IRC-Galleria

Tiedot

Luokittelu
Minä ja muut
Perustettu
9.5.2007
Koko
4 jäsentä
Tyttöjä: 4
Keski-ikä
17,6 vuotta
Otos: 3 jäsentä
Tyttöjen keski-ikä: 17,6 vuotta

Jäsenet (4)

|TigerEye|ShiroiVARAPOMOsaiko
« Uudemmat - Vanhemmat »

Kapybarano, jooLuonut: KapybaraMaanantai 28.02.2011 23:15

Teen tämän kyselyn:
[ ] poika-/tyttöystävästäni
[ ] parhaasta ystävästäni
[ ] hyvästä ystävästäni
[ ] veljestäni/siskostani
[ ] ihastuksestani
[x] jostain muusta, kenestä? NO, VITTU KIMISTÄ

Mikä hänen nimensä on? - Kim
Hänen lempibändinsä/artistinsa? - Nirvana
Ketä hän vihaa? - Uhh...
Kuvaile häntä YHDELLÄ sanalla? - homo
Osaako hän olla hellä? - kait
Kuinka paljon välität hänestä 0-10 ? - emt 9?
Mikä on erikoinen piirre hänessä? - vaikka mikä
Oletko nukkunut hänen vieressä.. monestikkin? - nevah
Jos hän saisi tehdä mitä tahansa nyt, mitä hän tekisi? - Öö... Panis Peppee (vaik se oikeest suostuis ees D:)
Mitä vanhempasi & sisaruksesi ajattelevat hänestä? - No, jos ne nyt eka edes tuntis sen, ei ne kyllä ees vois<3
Mitä mieltä hän on SINUN kavereistasi ? - Jessist se pitää (omg, yllätys), muut...
Onko hän koskaan mustasukkainen sinusta? - *laughs*
Onko hänellä lävistyksiä? Jos on, missä? - Kaks kulmas ja labret
Mihin hän haluaisi ottaa (lisää)? - Sille kyl keplais pari sellasta nappii käteen
Kuinka nopeasti sinulla tulee ikävä häntä? - Ainahan se on tossa
Milloin kuulit hänen äänensä viimeksi? - nevah tai just silloin ku haluun eli vaikka äske, you choice, hon
Muuttaako hän elämääsi? - Öö... Emt.
Pitääkö hän salaisesti jostain artistista/bändistä ? - Eehkä
Miten usein näet kyseistä henkilöä? - Aina
Oletteko matkustaneet jonnekkin yhdessä? - Sanoinko jo, että ainahan se tossa on?
Hänen sukupuolensa
[x] Poika (VITTU MIES EIKÄ MIKÄÄ POIKA) [ ] Tyttö [ ] Ei siit saa selvää
Syntymävuosi
[ ] 1970-luvulla tai myöhemmin [ ] 1980 - 1982
[ ] 1983 - 1985 [ ] 1986 - 1988 [ ] 1989 - 1991
[ ] 1992 - 1994 [ ] 1995 [ ] myöhemmin [x] Joskus (tuli tarve tehä lisäys)
Pituus
[ ] 120 - 140 cm [ ] 140 - 160 cm [x] 160 - 170 cm
[ ] 170 - 185 cm [ ] 185 - 190 cm [ ] yli 190 cm
Hiustyyli
[ ] Kalju [ ] Siili [ ] Lyhyet hiukset [x] Puolipitkät hiukset
[ ] Pitkät hiukset [ ] Irokeesi, rastat tai muuta erikoista
Hiuslaatu
[ ] Suora [ ] Taipuisa [x] Laineikas [ ] Kihara
[ ] Säkkärä [ ] Kova ja karhea [ ] En tiedä
Hiusten väri
[ ] Blondi [ ] Vaalea [x] perkele vaaleenruskee [ ] Ruskea [ ] Tummanruskea
[ ] Musta [ ] Punertava [ ] Räikeä (orkpkana, sininen, vihreä..)
Naamataulu noin kokonaisuudessaan
[ ] Hirveä [ ] Ruma [ ] Laimea
[ ] Ihan okei [ ] Söpö [ ] Komea [x] Kaunis
Vakioilme näyttää vieraan silmin katsottuna..
[ ] Iloiselta [ ] Huvittuneelta [ ] Arvoitukselliselta
[x] Pitkästyneeltä/väsyneeltä [ ]Alakuloiselta/masentuneelta/surulliselta
[ ] Ylpeältä/julmalta [ ] Epäluuloiselta
[ ] Ärtyneeltä/vihaiselta/uhkaavalta [ ] Pöyristyneeltä/paheksuvalta
[ ] Pelästyneeltä/hämmentyneeltä [ ] Söpöltä
Vaatteiden väritys
[ ] Milloin mitäkin [ ] Räikeä [ ] Tyylikäs
[ ] Hillitty [ ] Harmaa [x] Synkkä
Alkoholijuomista vetää puoleensa eniten..
[x] Olut [ ] Siideri [ ] Lonkero [x] Viinit
[ ] Drinkit, joilla on hieno nimi
[x] Väkevät [ ] Ei juo [/] kaikki
Millainen on hänen huumorintajunsa
[ ] Hän on huumorintajuton perusjuntti
[ ] Nauraa omille vitseilleen, mutta muiden pilailu menee toisinaan ohi
[x] Sanoisin että hyvä [ ] Mielikuvitusrikas
[ ] Osaa kyllä nauraa oikeassa paikassa [ ] Vähän hakusessa, nauraa kaikelle
[ ] Joidenkin mielestä outo [ ] "Vähän" pervo
Puhuuko hän paljon?
[ ] Päinvastoin on erittäin harvasanainen
[ ] On yleensä melko vähäpuheinen
[ ] Hänet tunnetaan hiljaisena kaverina, mutta välillä saa kovia puheripuleita
[ ] On aika puhelias [ ] Pölöttää kuin papupata koko ajan [x] Rippuu päivästä
Onko hän mielestäsi:
[ ] Mukava [ ] Ärsyttävä [ ] Kiva
[ ] Tyhmä [x] Paras [ ] Ihana
Olen nähnyt kun hän:
[x] itkee
[x] nauraa
[x] juo alkoholia
[x] tanssii
[x] syö
[x] nukkuu
[ ] röyhtäisee
[x] aivastaa
[x] kaatuu
[x] loukkaantuu
[x] on todella surullinen
[ ] on todella iloinen
[ ] kiukuttelee vanhemmilleen
[x] kiukuttelee jollekkin muulle kuin vanhemmilleen
[x] suutelee
[x] halaa vastakkaisen sukupuolen edustajaa
[x] ostaa jotain
[ ] on paniikissa
[ ] meikkaa
[x] herää
[x] nukahtaa
[x] laulaa
[x] tekstailee
[x] polttaa tupakkaa
[ ] suuttuu SINULLE
[ ] shoppailee
[x] puhuu vierasta kieltä
[x] vittuuntuu
[x] heiluu alusvaatteisillaan
[x] katsoo televisiota
[x] tapaa tyttö / poikaystäväänsä
[x] tunnustaa jotain
[ ] hikoilee / hengästynyt
Oletteko kovin läheisiä? - hell yeah
Et varmaan koskaan haluaisi luopua hänestä? - empä kai

EnjayRocket2 uutta OC hahmoo \o/Luonut: EnjayRocketMaanantai 03.01.2011 20:19

Ne oo molemmat 1800-luvulta:

Jeremiah Cooper jonka toinen nimi on Augustine. Se o mies.

sit muija. Charlotte Bannister, sen toka nimi on Evelyn. Se on vielääki nainen.

Eli nyt siis mun master plan! Meinasin cossia Jeree 8D janyt pitäs keksiä Charlotte jostai.

SasorisieniForgivenLuonut: SasorisieniTorstai 01.07.2010 13:57

Tuuli puhalsi kylmästi pohjoisesta. Se oli niin voimakas että puut narisivat paikoillaan. Heikoimmat puut luovuttivat toinen toisensa perään ja repeytyivät irti juurineen maasta. Tuntui kuin taivas olisi repeytynyt, sillä sade piiskasi rajusti maata, saaden lukuisten järvien vedenpinnat nousemaan ja rapisten kovaäänisesti vanhan talon kattoon. Talon katossa oli paikkoin reikiä, joista tihkui vettä sisälle, jo valmiiksi homehtuviin lattioihin ja seiniin.
Talon monet, veto -tyyliset ikkunat olivat rikki, paperi oli riekaleina tai sitten karmit olivat kokonaan tippuneet pois ja peittyivät rikkaruohoihin. Rakunnuksen seinämää valloitti harvinainen köynnös, jonka joku amerikkalainen diplomaatti oli tuonut mukanaan Japaniin. Monet lukuisat ja hyvin kirkkaat salamavat halkoivat pitkin taivaankantta, saaden kaiken näyttämään epäluonnollisen valkealta ja samalla pimeältä ja pelottavalta.

Eräs, hyvin epätavallinen kaksikko oli huomannut lahoavan talon ennen sateen alkamista ja siten asettuneet sinne yöksi. Aikaisemmin samana päivänä aurinko oli lämmittänyt ihanasti, ja samalla joka puolella tuntui olleen kosteutta, josta he tiesivät että oli tulossa sade.
"Orihime, lepäämme täällä. Et jaksa pidemmälle, vaikka kantaisinkin sinua selässäni..." Oranssihiuksinen mies sanoi ja katsahti syrjäsilmällä mustahiuksista tyttöä, jota kantoi selässään. Hän ei voinut olla hymyilemättä nähdessään tytön silmät. Niissä oli liikaa vettä, liikaa sadetta, sillä silmien väri ei ollut tavallinen ruskea, ne olivat vedensiniset. Aivan täydelliset ja ne täydensivät tytön mustia, pitkiä hiussuortuvia, jotka liehuivat vapaina mitättömässä tuulessa.
"Akatsuki, rakkaani. Kyllä minä jaksaisin vaikka kantaisit minut näin maailmanääriin. Kunhan vain saisin olla kanssasi." Orihimeksi kutsuttu nainen sanoi hempeällä, lähes kuuluvalla äänellä. Hänen siniset silmänsä hymyilivät kilpaa hänen täyteläisten ja kutsuvien huulien kanssa.

"Takapihalla solisee kaunis puro, voit lepuuttaa jalkojasi siinä..." Akatsuki sanoi ja samalla hänen oranssipuna vivahteiset ketunkorvansa liikkuivat hetken aikaa. Eikä Orihime voinut vastustaa kiusausta hieroa niitä. Niin pehmeä turkki oli takkuinen, mutta silti sileä. Kaksikko löysi talon seinustalta pienen oven, joka vei heidät suoraan pienelle takapihalle, jossa tosiaan solisi puro. Kiiltävä kylkiset pikkukalat uivat siinä ja säikähtivät kun he tulivat ja Akatsuki auttoi rakkaansa istumaan. Hän nosti kimonon helmaa tottuneesti ja suuteli naisen jalkaterää rakastuneesti.
"Rakastan jokaista osaasi, etenkin niitä mitkä kaipaavat kipeimmiten rakkautta ja hellyyttä." Mies sanoi, tarkoittaen naisen loukkaantunutta jalkaa. Nainen oli kaatunut puunjuurakkoon ja saanut siten nilkkansa venähtämään. Orihime kaatui selälleen villinä kasvavalle nurmikolle ja hymyili kun kettumies asettui hajareisin hänen ylleen, nojaten polviinsa ja käsiinsä.
"Rakastan sinua." Orihime kuiskasi hiljaa, ennenkuin mies asetti huulensa naisen pehmeille huulille ja suuteli tätä intohimoisesti. Sitä kesti niin kauan, kun ensimmäiset sadepisarat alkoivat ropsahdella alas, saaden puron jo ennestään vavahdelleen pinnan särkymään entistä enemmän.

Tottuneesti Akatsuki kantoi Orihimen sisälle ja etsi suojaisimman ja ehjimmän huoneen. Hän etsi parhaansa mukaan ehjiä huopia ja löysikin pari. Niissä oli vain muutama koinsyömä reikä. Akatsuki riisui hakamansa paidan ja taitteli sen kuin tyynyksi.
"Menen etsimään jotain syömistä." Mies sanoi ja suukotti kevyesti naisen otsaa, lähtien huoneesta kuin tohtimatta jättää korvaamatonta aarrettaan yksin sinne. Heti astuttuaan ulos talosta, sade oli koventunut ja piiskasi häikäilemättä taloa ja sitä ympäröivää luontoa. Miehen oranssit hiukset kastuivat heti ja pian liimautuivatkin kiinni hänen otsaansa ja kaulaansa. Hakaman housut tuntuivat painavilta, mutta säädyllisyyden nimissä mies päätti pitää ne jalassaan, vaikka se teki liikkumisesta vaikeaa. Hän haisteli ilmaa ja löysikin pian haluamansa. Luonnon marjojen tuoksu oli voimakas ja niin ihastuttava. Ne olivat hyvä lisä lihan kanssa. Hiljaa, varpaillaan Akatsuki käveli nurmella, kohti metsää josta he olivat päivemmällä tulleet.
Korvat kääntyivät puolelta toiselle ja hänen oranssinpunertava häntäkin laahasi maata. Nopeasti ja hyvin ketterästi hän hyökkäsi löytämänsä pienenkokoisen jäniksen, joka kuoli välitömästi kun mies väänsi tältä niskat nurin.

Tuulen yltyessä Akatsuki oli kääntymässä ja palaamassa kohti rakennusta, hän kuuli kuinka ukkonen jyrähteli taivaalla, saaden siten kaiken näyttämään pelottavalta ja pimeältä, että valoisalta yhtäaikaa. Pian hän haistoikin palaneen. Se oli mädäntyneen ja kituvan hajuinen, kuin joku olisi yrittänyt saada märkää ja homeista palamaan.
"Orihime!" Mies huudahti järkyttyneenä, heittäen sen hetkisen saaliinsa menemään ja juoksi kohti rakennusta, johon oli rakastettunsa jättänyt. Saavuttuaan paikalle, miehen nurmikonvihreät silmät laajenivat järkytyksestä.
Koko talo oli ilmiliekeissä. Eikä piiskaava sade tuntunut ollenkaan sammuttavan taloa. Se näytti lähemmin vain suurentavan sitä, kuin antaakseen tulen niellä rakennuksen. Hän tiesi ettei hän voisi seisoa siinä täysin toivottomana, kuin liikuntakykynsä menettänyt mies.
Akatsuki juoksi liekkeihin ja etsi huonetta johon oli jättänyt Orihimen lepäämään. Paikka tuntui helvetiltä, kuin siellä olisi yli sadan celsiusasteen ylitse hallitseva kuumuus. Akatsuki yski hengitettyään savua ja peittäen kasvonsa silmistä alaspäin hän jatkoi puurtavasti matkaansa.
"Akatsuki...." kuului vaimea ääni, joka loppui kuitenkin hyvin korkeaan tuskan huutoon, liekkien nieleissä tummahiuksista tyttöä huoneessa, joka oli suoraan miehen edessä.

Kovan tuskan ja tunneilta tuntuvien minuuttien päästä mies pääsi huoneeseen ja nosti kaikesta huolimatta naisen syliinsä ja juoksi takapihalle. Hän tunsi valtaisaa kirvelyä koko kropassaan, mutta hän ei välittänyt. Hän laski kiireesti Orihimen maahan ja kieritti tätä pitkin märkää ja viileää nurmea, yrittäen saada liekkejä sammutetuksi.
"Ei sinun tarvitse....Et sinä minua pysty pelastamaan, rakkaani. Pyydän, pelasta sentään itsesi." Orihime kuiskutti hiljaa, yskivällä äänellään sillä oli hengittänyt paljolti savua ja hänen kurkkunsa, kuten muukin keho, oli pahanut pahasti, niin että verta vuosi nurmelle lammikoiksi.
"En voi... En pysty elämään ilman sinua Orihime. Rakastan sinua." Akatsuki sanoi kirveltävät kyyneleet silmissään, silitellen naisen punaiseksi tullutta poskea.

"Hyvästi.."



Mies heräsi säpsähtäen ympäröivään hämäryyteen. Hän hengitti raskaati ja pyyhkäisi otsaansa, joka oli kylmästä hiestä märkä. Jokapaikkaa tuntui kuumottavan ja kivistävän, etenkin niitä, joissa oli satoja vuosia vanhat paloarvet siitä samaisesta yöstä, jossa hän oli menettänyt kauniin, mustahiuksisen Orihime -neidin.
"Akatsuki.....Oliko se ennen nimeni?" Hono'o mutisi ja hieroi otsaansa noustessaan istumaan. Kello näytti olevansa 4:56 aamuyöllä. Hän pyyhki poskilleen vierähtäneet kyyneleensä, mikä oli täysin turhaa, sillä kyyneleet alkoivat valumaan tällä kertaa nopeammin ja vuolaasti.
"Orihime...." Mies kuiskasi menetetyn rakkaansa nimen ja painoi päänsä polviinsa, tekemättä muuta kuin muistelemaan naisen tummiahiuksia ja ihania vedensinisiä silmiä, jotka olivat olleet tuona kuolemanyönä niin ihanat ja toiveikkaat, kuin yötaivaan kirkkaat tähdet.

RiivatatuointiLuonut: RiivaPerjantai 16.10.2009 16:16

yks tyttö ottaa mun piirustuksen tatuointina itselleen ! 30. päivä on kuulemma aika ja oon varmasti yhtä täpinöissäni kuin se tyttökin. en voi uskoa että joku haluaa mun piirustuksen ihoonsa ikuisiksi ajoiksi ja vielä sellaisen työn jota ei ole todellakaan tälläiseen tarkoitettu! ja kaikenlisäksi vielä kuvassa olevat faunit on mun hahmoja, mun mielikuvitukseni tuotoksia joilla on oma persoonallisuus ja elämä ja tarina. ja sit ihminen, mulle tuntematon, haluaa tän kuvan itseensä.

so very cool *____*

« Uudemmat - Vanhemmat »