IRC-Galleria

Valokuvaus on mulle muutakin, kun pelkkä kamera. Niin kun moni muu taiteilija, opintojeni jälkeen oon kyllästynyt muiden asettamiin kriteereihin virheistä ja onnistumisesta. Miksi toteuttaa itseään, kun toteutukseen on asetettu rajat? Siksi näitä virheitä voi käyttää hyväkseen, kuten ylivalotusta, kohinaa ja epätarkkuutta. Moni amatööri ei asiaa ymmärrä, koska uskoo sokeasti muiden asettamiin kriteereihin. Modernin taiteen merkitys on kapinallisuudessa, ettei tekijän luovuus rajoittuisi. Koulujen sääntöjen mukaan jokaisen kuvaajan tai muun taiteilijan tulisi löytää oma tiensä, jota haluaa kulkea. Se oma tyyli, joka monelta puuttuu, verraten HDR-massadigikuvaajiin, jota Deviantart on pullollaan. Harvoin löytyy kuvia, joissa näkyy tekijän omat kasvot. Valokuvan tulisi vangita kuvattavan aiheen sielu, ei vain hyvä tekniikka. Se hetki, jolloin kuva otetaan, tunnelma, värit ja mieliala. Surullista kuitenkin on, että photojournalismin käsitteet silti ohjaavat ihmisiä suorastaan haukkumaan massasta erottuvia. Asialle ei voi muuta kuin huokaista, kuinka ahdasmielisiä ihmiset ovatkaan. Ehkä jo maalaustaiteen hyväksynyt tekniikkavapaus leviää joku päivä myös valokuviin.