IRC-Galleria

tietokoneeni rakastaa näitä sanoja:
ERROR
NOT AVAILABLE
yhteys keskeytyi
NOT FOUND
FORBIDDEN

EI HELKKARI enhän mä osaa tehdä tällä mitään.
joo ja sivistin itseäni aamulla iki ihanalla Barbie leffalla :'D
Barbie ja pegasoksen taika
se oli niin --typerä, mutta miksi silti niin viihdyttävä xD voi ei
jääkristalli jossa palaa ikuisen toivon liekki tuo jäänsininen!!
eihän jää ole sinistä. ja niiden ihmisten reaktiot oli jotenkin vajaita:
"Hän hautautui lumeen." "Voi ei. Koetetaan kaivaa hänet pois." eivätkä edes tee mitään.
mun mankka näyttää sammakolta joka suunnitelee jotain
ja esimerkiksi nuudlit kutsuvat mua kattilassa pian, vettä kiehumaan ja kiehkurat valmiixi saatuani suuhun mä laitan.

tanssahtelen mä löntystäen nyt portaat alas ja yxin jätän tän koneen virhelataustensa kanssa valittamaan, mä naurin nyt nuudeleiden olemassaolosta!

*NAUTIN

Eilen vietin sivistynyttä iltaa ystävieni kanssa. Istuimme parvekkeella, poltimme hienoja savukkeita ja setvimme maailman syviä kysymyksiä. Olimme iloisessa ja ylevässä tunnelmassa, kaukana moraalisesta rappiosta. Siihen sivistyneisyyttä pursuavaan ilmapiiriin sopi toki Suomen ehkä tärkeimmän kansallisrunoilijan teosten tutkiminen ja analysoiminen.

Seuraava Eino Leinon teos herätti meissä suunnatonta hilpeyttä. Runon nimi on "Oli mullakin pikku ylpeytein". Erityisesti tämän sanataideteoksen neljäs säkeistö aiheutti hillityn ja toki sivistyneen naurunremakan. En oikein tiedä, miten tämä pitäisi tulkita...


Oli mullakin pikku ylpeytein,
nyt on mulla orjan mieli.

Sua silmihin katsoa tohdi en,
vaan katselen maahan ja mairittelen.

Sinä poljit mun pikku ylpeytein
ja viekas on orjan kieli.

Se oli niin pieni, niin pieni vain,
mut se oli sentään mun ainoain.

Sua soimaa en, sua heitä en -
mut se kävi niin syvälle sydämehen.


Lähde: http://www.internetix.fi/aspit/runot/runohaku.htm