IRC-Galleria

mainostan irc-gallerian blogissa vähän laadukkaampaa blogia.
SEMI-CV ! käykää kurkkimassa, se on vähän vielä aluillaan, paljon korjailtavaa kämäenglannissa yms mut 8D

http://veeraarstio.blogspot.com/

tämä koulu yrittää tehdä minusta mustaanpukeutuvan kaikkiin muihin graafikoihin sulautuvan möykyn joka tuottaa juuri ja tasan sellaista paskaa mikä on esim ei-esittävää ja vammaista tekotaiteellista soopaa jolla halutaan häiritä ihmisiä jotka taas joutuvat näiden tuotteiden keskellä käyskentelemään MUTTA
- taistelen vastaan

Tuun hulluks kun eka piti mennä mettään ja puhua kasville ja kysyä mikä hänen nimensä on jne. Sitten vielä tuoda se kouluun ja pidetään hänestä esitelmä, kuinka tutustuimme ja tamtitam. Wut? Ehk oudoin tehtävä ikinä. Vuodatus. Sit pitää piirtää sitä joku kaks viikkoo, tämä minun tapaukseni savusieni -ryhmätuhkelo- alkoi päästelemään pahanhajuisia itiöpöllähdyksiä tuossa ajassa. Seuraukset: sairasta piirtämistä päänsäryn keskellä. Ja näistä kuvista muodostetaan jänniä kuvioita, joita poimitaan luonnoksista ja maalauksista - oikun tuossa on kiva varjo, jännän muotoinen hihihi MODULI käytänpä sitä olen taidenero. Sitä sitten monistellaan kivasti niin että siitä syntyy PATTERNI ja sitä muoksitaankin sitten kaikkiin universumin väreihin niin lähiväri- kuin vastaväriharmonioihin mikä saa aikaseksi valtavan räjähdyksen josta ei voi syntyä muuta kuin vähän Marimekon kuoseja muistuttava härö kuviointi, jonka tarkoitus tässä elämässä on vain tyydyttää Lohkon silmää. Kuitenkin olen kasvanut henkisesti tämän 6 viikon aikana ja ymmärrän nyt mitä saattaa tulla vastaan näissä graafisen suunnittelijan hommissa... jos asiakas käskee inspiroitua vaikka kivestä niin siitä sitten väännetään pakolla se verho, muki, juliste tai mikä lie. HUH. Onneksi oli maailman upein PAINT keksitty jolla pääsi edes hieeeman kokeilemaan värejä ennen kuin alkoi maalaamaan niitä paperille. Työ on edelleen kesken. Ainiin mainitsinko jo et kaikista näistä vitun vämmeleistä pitää tehdä KIRJA, tää oli aika kiva syysloma, ja on edelleen, HUOH T---T ja kaikenmaailman Fibonaccin lukusarjat ja kultaset leikkauksetkin pitää tohon tunkea. Ei semmosesta päärynäsienestä voi keksiä mitään matematiikkaa?

I'm dead.

I just woke up from the most poetic dream I've ever had...
I was sitting on the stairs of Tuomikirkko with my dear friend, the sky was greenish and (there were no houses in front of the view to Kauppatori and) the sea, the waves of which could seen one by one hitting the shore.

Gabe's such a wise person, even in my dream ^^

Oh, and the dream was about CDs... they'd been given the meaning of hearts content.

---

G: Heart is like a CD with its cover.
A: Hmm, you could put it like that.
G: You don't really want to go fooling around with it. Usually it contains the things you've wanted to enjoy for a long time. You hold it gently and try to make sure it won't break.
A: I like to enjoy plenty of music, but rarely when I'm alone. I've shattered my CD collection all among my friends, the dearest ones.
G: So, you just listen to the music, but don't care about recerving its form in that beautiful round shape...Pfft.
A: No, no! I do! I just don't like shiny stuff... When I'll get them back, they look loved.
G: Well, then.
A: ...and my friends can sing the same tunes I enjoy.
G: ...true. It gets quite problematic though, if you give away a CD you after a while don't want your friend to know by heart. You don't want them to know how the music feels, right?
A: Hmm, that gets tricky. There are only few solutions it that case.
G: ...true. Do you have favourite CD, which you so carefully cherish?
A: Yes, I do, of course! It is such an amazing one...I don't dare to listen to it very often, though. I think it might break.
G: But how do you know if it's still safe, if you never dare to touch?
A: The cover still keeps it together whether it might suffer cracks. I can hymn the melody by heart... *(hums)
G: ...like a little rainbow. My favourite CD, I haven't even...
A: Wait! I'll always keep it with me though!
G: ...told anyone how it's like.
A: ...it's gone!
G: What, who has it, Jasmin?
A: I don't know, but I can hear the beautiful colourful music every once in a while. Or I think I can...I recognize it, when someone has the same. I need to share their music.

1. avaa paint 2. pistä silmät kiinni 3. piirrä kissa






sillä on majavahäntä =(

TUHAT KILOA PÄIVÄSSÄ =)=)=)
KALAAA :DS:D:D:D:D::DdDsssssss

JA OON IHA JÄTKÄ
MEINAA KU JÄTKÄT EI PYSTY
TEKEE KAHT ASIAA SAMAA AIKAA
NI MHM TÄNÄÄ TOETTII ET
EN PYSTY HUPSISTA.

nnii ja ei iha kuka tahansa
likka pysty tekee kaikkee mitä
me tehtii tänää ja
tyylil ja läpäl viel <;
huome tuleee lisää historiaaa
:D:D::D:D:D::D:D::D::D

Tänään minua kummastuttaa ja mietityttää moni asia.

Joku joskus sanoi, että "Haluaisin ennemmin ihmisten vihaavan minua sellaisena kuin olen kuin rakastavan minua sellaisena kuin en ole". Onko tällainen ajattelutapa nykymaailmassa realistinen vai ei?

Kulahtanut elämänohje sanoo "ole oma itsesi". Toimiiko sekään oikeassa elämässä? Entä jos ei osaa määritellä 'omaa itseä'? Entä jos 'oma itse' on liian huono?

Periaatteessahan lait on tehty rajoittamaan sitä, etteivät ihmiset olisi "liian paljon omia itsejään". Himon vallassa tehty raiskaus on rikos, eikä vihamiestä saa lyödä riidan päätteeksi lättyyn. Jo tässä määrin "ole oma itsesi" ei toimi elämänohjeena.

No joo joo! Menikö saivartelun puolelle? Entäs sitten kun liikutaan lain rajoissa? Onko silloin hyvä olla oma itsensä? Onko se edes mahdollista?

Miten pystyn olemaan oma itseni esimerkiksi internetissä? Oon oikeesti suhteellisen huumorintajuinen ja hilpeähkö tyyppi, mutta netti on mulle kanava vähän muuhun. Netissä tykkään sukeltaa sieluni syövereihin ja pohtia syntyjä syviä. Kahlaan mieleni merissä ja sukeltelen sieltä helmiä, joita joko löytyy tai sitten ei. Lopulta kumoan löytämäni asiat blogiini.

Olenko oma itseni, jos käyttäydyn eri tavalla internetissä kuin muualla? Vai onko ihmisellä kenties olemassa monta minää, monta puolta, monet kasvot?

Oivalsin jotakin ihan vastikään. Suurin osa tekemistämme valinnoista on nimenomaan niitä - valintoja -, vaikkeivat ne aina siltä vaikuttaisikaan. Jos joku esimerkiksi suuttuu mauttomasta vitsistämme, tekee hän sen pitkälti omasta tahdostaan. Hän tekee sen siksi, että ihmisenä ja Suomen kansalaisena hänellä on oikeus mielipiteeseensä.

Jokainen meistä kykenee vitsailemaan typerillä asioilla, jos näin tahtoo. Jokainen meistä kykenee vittuilemaan toisille syyttä suotta, jos näin tahtoo. Jokainen meistä kykenee pahoittamaan mielensä erinäisistä asioista, jos näin tahtoo. Melkein kaikki on valinnoistamme kiinni.

Mitä siis on olla oma itsensä? Onko kyse muusta kuin joukosta valintoja? Olenko minä nimenomaan sitä, mitä itse haluan olla. Onko se, mitä itse haluan olla, oma itseni? Jos haluan olla mulkku, niin olenko oma itseni ollessani mulkku? Jos haluan olla maailman paras jätkä, niin olenko oma itseni ollessani olen maailman paras jätkä?

Elämä on lisäksi täynnä valintoja, joilla ei ole varsinaista moraalista arvoa. Community-sarjassa puoliläpällä todettiin, että koska ihminen on vaistojensa varassa toimiva eläin, ovat yhden yön suhteet yhtä hyväksyttäviä kuin hengittäminen. Ollako eri mieltä vai samaa mieltä?

Monet tekemistämme valinnoista sitä paitsi asettavat meidät arvostelun kohteeksi. Olimme asioista mitä vain mieltä, on joku kanssamme eri mieltä. Jos puolestaan olemme liian räiskyviä tai näkyviä persoonia, ärsytämme taas jotakuta. Kun esitämme yhden mielipiteen, jaamme ihmiset suhteessa 1/2. Kun esitämme toisen mielipiteen, jaamme ihmiset mahdollisesti jo suhteessa 1/4. Mitä enemmän sanomme tai teemme, sitä varmemmin saamme kaikki ihmiset niskaamme. Ja taasko kannatti olla oma itsensä? Eikö jokaiselta meistä kuitenkin löydy mielipiteitä, joilla saamme ihmisten kuvan meistä huononemaan?

Miten voin tunnistaa oman itseni ja olla oma itseni?

1. Avaa paint.
2. Piirrä siihen peikko, itsesi(prinsessana,haltijana tai keijuna), lintu ja puu. mutta, et saa kumittaa kuvasta mitään
3. Lisää piirrustus päiväkirjaasi ja haasta 5 kaveriasi mukaan.

haastan:

Aliced
Luikurj
Suusanni
Mchumba
-helme
charonitar