Tässä kurkistus eiliseen:
Aamulla herätys klo. 07.10, ja kouluun -->
Ehdin olla siellä jopa melkein kokonaisen tunnin, kunnes olin saanut valmiiksi kaikki tehtävät mitä siltä kurssilta vaadittiin. (Äskeinen lause kuulostaa ihan tyhmältä. :( Mutta yli puolen tunnin pohdiskelun jälkeen päätin antaa periksi ja kirjoittaa lauseen tuolla tavalla.) Joten sain luvan lähteä kotiin. Päätin kuitenkin jäädä lounaalle kouluun, sillä en jaksanut valmistaa itselleni ruokaa kotona.
Kotiin päästyäni keitin itselleni kupposen kahvia ja nautiskelin sitä keittiön pöydän äärellä kirjan ja piristävien auringonsäteiden kera.
Hilluin ympäri kämppää tekemättä mitään fiksua. Luin juttuja netistä ja intoilin tulevaa keikkaa.
Noin 14.30 aikaan aloin fiksailla itseäni valmiiksi; etsin kaapista vaatteet ja pakkailin laukkuun kaiken tarvittavan.
15.15 bussilla takaisin Helsinkiin, ja soittelin Marialle päin. Sovittiin että nähdään asematunnelissa matkalla Kamppiin hakemaan Robinia, joka oli juuri saapunut Helsinkiin.
Käytiin Jenniferin kanssa Anttilassa, ja sieltä Tennispalatsin vessaan. Tultiin siihen tulokseen että kukaan meistä ei ollut syönyt moneen tuntiin, joten päädyttiin Hesburgeriin. Siinä lagattiin jokunen tunti.
17 aikaan soiteltiin Hennylle ja kyseltiin mitä suunnitelmia niillä on. Tavattiin Henny ja Sara puolen tunnin päässä asematunnelissa ja käytiin kaupassa. Jennifer lähti tässä vaiheessa kotia päin. Sitten chillattiin [Maria, Henny, Sara, Robin + minä] ympäri Helsinkiä, jännitettiin keikkaa ja kulutettiin aikaa. Vähän ennen puolta seitsemää alettiin valua ratikalle päin ja siitä nokat kohti Nosturia.
Jonottajia oli jonkun verran ennen meitä siellä, yllättävän paljon ottaen huomioon että ulkona oli todella kylmä. Siinä paleltiin vähän yli puoli tuntia, ja kun ovet viimein aukes ja jono alko tiivistämään niin kaikilla oli kiire sisään lämmittelemään. Siinä vaiheessa kun piti alkaa kaivelemaan lippuja ja 2€ taskusta niin olikin sormet jo niin jäässä että se oli erittäin hankalaa. Päästiin sisälle, ja heti siinä oven edessä myytiin paitoja ja levyjä ja kaikennäköstä. Siitä vaan t-paita muistoksi kainaloon ja menoksi. Takit ja laukut narikkaan ja toilettia etsimään. Matkalla vessaan törmäsin Elliin, vanhaan jengiläiseen, ja vaihdettiin puhelinnumerot siinä ennenkuin matka jatkui.
Vessareissun jälkeen lavalle pamahti Deadlock lämpäämään. Ihan hyvin bändi veti, tunnelma yleisössä oli oikein mukava, ja ATR:n odottaminen saattoi alkaa. Seistiin Deadlockin aikana aika reunassa missä oli hyvin tilaa.
Deadlockin jälkeen ängettiin lavan oikeaan etukulmaan [anteeksi vaan kovasti niille joita tuupittiin ja jonka paikat vietiin. I feel bad :<], ja pääsin ahtautumaan jopa toiseen riviin. Tarrasin kiinni siihen kaiteeseen ja vannoin etten päästä irti vaikka mikä olis. Taisin siinä ohessa myös grabbata niitä edessäni seisovia jätkiä vähän ohimennen. Kattelivat vähän siihen malliin, että mitäs helvettiä pyörit siinä. Ehe :D
En katsonut kelloa, mutta pian lavalle meidän eteen astui All That Remains, kaikessa komeudessaan. Aloittivat mahtavasti The Air That I Breathilla, ja se räjäytti tajunnan! Tunnelma oli tosi mahtava koko keikan ajan, ja yleisö oli hyvin messissä. Yhteishenki oli tosi kiva siellä myös, jos joku horjahti tai kaatui niin siellä oli aina joku auttamassa heeboa takasin pystyyn, että onks kaikki okei, se oli hienoa! Bändi veti todella hyvin, kaikki parhaat biisit vanhoilta albumeilta ja toki uudeltakin. Kiittivät kovasti suomalaisia faneja siitä että saivat tulla tännekin soittamaan. Alussa oltiin kaikki siinä etukulmassa, mutta parin ensimmäisen biisin jälkeen Henny ja Maria keksivät että nyt pitää mennä vessaan. Jaaha. Jäin siihen yksin sitten kun tiesin ettei ne enää pääse takaisin.
Siinä mun takana seisoi kaksi tyttöä, joista toisella tais olla vähän tukalat oltavat, ja jossain puolessa välissä hävisivät siitä jonnekkin taaemmas --> tilalle tulikin 38 kpl parimetristä kaveria jotka kaikki halusivat eturiviin ja jotka kaikki olivat miespuolisia henkilöitä. Ja sitten minä siinä välissä. Hyvin mahtu!
Kun ihmiset sun ympärillä hyppi tai heilui, niin sinäkin hypit ja heiluit. Ja aina kun joku bändin jäsenistä tuli siihen kulmaan niin johan kävi ahtaaksi kun kaikki tuli siihen kurkottelemaan. Siellä oli niin kuuma! Eka paleltiin ulkona ja toivottiin saunaa siihen meidän eteen, ja sisällä kaikki hikoili niin paljon että näytti siltä kun kaikki olisivat olleet suihkussa. Mutta sehän kuuluu tottakai asiaan!
Sitten ihmettelin kyllä vähän niitä "pittejä"... Nojoo ei siitä sen enempää.
+ että keikan jälkeen kun porukka alkoi valua ulos sieltä niin bändi tuli siihen heittelemään yleisöön plekuja ja rumpukapuloita ja vesipulloja sun muuta, niin tarrasin Philin käteen kiinni hetkeksi ja mies hymyili minulle. :) Hihii.
Sitten illalla 23.15 bussilla kotiin, buranaa nassuun ja nuQ.
Muistoksi jäi Overcome kiertue t-paita sekä revennyt lippu keikalle. \o/
Omasta mielestä ATR:n keikka oli parempi kuin Disturbedin, saattaa toki jothua siitä että Nosturi on paljon pienempi paikka kuin jäähalli, mikä tekee sen että siellä on väkisinkin läheisemmässä kontaktissa toisiin ihmisiin kuin jäähallissa, vaikkei haluaisikaan. Tai siitä että ATR on todella hyvä bändi. Kuka tietää.
Nyt on ihan sanoinkuvaamattomat fiilikset! Kiitos hyvästä seurasta ja kiitos kaikille keikalla olioille, fiilikset oli katossa koko ajan. Ja tottakai Kiitos All That Remainsille, toivottavasti tulevat pian uudestaan. *fingers crossed*
+ kiitos sille jätkälle joka piti musta kiinni eikä päästänyt mua valumaan massan mukana taakse! :D
+ ei kiitosta niille jotka seiso siinä korokkeella ja potki ihmisiä jotka seiso alhaalla lattialla kun porukka painautu niin kovaa päin että siinä väkisinkin työntyi sinne korokkeen puolelle. :<
Luulin että olisin vähintään kuumeessa tänään kun tuli seistyä siellä kylmässä niin kauan paikoillaan. Mutta ei mulla muuta ole kuin että oikea polvi on paskana, turvonnut ja niin monen mustelman peitossa että näyttää siltä kuin siinä olis yksi iso mustelma, ja ääni käheenä. Ja sitten oikea kämmen on epäpuodostunut ja mustelmilla siitä kaiteesta kiinni pitämisestä. Toki sattuu vähän joka paikkaan, mutta silleen hyvällä tavalla. Ei tässä mitään, tämähän kuuluu asiaan!
Nyt olen unohtanut kaiken muun mitä piti kirjottaa, joten heippa hei!
Oho, tulihan avauduttua.
Pisteet teille jos saatte selvää. (y)
E// Ainiin ainiin! Ja kättelin Deadlockin laulajaa, sitä miestä siis, ja vaihdoin pari sanaa hänen kanssaan. Mukavilta heeboilta vaikuttivat. :)
