IRC-Galleria

Liikuntavammat voivat olla seurasta tapaturmasta tai sitten rasitusvammoja seurauksena esim liian kovasta tai vääränlaisesta harjoittelusta.

Jos vamma on jo olemassa on hyvä arvioiduttaa vamma terveydenhuollon ammattilaisen vastaanotolla ja noudattaa saamiaan ohjeita.

Hyödyllisintä kuitenkin on liikuntavammojen ennaltaehkäisy. Ulkoillessa on tärkeää pukeutua sään mukaisesti esim talvella ei ole hyvä lähteä liikkeelle liian kevyissä vaatteissa ja kengissä ilman päähinettä. Aloittelevan liikkujan on hyvä kuunneella vähän kokeneemman kaverin harkkavinkkejä, sillä näin pääsee heti nauttimaan liikunnan tuomasta mukavasta ja rennosta olosta.

Siispä kaikki ulos ja liikkumaan! Muistathan ottaa aurinkolasit mukaan, sillä kevättalven aurinko on tosi häikäisevä.

Linkistä voit lukea aiheesta lisää
http://www.nuorisuomi.fi/liikuntavammat

on kivaa ja hyödyllistä.

Nuorille suositellaan n 9 h.n yöunta. Uni päivittää päivän aikana opitun aivoihin muistiin. Erityisesti alkuyön syvä uni on tärkeä tälle päivitykselle. Jos yöunet jäävät vähiin, vaikuttaa tämä merkittävästi hyvänolon tunteeseen, huimaa ja heikottaa, aamupala ei maistu ja on muutenkin veltto sekä kurja olo. Näin koulussa ei jaksa keskittyä opetettavaan asiaan, kun kaikki aika menee siihen, että pyrkii pysymään hereillä samalla kun orastava päänsärky antaa merkkejä itsestään.

Murrosikäisen perusfysiologia muuttuu, ja luontainen väsymyskin tulee myöhemmin illasta. Lisäksi tietokone, televisio ja kännykkä siirtävät monen koululaisen nukkumaan menoa myöhäisemmäksi. Näin tulee touhuttua pitkälle iltaan ja nukahtaminen ei välttämättä onnistukaan.

Ja kouluun on kuitenkin mentävä aikaisin aamulla, eikä unelle löydy lisäaikaa aamustakaan. Univelkaa voi yrittää kuitata nukkumalla, ja niin moni viikonloppuisin tekeekin. Päivittäiseen väsymykseen viikonlopun lisäuni ei auta.

Apua nukahtamiseen saa esim lisäämällä liikuntaa iltapäivisin, se auttaa väsymykseen ja unentuloon. (THL/Partonen ym)

Kesää kohti mentäessä liikkuminen lisääntyy lähes itsestään aurinko sekä lämpenevät ilmat houkuttelevat ulos. Ulkoilu kannattaa, sillä kesä auringosta saa vielä hyödykseen uv-säteilyn tuottamaa D-vitamiinia.

Seksuaalisuus on jokaisella omanlaistaan ja sitä on vaikea määritellä
hyvin tiukasti. Jokainen yksilö on itse oman seksuaalisuutensa paras asiantuntija. Jokainen pohtii seksuaalisuuttaan, se kuuluu aikuiseksi kasvamiseen.

Monesti aikuisilla seksuaalinen identiteeti on melko vakiintunut,
mutta ei kaikilla. Joka tapauksesa seksuaalisuus saa eri
ilmenemismuotoja elämän eri vaiheissa. Ei kannata huolestua, jos
joskus tuntuu siltä, että oma seksuaalisuus ei oikein sovi mihinkään
valmiiseen määritelmään. Älä myöskään oleta sitä toisten ihmisten
kohdalla.

Nuorena tai aikuisenakaan ei haittaa jos ei aina tiedä varmasti onko
hetero, biseksuaali, lesbo tai jotain muuta. Tärkeää olisi että
rohkenisi nauttia omasta seksuaalisuudestaan ja ihastuksistaan ja
kaikista erilaisista tunteista ja tuntemuksista mitä seksuaalisuus saa
itsessään aikaan!

Ihastumisessa ja rakastumisessa on kysymys paljon muustakin kuin vain sukupuolesta ja seksuaalisuudesta.
Toinen ihastuu herkemmin ruskeisiin silmiin, toinen pehmeään ääneen tai iloiseen nauruun.
Kaikenlaiset ihastumiset ovat sallittuja jo todellisia, oli sen saanut aikaan sitten katse, nauru tai kosketus.

Kaikkia kivaa ja jännää ei edes tarvitse jakaa toisen kanssa. Omat
mielikuvat ja fantasiat tuovat iloa ja hyvää oloa jakamattakin. Mutta
yksi on varma, omia tunteitaan ja havaintojaan seksuaalisuudesta on mukava ja hyvä pohtia luotettavan ystävän kanssa. Kun siihen
rohkaistuu huomaa ettei ole pohtimisensa kanssa yksin.

Puhumisen ja jakamisen kautta oma identiteetti rakentuu ja vahvistuu juuri siihen suuntaan kuin on hyvä. On voimaannuttavaa huomata että toisilla on samankaltaisia ajatuksia. Kaverin erilaiset näkökulmat tuovat taas uutta pohdittavaa ja oivallettavaa evääksi oman seksuaalisuuden tueksi.

Joskus seksuaalisuuteen liittyvät asiat voivat olla arkoja, ikäviä tai
muuten pulmallisia, silloin on hyvä ottaa asia puheeksi jonkun
luotettavan aikuisen tai ammattilaisen kanssa. Kirjaa tuolloin asioita
vaikka paperille ja varaa aika kouluterkkarin juttusilta tai voit
tulla pohtimaan asiaa vaikka Verkkoterkkareiden kanssa eri
toimintaympärisöjemme chatteihin tai laittaa meille sähköpostia
osoitteella verkkoterkkarit@hel.fi

Avaamme iltapäivällä perjantaina 17.2.2012 aiheeseen liittyvän keskustelu Demi.fi Verkkoterkkareiden demilässä. Tule mukaan keskustelemaan!

Nyt on taas se aika vuodesta, jolloin on aika miettiä tulevaisuuden suunnitelmiaan opiskelun suhteen. Kevään yhteishaku on jo aivan ovella, joten viimeistään nyt kannattaa miettiä
minne aikoo hakea.

Yhteishaun aikataulu:

Syksyllä 2012 alkavaan ammatilliseen – ja lukiokoulutukseen haetaan kevään 2012 yhteishaussa. Yhteishakuaika on 27.2.–16.3.2012.

Koulutusnetistä löytyy yhteishaun aikataulu aina hakemisesta opiskeluiden aloittamiseen asti.
http://www.koulutusnetti.fi/?path=ammatillisen_koulutuksen_ja_lukiokoulutuksen_shkinen_hakujrjestelm

Hakeminen tapahtuu netissä. Mikäli netti hakeminen ei ole mahdollista, niin voit hakea myös täyttämällä hakemuslomakkeen. Koulutusnetin sivulla on tarkemmat ohjeet hakemisesta.

Hakeminen netissä:

http://www.koulutusnetti.fi/?path=ammatilliseen_ja_lukiokoulutukseen

Hakeminen paperilomakkeella:

http://www.koulutusnetti.fi/index.php?file=644


Mistä saa pisteitä?

Pisteitä saa todistuksen lisäksi myös mm. hakujärjestyksestä, työkokemuksesta, sukupuolesta yms. Lisäksi joillekin koulutusaloille on pääsykoe. Oheisen koulutusnetin linkin kautta pääset tutustumaan siihen, mistä sinulla on mahdollista saada pisteitä ja kuinka paljon.

http://www.koulutusnetti.fi/index.php?file=210

Joustava valinta:

Koulutuksen järjestäjän on mahdollista valita erityisen syyn perusteella enintään 30 % kuhunkin ammatillisen peruskoulutuksen valintayksikköön otettavista opiskelijoista valintapistemääristä riippumatta. Joustavan valinnan kriteereihin ja siihen, miten sinun tulee toimia, jos haet joustavalla valinnalla, pääset tutustumaan koulutusnetin sivulta oheisen linkin kautta

http://www.koulutusnetti.fi/index.php?file=212


Tietoa ja ohjausta valintasi tueksi:

Opintolinjoja ja oppilaitoksia on useita, joten valitseminen voi tuntua hankalalta. Onneksi valintojen tueksi on olemassa paljon hyviä tietolähteitä.

Jos olet koulussa, niin voit kääntyä koulusi opinto-ohjaajan puoleen ja keskustella hänen kanssaan eri opiskeluvaihtoehdoista. Häneltä saat tietoa opiskeluun liittyvistä asioista.

Jos et ole enää koulussa, niin helsinkiläisen 15–17-vuotiaan nuoren on myös mahdollista käyttää tulevaisuustiskin neuvontapalveluita. Lue lisää heidän nettisivuiltaan.

http://www.hel.fi/hki/heke/fi/Ty_llisyyden+edist_minen/Tulevaisuustiski


Netissä on useita hyviä opiskeluun liittyviä sivustoja, joihin perehtymällä saat kattavan kuvan tarjolla olevista opiskelumahdollisuuksista:

Helsingin kaupungin opetusvirastolla on kattavat nettisivut helsinkiläisille ysiluokkalaisille. Sivuilla kerrotaan yhteishausta, opiskelumahdollisuuksista, niiltä voi lukea opiskelijoiden haastatteluja sekä tutustua eri ammattien kuvauksiin. Nettisivuille pääset klikkaamalla alla olevaa linkkiä.

http://www.ysinjalkeen.fi/fi/

Opiskelijaksi.net nettisivuilla löydät kattavasti tietoa uudenmaan opiskelupaikoista ja opintotarjonnasta. Lisäksi sivujen kautta voit kysyä opiskelusta esim. virtuaaliopolta.

http://www.opiskelijaksi.net/

Opintoluotsi.fi nettisivusto on erittäin kattava sivusto opiskelusta. Saat tietoa opiskelupaikoista ja opintotarjonnasta koko maassa, lisäksi sivustolla on paljon muuta hyödyllistä tietoa valintasi tueksi.

http://www.opintoluotsi.fi/Opiskelu/

Koulutusnetistä löydät pdf-muodossa ammatillisen – ja lukiokoulutuksen koulutusoppaan, johon on koottu tietoa mm yhteishausta, opiskelusta, oppilaitoksista yms.

http://www.koulutusnetti.fi/?path=koulutusoppaat

Samoilta sivuilta löydät yhteishaun hakuneuvonnan puhelinnumeron ja sähköpostiosoitteen. Hakuneuvonta palvelee hakuaikana ja sieltä voit kysyä mm. hakemuksen täyttöön liittyvistä asioista.

http://www.koulutusnetti.fi/?path=hakuneuvonta


(Kuva Savon Sanomien uutisesta 1.3.2010. Kuva Timo Filpus)

Seksiä harrastettaessa tulisi ehkäisyn olla aina kunnossa, jos ei toiveessa ole raskaus. Kondomin tulisi olla niin tytön kuin pojankin taskussa,jos aikeissa on harrastaa seksiä. Jos kokee olevansa valmis seksiin, tulee olla valmis myös kantamaan vastuu ehkäisystä. Nämä valmiudet tulisi kulkea käsi kädessä.

Kondomin rikkoutumisen todennäköisyys on 1-4%, kondomin irtoamisen todennäköisyys on n.2-3%. Silloin on mahdollisuus ottaa käyttöön jälkiehkäisy. Jälkiehkäisyllä tarkoitetaan juuri raskauden ehkäisyä suojaamattoman yhdynnän tai epäonnistuneen ehkäisyn jälkeen. Lääkkeen hormonit ehkäisevät tai siirtävät munasolun irtoamista. Se siis ehkäiseen raskauden alkamista. Se ei keskeytä jo alkanutta raskautta.

Jälkiehkäisy ei välttämättä edellytä lääkärissä käyntiä. Se on tietenkin suositeltavaa, jos asiasta haluaa keskustella ammattilaisen kanssa. Jälkiehkäisyn voi ostaa apteekista ilman reseptiä 15-vuotta täyttänyt henkilö. Jälkiehkäisy olisi parasta ottaa 12 h -72 h suojaamattoman yhdynnän jälkeen. Mitä nopeammin lääkeen saa otettua, sen parempi.

Jos suojaamattomasta yhdynnästä on kulunut lähes tai yli 72 h, lääkäri voi kirjoittaa reseptin toista valmistetta varten, jota voi käyttää pidemmällä aikavälillä, kuitenkin viimeistään 120 h eli 5 päivää suojaamattomasta yhdynnästä.

Nuorille, alle 20-vuotiaille naisille tehtyjen raskaudenkeskeytysten määrä on onneksi viimeisen parin vuoden aikana hieman vähentynyt. Se on hyvä asia.
Ehkäisyn aloittamista kouluterveydenhuollossa ollaan kokeiltu hyvin tuloksin jo useassa kunnassa. Tiedätkö sinä mihin otat yhteyttä ehkäisyasioissa?

Tiedon pitäisi löytyä ainakin kunnan terveyspalvelujen sivustoilta. Kouluterkkari osaa myös ohjata oikeaan paikkaan, jos oman koulusi terveydenhoitaja ei vielä voisikaan ehkäisyä koulun vastaanoton yhteydessä aloittaa. Palvelu löytyy yleensä ehkäisynevuolan tai perhesuunnitteluneuvonnan nimellä.

Kuitenkin juuri tässä nuorimpien raskaudenkeskeytys potilaiden ryhmässä kolmasosa ilmoittaa, ettei yhdynnöissä oltu käytetty mitään ehkäisyä. Raskauden ja seksitautien ehkäisystä huolehtiminen tulisi olla parin yhteinen juttu! Sinne kouluterkkarille ehkäisykäynnille tai kunnan ehkäisyneuvolaan voi mieluusti marssia yhdessä!
Nuorten kanssa toimvilla aikuisilla pitäisi myös olla valmiuksia ohjata nuoria tässä asiassa., riippumatta ammattitaustasta.


Lue lisää jälkiehkäisystä osoitteessa :
http://www.vaestoliitto.fi/nuoret/ehkaisy/raskaudenehkaisy/ehkaisynpettaminen/

Lähteet: Aalberg, V., Siimes, M: Lapsesta aikuiseksi, Nuoren kypsyminen naiseksi tai mieheksi

Kohta aukeaa joulukalenterin viimeinenkin luukku, ja joulurauha julistetaan. Eilen Habbo Hotelin Verkkoterkkarin huoneessa juteltiin siitä mikä on perinteinen joulu, vai onko sellaista? Päädyimme yhteistuumin ajatukseen, ettei perinteistä joulua taida ollakaan.

Perinteitä voi itse vaalia omassa perheessä tai suvussa. Seuraavien kysymysten parissa kävimme eilen keskustelua. Ostetaanko joulupöytään joka vuosi kinkku? Kokoontuuko joka joulu sama porukka yhteen juhlimaan? Onko Lumiukko tv-ohjelma ja Samu-Sirkan joulutervehdys nähtävä joka aattoaamu? Vai vietetäänkö joulu aina ulkomailla, missä lumesta ei ole tietoakaan? Mikä on joulun tarkoitus? Paljon kysymyksia ja todella paljon ajatuksia.

Mikä sitten tekee joulun? Yksi asia, joka nousi ylitse muiden oli lumi, jota tänä talvena ei ole paljon ollutkaan. Mutta kuitenkaan lumen vähyys ei ole antanut lannistaa. Onko se ainoa asia joka tekee joulumielen? Ei. Koulun loppuminen oli monelle joulumielen tuoja, pieni paussi arkeen helpottaa palautumaan stressistä. Jouluruoat tuli selkeänä kakkosena. Kinkku ei lainkaan ollut suosituin jouluruoka, vaan ainakin minut yllätti kasvisruokien suuri kirjo, joka ei ollenkaan kuulostanut hullummalta. Perhe ja suku olivat kolmas joulumielen tuoja. Oli ihana kuulla ihmisten erilaisista jouluista. Kaikki eivät vietä joulua ollenkaan, mutta ottavat joulunajan lomailun ja rauhoittumisen kannalta.

Yritetään kaikki viettää rauhallinen joulukuun loppu missä ikinä olemmekaan ja miten sen ikinä teemmekään. Ensi vuosi on sitten aikaa touhulle ja tohinalle.



Verkkoterkkarit toivottavat kaikille ihanaa joulun aikaa ja Onnea Uudelle Vuodelle 2012!

Taas on vuosi vierähtänyt, ja on aika toivottaa kaikille hyvää joulua sekä onnellista uutta vuotta 2012.

Kiireisen syksyn jälkeen onkin tärkeää rauhoittua hetkeksi ja kerätä voimia tulevaa kevättä ajattelen. Jouluna saa hyvällä omalla tunnolla nauttia tunnelmasta, hyvästä ruoasta ja läheisten läsnäolosta ilman arjen kiireitä. Jokaisella on varmasti itselle mieleinen keino rentoutua, ja ladata akkuja tulevia haasteita ajatellen.

Teinihelpperi jatkaa toimintaansa tammikuussa 2012. Sosiaalityöntekijä on mukana Netarin Galtsu- ja Demi-illoissa molemmissa noin kerran kuukaudessa. Galtsussa chattaillaan perjantai-iltaisin ja Demissä jutellaan keskiviikkona. Lisäksi sosiaalityöntekijän tavoittaa myös Pulmakulman chatista parittomien viikkojen tiistaina. Tervetuloa juttelemaan ensi vuonnakin niin pienistä kuin vähän isommistakin asioista!

Nuoruus on itsensä etsimisen aikaa, sekä uuden suhteen luomisen aikaa muihin nuoriin ja omiin vanhempiin sekä muihin itseä vanhempiin ihmisiin. Nuoruuden aikana alkaa vähitellen hahmottua usein erilaisten kokeilujen kautta omat arvot. Itselle on hyvä antaa aikaa löytää omat arvot, ihan vuosienkin ajan ihan rauhassa itseään tutkiskellen. Te nuoret työstätte omaa identiteettiä median, toisten nuorten ja vanhempien ja jopa eri kulttuurienkin ristipaineessa vahvemmin kuin vaikkapa vanhempanne aikoinaan. Arvojaan etsiessä kannattaa yhä rohkeammin kuunnella omaa sisintään ja pyrkiä olemaan ottamatta liikoja paineita siitä miltä muiden elämä näyttää vaikka facebookissa.

Arvojen löytämiseksi ja tarkentamiseksi voi minkä ikäisenä vain tehdä ihan tietoisestikin töitä. Jos arkisen elämän tavoitteita saa käytännössä suunnattua arvojen mukaiseksi, useimmiten elämänlaatu paranee sekä mieliala ja jaksaminen kohenevat.

Joulu ja vuoden vaihde on aikoja, jolloin saatetaan tehdä ”arvoinventaariota” ja lupauksia uudelle vuodelle. Miten tarkentaa sitä mikä itselle on todella tärkeää? Ja miten laittaa arkeen voimavaraksi kirkastuneet arvot?

Voisit rauhassa kuulostella ja jutella vaikka hyvän kaverin tai luotettavan aikuisen kanssa monien kokemista keskeisistä arvoista mitä ne sinulle merkitsevät ja onko niissä jotain sellaista olennaista, minkä mukaan haluat suuntautua elämässäsi.

- hengellisyys ja henkisyys – laajasti sovellettuna
- parisuhde/perhe/ yksin eläminen
- ystävyys- ja ihmissuhteet
- koulu/työ
- itsensä kehittäminen
- vapaa-aika
- talous
- terveys ja hyvinvointi
- muu

Kirjoita ylös huomaamasi asiat eri alueilta mikä sinulle on tärkeää tyyliin vapaa-aika ”tärkeää saada olla omassa rauhassa ja kuunnella mieluisaa musiikkia”, ”tärkeää kehittyä teatterin harrastajana”.

Kun olet saanut eri kohtiin joitakin itselle tärkeitä puolia arvossa, voit vielä katsoa arvot läpi ja merkitä vaikka numeroilla 1-10 ne niiden tärkeyden mukaan tällä hetkellä elämässäsi. Jos sinulle tärkeää arvoa ei ole helppo mahduttaa listaan, voit huomioida sen erikseen.

Sitten voitaisiin lähteä käytäntöä kohti: Pohdi ensin viime viikkoasi siitä näkökulmasta miten hyvin arvosi ovat toteutuneet käytännön elämässä. Jos huomaat että arvojesi ja käytännön arjen välillä on ristiriitoja, olisi hyvä miettiä mikä on ongelmana, ja mitä sille voi tehdä. Voit miettiä ensin vaikka suurimman ristiriidan kohdalla kuinka valmis olet kohtaamaan mahdollisia epämiellyttäviä ajatuksia ja tunteita, joita arvojesi mukaiseen käytännön tavoitteeseen pääseminen edellyttäisi. Kovin montaa asiaa ei välttämättä jaksa kerralla työstää muutosta kohti.

Ota kalenteristasi sitten kaksi seuraavaa viikkoa, ja lähde miettimään mihin kohtaan laittaisit arvojesi mukaisia tavoitteita: On hyvä kuitenkin jättää myös ihan ohjelmatonta ”luppo-aikaa” jonkin verran. Esim. ”Terveys ja hyvän kunnon ylläpito on minulle tärkeää: niinpä maanantaina kävelen kouluun, keskiviikkona käyn pelaamassa tennistä ja lauantaina kuntosalilla”.

Onnea matkallesi omien arvojesi löytymiseen. Lähteenä blogissa on käytetty Arto Pietikäisen kirjaa Joustava Mieli.

Vaikka otsikosta voisi päätellä, että tämä kirjoitus olisi vain tytöille, niin blogia voi yhtä hyvin, jopa mielellään lukea myös pojat. Meiltä Verkkoterkkareilta on usein kysytty kysymyksiä rintoihin liittyen. Rinnat kiinnostavat niin tyttöjä kuin poikiakin. Varsinkin tytöt pohtivat, ovatko omat rinnat ”tarpeeksi” suuret vai ovatko ne kenties liian isot jonkun muun tisseihin verrattuna. Mielestäni hyvä vastaus tähän on, että niin monet erilaiset tissiparit on, kuin on ihmisiä maapallolla. Kaikilla on omanlaisensa rinnat. On ihmisestä kiinni, tykkääkö isoista vai pienistä rinnoista, pääasia kuitenkin on että pitää itsestä juuri sellaisena kuin on! Kun ensin oppii pitämään itsestä, oppii arvostamaan myös kaikkea sitä erilaisuutta ja ainutlaatuisuutta, jota meissä kaikissa on. Usein huomataankin, että rinnat ovat sivuseikka esimerkiksi parisuhteessa, kokonaisuus ja ihmisen luonne ratkaisevat.

Uusimmassa Demi-lehdessä oli artikkeli ”Valmistu tissimaisteriksi”, jossa kerrottiin 10 kikkaa oppia tuntemaan omat rinnat. Vinkit olivat loistavia, mutta niitä voi myös itse keksiä. Tärkeintä on että oppii itse nauttimaan omista rinnoistaan ja samalla hoitamaan niitä oikein.

Uimahallissa, kaupassa, lenkillä, missä vain, voi kiinnittää huomiota siihen, että rintoja on kaikennäköisiä, erikokoisia ja erivärisiä. Älä kuuntele muiden arvostelua sinun tisseistäsi. Jätä ainakin muiden kommentointi omaan arvoonsa, heidän rintansa ovat yhtä ainutlaatuiset kuin sinunkin. Äitiä tai muuta naispuolista tuttavaa voi olla helppo konsultoida esimerkiksi ensimmäisten rintaliivien ostossa, mutta myös kaupan myyjät ovat ammattilaisia tässä asiassa, joten ei kannata arkailla kysyä neuvoa. Nauti rinnoistasi, katsele niitä peilin edessä ja tutustu niihin kosketuksella. Suihkussahan tämä käy näppärästi.

Rintoja kannattaa tutkia myös muulloin, jotta opit tuntemaan ne, mutta myös huomaamaan mahdolliset muutokset rinnoissa. Joskus tällaiset muutokset vaativat lisäselvittelyä, jolloin voi käydä esimerkiksi kouluterveydenhoitajan tai –lääkärin luona. Alussa rintojen erikokoisuus ja –muotoisuus on aivan normaalia. Arkuus rinnoissa ja kovat kyhmyt ovat ensimmäisiä merkkejä, joista tyttö itse huomaa rintojen kasvun alkaneen. Myös pojilla voi tulla kyhmyn tunne rintaan, joka on aivan normaalia. Jos kuukautiset ovat jo alkaneet, on rintoja hyvä tutkia itse säännöllisesti kuukautisten jälkeen. Kuukautisten aikana rinnat saattavat olla arat ja muhkuraisen tuntuiset, mutta kuukautisten jälkeen rinnat eivät ole niin kosketusherkät. Tässä linkki, jossa rintojen omatarkkailuun tarkat ohjeet ja lisätietoa:

http://www.promama.fi/

UUSI NETTISIVU http://www.rinnat.fi/ (blogia muokattu 7.5.2012)
Hyvää opintomatkaa :)

Nuorten hyvinvoinnin yksi perusta on saada tietoa kasvusta ja kehityksestä sekä tiedoista ja taidoista, joita tarvitaan seksuaaliterveyden ylläpitämiseksi ja edistämiseksi.

Nuorten seksuaalioikeudet toimivat hyvänä ohjenuorana seksuaaliterveyden edistämisessä. Keskusteluissa nuorten kanssa tulee usein esille se, ettei niitä tunneta. Se on harmi, sillä ne voisivat olla monen hyvän keskustelun tai seksuaalikasvatustunnin lähtökohta.

Nuorten seksuaalioikeuksissa on nostettu esille kuuden eri otsikon alla.
Yhtenä oikeutena kirjataan juuri se, että aikuisilla on velvollisuus antaa tietoa seksuaalisuuteen ja seksuaaliterveyteen liittyen.

Käy tutustumassa nuorten seksuaalioikeuksiin Väestöliiton sivuilla osoitteessa
http://www.vaestoliitto.fi/nuoret/seksi/seksuaalioikeudet/

ja ehdota aihetta vaikka koulusi terveystiedon tunnin aiheeksi!

Verkkoterkkarit avaa tänään myös aiheeseen liittyvän keskustelun Verkkoterkkareiden omassa demilässä osoitteessa
http://demi.fi/demila/11587

Tule mukaan keskustelemaan aiheesta!