IRC-Galleria

Kauas mä kuljin, luoltasi pois
Karkeloon, kiimaan, nymfien maahan
Löytänyt tietä en onnelaan

Tajunnanvirta koskena pauhas
Aistien iloon laukkasi raavas
Mies, joka osannut ei, sanoa ei

kertosäe:
Autotallista tähtiin ja taivaisiin.
Piti nousta suoraan, me luultiin niin.
Liikaako join?
Vai aikako tuo, jonka poissa mä vietin, en tullut sun luo?
Mikä niskaani pudotti taivaan?
Taivaan.

kertosäe2:
Christina,
ei maistu edes viina.
Ota minut takaisin.
Christina,
polta käärinliina,
jossa pian makaisin.

Aurinko sammui, katosi kuu
Jäätävään huutoon aukesi suu
Pelkäsin elämää, väistykää

Päästäkää minut onneni luo
Tahtoisin kotiin, anteeksi suo
Otaminut syliisi nyt, nukutaan

kertosäe

kertosäe2

Ouhh, ehh, ahh, ouhh, aah, ahh, aaah

Christina,
ei maistu edes viina.
Ota minut takaisin.
Christina,
polta käärinliina,
jossa pian makaisin. (4x)

Poika huutaa murhahuutoaan
ja ryntää taisteluun
Saa monta iskua huumaavaa
ja hurme täyttää suun

Hän yöllä katsoi videolta
kuinka meidät pelastetaan
Kuinka pahat miehet lahdataan

Tyttö istuu nurkassa diskoteekin
on pannu sekaisin
Juuri nyt hän tahtoo miehen
kuningas Metallin

Hän yöllä katsoi videolta
kuinka miehet hoidellaan
Kuinka nopeasti poltetaan

Et enää pelkää terrorii
Ota paita pois ja tartu rynnäkkökivääriin

Et enää pelkää terrorii
Ota paita pois ja tartu rynnäkkökivääriin
Et enää pelkää lahtarii
Heitä mantteli pois ja tartu pertaaniin

Lehdestä luin oli miehellä kuin
koivuinen halko se lemmen salko
Se oli kuin siluetti tuomiokirkon
varmasti sekoaa pää joka pirkon

Holmesin John, se oli Holmesin John
Holmesin John, filmitähti verraton

Näky tuo aukaisi rouvalta haavin
sen ääni nousi ainakin oktaavin
Minä vintille kiikutin julkaisun
sain puolisolta tympeän mulkaisun

Syy oli Holmesin Jussin, se on kova jätkä puikottaan
se oli Holmesin John, on luonnenäyttelijä verraton

No kato eilen kun miellyin liiaksi simaan
tänään lähdin kesken päivän Lokomolta himaan
Mietin onko vastaanotto innokas vai nuiva
semminkin kun vaimoni on ollut mulle kuiva
Pihalla mä äkkäsin Holmesin Volgan
siellä kävi lempiminen tahdissa polkan

Se oli Holmesin John, Holmesin John
se oli Holmesin John, panomies tunnoton

Hulluna raatelin sukset ja porkat
taivasta kohti oli vaimoni sorkat
Perseeni revin huusin kuuleppas gosse
muotoilen autosi siitä tulee mosse

Saatanan juppi otan nenästäsi senkan
John vain jatkoi tahdissa jenkan
Aamulla vaimo oli iloinen kuin rastas
tiedusteluihin se liverrellen vastas
No, kaksipa tyttöä kolmesta
diggaavat vain John Holmesta
Joskus se kestää kolmekin varttia
Jestas se tekee sitten eetvarttia

Mä unta näin, että syötin kaikki lapset päällä maan.
Ei nälkä niitä vaivannut ja se pieninkin nauroi vaan.
Viis oli, neljä lihavaa ja ne pyysi lisää sapuskaa.
Mä sanoin: "Katsokaa noita laihoja ja niiden nälkää ja tuskaa".

Mä unta näin, että väärinpäin istuin tuoliin ja sanoin: "Sä oot rakkain".
Sä itse istuit oikeinpäin, etkä tajunnut mitä mä sanon.
Mä savukkeen sytytin ja henkäisin. Sä ihmettelit miksi mä sen tumppasin?
Mutta kun mä istuin väärinpäin, et säkään tajunnut kaikkee ihan oikeinpäin

Mä maistoin sun viinin, sen pois sylkäisin
Mun päässä soi lujaa ja raskaasti
Näitä öitä mä pelkään, kun oot lähellä
Mutta jos lähdet, mulle ei mitään jää

kertosäe:
Kun yö on musta, kun yö raivoaa
Kun yö sut suunniltaan pelosta saa
Kun et löydä valoo, et katkaisiaa
Mistä saat hulluuden loppumaan, loppumaan

Koko yön mä kuljin, etsin, unohdin
Mä löysin taivaan, löysin helvetin
Mun oli kuuma, mä niin pelkäsin
Ja kun aamu nousi palelin vapisin

Kun yö on musta, kun yö raivoaa
Kun yö sut suunniltaan pelosta saa
Kun yö sua repii, pääs' sekoittaa
Kun yö loppuu vaan alkaakseen taas

kertosäe

Olin kuudentoista kun jouduin hurmioon
Ivalosta Turkuun matkustanut oon
Pokerista, rulettiin ja taskubiljardiin
Mä pelasin, on kuulat sekaisin

En koskaan pientä näkäräistä pannut pahaksi
Ja kaikki naiset matkalla mä muutin rahaksi
Pokerista, rulettiin ja taskubiljardiin
Mä pelasin, on kuulat sekaisin

Kun poika nuori on kova kulkemaan
Ei häntä kiinni pidä itse pirukaan
Vaan lähtee mukaan matkaa taittamaan
Vanha veikko nauraa vaan
Ja veikko nauraa vaan

Nyt vain vanha elttaantunut läsä minä oon
Auringosta jouduin nopeasti turmioon
Pokerista, rulettiin ja taskubiljardiin
Mä pelasin, on kuulat sekaisin

Kun poika nuori on kova kulkemaan
Ei häntä kiinni pidä itse pirukaan
Vaan lähtee mukaan matkaa taittamaan
Vanha veikko nauraa vaan
Vanha veikko nauraa vaan
(2x)

Huumeita, viinaa, naisia ja rahaa,
Maailma on täynnä kaikenlaista pahaa.
Kauhua, murheita, tuskaa, kidutusta
Kokee jokainen, valkoinen ja musta.

Naisia, naisia antautuvaisia,
Miehiä isoja, mustasukkaisia.
Siitä syntyy soppa sekä rokka,
Jota hämmentämään Pepponen on nokka.

kertosäe:
Kaasua, komisaario Peppone. (Peppone)
Kaasua, komisaario Peppone. (Peppone)

Missä tahansa vääryys voittaa alaa,
Se ei koskaan pääse tapahtumaan salaa.
Pieni mies, mutta silti hirmu suuri,
Seisoo vastassa vahvana kuin muuri.

Naisia, naisia antautuvaisia,
Miehiä isoja, mustasukkaisia.
Kaikkeen löytyy lääke sekä rohto,
Jolla katkeaa ajatusten johto.

kertosäe

Kaasua, komisaario Peppone. (Peppone) (8x)

Älä lähde, kuiskasit
Mä hiljaa painoin ulko-oven kiinni!
Mun silmissäni musteni,
Mä päätin, palaan omaan helvettiini!
Kesäyössä jyrisee, ei polta enää kyyneleet,
Lähdin taas!
Kummasti se helpottaa, kun terästä saan puristaa,
Kone tottelee,
Ei vaikeutta tee!
Kaikki loppui ennen kuin ees pääsi alkamaan
Kirkas valon välähdys,
Kalliosta räjähdys takaisin kimmahtaa,
Maantie aukeaa!

Mies ajaa ja rintaa ahdistaa,
Jonain päivänä joku maksaa saa!

Sä et saa rauhaa, etkä tiedä
Kuka oon!
Kaikki päättyi taas, ennen kuin alkoikaan!
Et saa
Tien päällä taas,
Outo voima kuljettaa!
Myrsky nousee, korvissa se soi!
Joo mä haistan sen,
En lähtemättä olla voi!
Myrsky nousee
Kai tähän synnytään!
Synnytään lähtemään,
Taas lähdetään!

Hän istuu keittiössä,
Polttaa savukkeen ja heti perään toisen.
Tarttuu pulloon,
Täyttää lasin vapisevin käsin tyhjäks' juo sen!
Taas kelloa hän tuijottaa, se aamukuutta osoittaa,
Hiljaisuus! Postiluukku rapsahtaa, lehti alas putoaa,
Hiljaisuus, taas hiljaisuus
Pielet nykii, päätä panta tiukka puristaa!
Kirkas valon välähdys, kalliosta räjähdys
Takaisin kimmahtaa, maantie aukeaa!

Voi kuinka lempeitä ne olivat ne yöt elokuun,
Jotka kanssasi mä vietin ja mä unohdin muun.
Mä sitä aikaa mä sitä taikaa en takaisin saa.
Mä sitä aikaa, taikaa, malta en unohtaa.

kertosäe:
Mä olin sulle kai pelkkää huvia vaan,
Jotain, jota mitä tosissas et halunnutkaan.
Mä menin retkuun, mä menin retkuun tosiaan.
Nämä elokuun yöt sai mut taikaan uskomaan.

kertosäe2:
Kai kuulet mun karjunnan kätköistä yön.
Mä karhut ja kojootit laudalta lyön.
Kun tuskaansa ilmentää mies niin kuin voi,
Niin kaipuutaan maisema kaikuna soi.

kertosäe3:
Kun mies unelmoi,
Niin maisema soi
Ja lohtua suo
Kai meteli tuo.

kertosäe

kertosäe2

kertosäe3

Sä kuuletko mun
Karjahtelun
Kun näin pakahdun
Mä vuoksesi sun?

kertosäe3

(tulee aamu ja töihinsä hätäilee muut)
(mun täytyy tästä puistosta kerätä luut)
(mä sitä aikaa ja sitä taikaa en takaisin saa)
(minut elokuun yöt sai taikaan uskomaan)

Voit sä uskoo, mä menin kerran ravintolaan
Siis sinne missä ollaan ja nautiskellaan
Oli tunnelma jotensakin kummallinen
Ne istu ryhmissä keskenänsä mutisten!

Salin perällä mä näin jotain
Uskomatonta!
Mahtavaa
Noita maailmassa ei kyllä voi olla monta!
Jotain huimaavaa!

kertosäe:
Tu mikä muija!
Jumalaare onpa nainen
Tu mikä muija!
Jätkä monttu auki tuijottaa!

Hän käänsi ylväänä katseensa kapakkaan päin
Silloin kädessään nipun papereita näin
Sitten terävällä äänellä kuuluttaen
Heitti ilmoille seuraavan kysymyksen!

Tietokilpailu menossa, uskomatonta
Mai-nit-se!
Kysy vaikeita, ennenkuulumatonta
Jos tiedät, kerro se!

kertosäe