Istun ja katson sinua.
Mietin,
millaista olisi olla kanssasi,
miksi niin ei aikoinaan käynyt.
Kun sinua vielä kiinnosti,
kun näytit sen avoimesti.
Hymyilit minulle vielä
jokin aika sitten,
mutta nyt se aika on ohi.
Katsot minua vain vahingossa.
Kaikki lipuu hiljalleen ohi,
kuin sitä ei olisi ollutkaan.
Et katso minua edes muistellen,
vaikka silloin sain sinut hymyilemään.
Eikö se ole muistamisen arvoista?
"Minä rakastan sua nyt
Minä rakastan sua aina
Olet ainut mitä minulla on
Ilman sinua ei aamuisin aurinko nouse
Ilman sinua ei ole elämää
Minä rakastan sua nyt
Olet ainut mitä minulla on "