IRC-Galleria

Kaikki ratkaisumme tai ratkaisematta jättäminen on tahdosta kiinni. On siis heikkotahtoinen, jos ei tahdo vastustella omaa luonnollista luontoa vastaan, niin ei tarvi kuin antaa olla vaan... usein sortumiset tapahtuu automaattisesti, siksi koska ei laiteta jarruja päälle, ei tahdota valita toisin. Liha on aina kaikilla heikko. Joka ikisellä se on yhtä heikko. Mutta tahtomme säätelee lihaamme. Ja tahtomattomuus on kurittomuutta. Ei huonot valinnat ole lihamme syytä. Vaan huonot valinnat ovat TAHTOMATTOMUUTEMME syytä. Hyvät valinnat ovat TAHTOMME ansioita.

Mieli ohjaa ja motivoi ihmistä, mutta tahtomme kääntää rattia eli päättää tehdä hyvin. Mutta jos emme tee tahtoratkaisua, niin automaattisesti omalla lihallisella mielellämme teemme huonosti. Moni sanoo että ihmisen ei pitäisi kontrolloida ja hallita itseään, vaan olla vapaita ja elää tunteiden mukaan. Mutta kun niin teemme, toteutamme aina omaa luonnollista olemustamme. Kun tahdomme toteuttaa Jumalan tahtoa, joka on luonnolliselle ihmisen mielelle ja omainaisuudelle vastakkaista, joudumme tahtomaan toisin, kuin muuten toimisimme. Mutta jos tahtomme ja itsehillintämme on heikko, miten kestää koetuksen edessä? Älä saata minua kiusaukseen... älä mene kiusaukseen. Älä altista itseäsi sellaiseen, mihin et kykene ja varmasti pysty.

Meillä siis on tahto. Mutta moni vierittää vastuun heikon lihan syyksi, tajuamatta mistä todella on kyse. Itselläni on vahva tahto, olen hyvin hyvin päättäväinen. Kaikki tai ei mitään ihminen. En liiku mielelläni välimaastossa. Kun sitoudun johonkin, niin sitoudun viimeiseen hiuskarvaan ja voimarippeeseen asti. Tai sitten olen sitoutumatta, jos tiedän että en voi yhtyä siihen. Syy voi olla eettinen, sellainen joka sotii minun moraalin tajuani vastaan. Tutkin itseäni ja käytän myös tervettä harkintaa alussa, mutta aloitettua jonkun, niin en kykene enää irtautumaan sitoutumisesta, ennenkuin lähes liian myöhään.

Miten tahtoa voi vahvistaa tasapainoiseksi? Yksi asia, mikä aikaansaa sen vahvistumista on Pyhän Hengen vaikutus tahtoomme. Näkee mikä on luonnollista, ja myös tuntee ja tietää mikä on Jumalan mielenmukaista. Sitten alkaa ojentua mielessä sitä asiaa kohti, omaksua sitä asiaa, joka on hyvää ja oikeaa. Ja tämä motivoi tahtoa. Tahdomme rukoilla, tahdomme kerskata messiaasta, tahdomme siunata, tahdomme rakastaa, tahdomme tehdä hyvää, tahdomme paastota, tahdomme elää nuukasti ym... Nämä on ihmisluonnon vastaisia asioita, niitä ei voi toteuttaa automaattisesti, vaan tahtomalla toimia niin.

Pitääkö tahtomisen sitten olla kovaa yrittämistä, hirveää suorittelua ja sisällissotaa - ei ei niin ole. Kun on päätetty toimia, niin se on itse asiassa hyvin helppoa. Kyse onkin siitä että pitää katseen edessä olevia asioita kohti, eikä epäile ja kuuntele ja katso kaikkea inhimillistä ja luonnollista. Kun olet oikeassa, olet Herran tiellä ja tahdossa, niin et halua ottaa vastaan mm. epäuskoa, syntiä, juoruja, mässäilyä ja ahneutta. Olet siis Jumalan tahdossa, ja Hän johtaa ja vie siitä alkaen, kun tahdoit antautua Hänelle.