Edellistä teemaa jatkaen osa 2 Bhagavad-gitassa kuvatuista jumalaisista ominaisuuksista, vuorossa opiskelu ja ymmärrys tiedon saavuttamisesta.
—o)O(o—
Ymmärrys tiedon saavuttamisesta (jñ?na-yoga-vyavasthiti?) viittaa perinpohjaiseen tuntemukseen tiedon lähtökohdista ja sen saavuttamisen menetelmistä. Teoksen 13. kappaleessa (8-12) K???a kuvailee tekijöitä, jotka johtavat tietoon. Esimerkkeinä tiedon aikaansaavista osatekijöistä mainittakoon nöyryys, kärsivällisyys, opettajan kunnioitus, puhtaus, itsehillintä, mielen tyyneys, ymmärrys maailman ja itsen luonteesta, maailmallisen välttäminen, kiintymättömyys ja vankkumaton antaumus jumalyhteydessä.
Kirjoitusten opiskelu (sv?dhy?ya) viittaa neljän Veedan sekä niihin kuuluvien filosofisten Upani?adien, Ved?nta-s?tran, kahdeksantoista Pur??a-eepoksen, Mah?bh?ratan ja R?m?yanan, rituaaleja käsittelevien Tantrojen sekä näitä käsittelevien myöhempien tietäjien ja opettajien laatimien teosten opiskeluun. Opiskelu saavuttaa menestyksensä sen tapahtuessa kirjoitukset sisäistäneen opettajan alaisuudessa. Opiskelun ei tule olla ainoastaan kirjatiedon sisäistämistä, sen tulee pyrkiä kohti opitun teorian käytännön sovellusta sekä siitä seuraavaa tiedon metafyysistä oivallusta.
—o)O(o—