin kaupunginvaltuustoon Perusuomalaisten listoilta. Puoluekannaltaan hän on kuitenkin sitoutumaton."

---

Jepjep

Aito kansanyhteisöllisyys ja terve, luonnollinen kansallistunne, se "me” -henki, jonka voimalla tähänkin maahan on rakennettu kattava hyvinvointi ja vauraus, edellyttää sitä että kansa on sosiaalisesti yhtenäinen. Aito nationalismi edellyttää siis sosiaalista tasa-arvoa, ja ainakin tuloerojen suurimmat huiput ja syvimmät kuopat tasoittavaa taloudellista uudelleenjakoa.

Tämä tarkoittaa sitä, että kun väestön selvä enemmistö kokee olevansa samaa sosiaaliluokkaa , keskiluokkaa, ja samassa veneessä taloudellisesti. Kun liian suuria tuloeroja ei laajemmin esiinny, ihmiset eivät ala jaotella oman kansan jäseniä eri luokkiin, "meihin" ja "noihin". Tämä muodostaa koko hyvinvointivaltion edellyttämän yhteiskuntamoraalin pohjan.

Tähän liittyy myös kulttuuri- ja arvoyhtenäisyys. Kun kaikilla samaan kansaan kuuluvilla on, ainakin suurin piirtein, sama kulttuuri ja maailmankuva, kaikki kokevat olevansa samaa laumaa "meitä". Kun kaikki kokevat yhteenkuuluvuudentunnetta, olevansa samaa kansaa, ja että heidän maksamansa verot menevät kaikkien "meidän" hyväksi, he hyväksyvät korkean verotuksen. Jokainenhan auttaa omiaan.

Kun tuloerot kasvavat liian suuriksi, rikkaat eivät enää halua kustantaa verorahoillaan "noiden" köyhien terveys- ja koulutuspalveluja, vaan vaativat veronalennuksia. Kun veronalennukset alkavat, köyhät eivät enää koe olevansa rikkaiden kanssa samassa veneessä, ja alkavat vaatia, ettei "noille" rikkaille saa antaa "meille" proletaareille kuuluvia etuuksia, kuten lapsilisiä, yms.

Samalla tavoin, jos kansallinen yhtenäiskulttuuri hajoaa ja pirstaloituu, alkavat ihmiset jakaa toisiaan "meihin" ja "noihin". Tämä tarkoittaa merkittäviä, arjessa selvästi esiin tulevia ja näkyviä eroja tavoissa, arvoissa, uskomuksissa ja maailmankuvissa. Tällöin ihmiset alkavat vastustaa, että heidän veroillaan kustannetaan ja ylläpidetään "noiden", siis arvoiltaan, uskomuksiltaan ja maailmankuvaltaan erilaista kulttuuria edustavien, koulutus- ja kulttuuri- ja sosiaalipalveluja. Tämäkin hajottaa kansanyhteisöllisyyden ja syö pohjan hyvinvointiyhteiskunnalta.

Näillä tavoilla, sekä taloudellisesti että kulttuurisesti, sekä kansanyhteisöllisyys, joka on terveen nationalismin (ei siis sairaan, militaristisen ja vääristyneen) että hyvinvointivaltion moraalinen pohja joko pysyy tai hajoaa. Sen hajoamisen seurauksena on luokkien ja/tai eri kulttuuristen ihmisten kamppailu toisiaan vastaan.

Juuri tuollainen jako, ja kansanyhteisöllisyyden hajottaminen oli ja on marxilaisten kommunistien päämäärä, vaikka ylevänä tarkoituksena onkin luoda yksiluokkainen yhteiskunta. Kansanyhteisöllisyyden hajoaminen on myös taloudelliselle liberalismille nojaavan talouspolitiikan seuraus. Samoin se on myös laajamittaisen ja vääränlaista monikulttuurisuutta ylläpitävän, integraation ja assimilaation estävän, maahanmuuttopolitiikan seuraus.

Sen takia väitän, että aito, nationalisti ja isänmaanystävä, joka rakastaa maatansa ja kansaansa, sekä kannattaa oikeasti tervettä kansanyhteisöllisyyttä, on välttämättä ainakin jossain määrin vasemmistolainen, tai hän ei ole oikeasti ihan aito nationalisti. Mikäli hän ei kannata laajapohjaista hyvinvointivaltiota, hän ei ehkä tajua että hänen talouspoliittisesti kovat arvonsa juuri hajottavat ja tuhoavat sen yhtenäisen kansakunnan ja kansanyhteisöllisyyden, mitä hän teoriassa kannattaa.

Samoin perinteisesti vasemmistoa äänestävän duunarin, joka kannattaa laajoja ja kattavia, verovaroin rahoitettuja sosiaali-, terveys- ja koulutuspalveluja, on välttämättä kannatettava kulttuurisesti yhtenäistä kansallisvaltiota, ja oltava maltillinen nationalisti, tai hän ei ole aito vasemmistolainen. Tai vaihtoehtoisesti hän ei tajua, että vastustamalla tervettä nationalismia tai kannattamalla vääränlaista monikulttuurisuutta hän on hajottamassa juuri yhteiskuntamoraalista kivijalkaa, kansanyhteisöllisyyttä, jonka muodostama legitimiteetti ylläpitää hänelle niin tärkeitä julkisia palveluja ja hyvinvointiyhteiskuntaa. Tämä on tervettä nationalismia.

Se, että olen sosiaalisissa, ja jossain määrin myös taloudellisissa, kysymyksissä vahvasti vasemmalle kallellaan, ei kuitenkaan sisällä nykyiseen uusvasemmistolaisuuteen liitettyjä ylisuvaitsevaisuutta, perhearvojen vastaisuutta tai yksityisomaisuuden sosialisoimista. En myöskään kovin avoimesti syleile työväenliikkeen perintöön kuuluvaa internationalismia, sillä se on nykymaailmassa johtanut siihen, että kansainvälisyydestä itsessään on tullut lähes itseisarvo ja ideologisen palvonnan kohde. Tämän seurauksena on nimittäin noussut terveen kansallisen identiteetin ja kansanyhteisöllisyyden kiivas vastustaminen, mikä uhkaa johtaa hyvinvointiyhteiskunnan tuhoon.

Tällaista yhteiskunnallista mallia, jossa vasemmistolainen sosiaalipolitiikka yhdistyy arvokonservatiivisuuteen ja yksityisomistukselle perustuvaan mutta kansallisissa rajoissa toimivaan ja yhteiskunnan säätelemään markkinatalouteen, kutsutaan nimellä Kolmas tie. Siinä yksityisomistus tunnustetaan talouspolitiikan perustaksi ja markkinatalouden perusmekanismeja ei tapeta, kuten sosialismissa. Tällaisessa mallissa pääomalle on asetettu rajat ja se on valjastettu palvelemaan ihmistä ja kansakuntaa, eikä päinvastoin. Pääoma on hyvä renki mutta huono isäntä.

Siksi minun edustamaani nationalismiin kuuluu olennaisena hyvinvointiyhteiskunnan kannattaminen ja sosiaalipoliittisesti pehmeät arvot, ja minun kannattamaani vasemmistolaiseen sosiaalipolitiikkaan taas olennaisena maltillinen nationalismi.

Terve nationalisti, joka arvostaa omaa kansaansa, maataan, yhteiskuntaansa ja kulttuuriaan, haluten rakentaa ja ylläpitää niitä, ei todellakaan ole hyökkäyshaluinen tai sotahullu militaristi, joka haluaisi sotia muita kansoja vastaan ryöstäen niiltä tai tuhoten niitä. Koska hänellä on tukevasti juuret oman maan mullassa, näin vertauskuvallisesti sanoen, ja tuntee oman kulttuurinsa arvostaen ja suojellen sitä omassa maassaan, niin hän osaa myös antaa paikan ja arvon muille kansoille ja heidän kulttuureilleen heidän omissa maissaan. Kun oma kansallinen ja kulttuurinen identiteetti on vahvalla pohjalla, ihminen ei pelkää muita kansoja ja heidän kulttuureitaan, vaan osaa arvostaa niitä. Tämä muodostaa terveen ja pelosta vapaan pohjan kansainväliselle kanssakäymiselle sekä talous- ja kulttuurisuhteille.

Näin ollen väitänkin, että toisin kuin yleisesti käsitetään niin aito, terve nationalismi, eli rakkaus omaa maata, kansaa ja kulttuuria kohtaan, ei tuo sotaa, sillä yhdistyneenä hyvinvointiyhteiskunnan muodossa toteutuvaan sosiaaliseen tasa-arvoon, se luo ympärilleen rauhaa ja hyvinvointia. Siksi minä olen nationalisti.

Rauhaa ja nationalismia!