Kirjurinluodossa jyrähtää elokuun ensimmäisenä viikonloppuna, kun täysin uusi rockfestivaali rantautuu Poriin. Kyseessä on porilaisen ravintoloitsijan Harri Vilkunan yhteistyökumppaneineen luotsaama tapahtuma, joka on kehitetty vastaiskuna Sonispheren menettämiselle.
Festareille on tulossa Vilkunan mukaan parisenkymmentä bändiä. Mukana on hevimetallin osaajia, mutta myös rockmusiikin suuria taitureita.
Vilkunan mukaan rockfestivaalista on tarkoitus tehdä pysyvä vuosittainen tapahtuma Poriin.
Emppu sanoo, et mää puhu tosi vahvaa Pori murret. Tajusi sit, et vaik mu puhe o mitä o, nii emmää oo koskaa itteasias kirjottanu mitää murteellani, jote aatteli skriivat tälläse piene mielikuvituskeskustelu kokeilumiäles omal 20-vuotiaa puhetyylilläni ("omal" meinaa, et emmää mee vannoo et kaik puhus yht hömelösti ku mää, ja sit et eri ikäluoka ihmisil o erillaine tyyli ja sanavarasto, eli tää ei tarkot et kaik porilaiset kuulostas tält). Ja moni sanoo, et Pori murre kuulostaa kamalalt korvaa, nii tää o iha vaa niitteki ihmiste kiusaks rustattu.
"Moro. Mitäs sä?"
"Mitäs täs. Et sää oo Samii nähny eilise jälkee?"
"En kyll oo. Kait se potee yksiksee kotonaa morkkista eilisest ryyppäyksest."
"Mitä vittuu se oikee pränkkäs eile? Mää en oikeesti jaks enää kauaa kattel sitä, ku sil o joka helveti ilta ain jotai showt meneillää."
"Emmää tiär. Josai kohtaa se yhtäkkii hipsutteli hiljaa tiehensä, ja se jälkee se karas iteksee pitki keskustaa. Olis ny hömelö pistäny ees kenkät jalkaas, ne o vielki tuol mee eteises."
"Et sää oo koittanu soittaa sil?"
"E. Kyll se sit itestää ilmottaa, viimestää siin vaihees ku jalkoihi alkaa ilmestyy kuolioo. Otaksää kaffeet jos mää keitä?"
"Mikä nottei. Tuo noi nii, onks sul yhtää niit masaliisoi viel jäljel mitä sää eile teit?"
"Kiitti. Nii mitä, sää kävit tänää kaupunkil. Ostiks mitää mielekiintost?"
"Jotai halpoi nättei hantuukei, aatteli antaa ne mee äiteel. Emmää oikee muut, pyöri vaa IsosKarhus siihe asti, et Kaisa linkka tuli toril. Treffattii siin ja mentii sit Petrasii teel ja jauhettii kaikkee olematont."
"Misä Kaisa olikaa töis? O se siit joskus maininnu, mut humalas saatu informaatio karkaa usei pääst promillie katoamise myät."
"Se o tiski takan siin uures baaris. Se ketä se omistaa o vissii joku niitte perhetuttu."
"Aijoo, kyllhä mu ny ois pitäny muistaa ku se anto mul niit juomakuponkejaki sin. Mut tota noi, haluisiks sää lähtee mu seuraks huomen kartsal? Käytäs josai syämäs ja sit voitas men leffaa kattoo jotai, ku siel ois tarjouspäivä."
Jaahans. Kesän kovin vloppu koettu ja kirjoteltavaa olis.
Alotellaans nyt siitä että sain kuningasidean launtaina käydä "nopeesti" ostamassa juomapullon karjarannan Salesta. 20min jono.
Jahka sitten festarialueelle pääsin, niin turvatarkastuksessa oli nypätty korkki pullosta. Viisaana ihmisenä onneks olin salakuljettanu omat korkit alueelle. Vähän säälittävää kun joutuu salakuljettaa korkkeja.
Ykköslavan avas Stam1na ja hyvä avaaja olikin. Ihmisiä muutama tuhat täsä vaiheessa ja ihan komia pittikin saatiin jo aikaseks.
Kakkoslavalla Negative. Arvaappa olinko kattomassa.
SOADin keulamies Tankian esiinty sit ykkösellä. Ihan mielekiintosta musaa jätkä kyl vetää. Ehkä liian poliittista kuitenki.
Kello puol neljä ja The Cult astelee lavalle. Meikään iskee kyllä tollanen klassinen rock. Tosi hyvä yllätys oli kyllä tää.
Cultin jälkeen olikin sit sellanen 1,5h kikkailua ykköslavan edessä kun venas Alice in Chainssia. Olin melkeen aidassa kiinni. Ympärillä niitä saatanan HIM faneja. Onneks oli kuitenkin myös hengenheimolaisia, kuten Ukrainasta tullut muikkeli. :D Noh hetken odotuksen jälkeen paukahtaa launtain kohokohta. Ja ei saatana että paukahtikin.. En ol koskaan ollu noin edessä missään konsertissa, ja nyt kyllä ymmärrän miks käytetään paljon aikaa eturivin havitteluun. Jätkät oli liekeissä! Check My Brain, Man in the Box, Would, Rooster etc.. Kelpaa. + DuVallin kaks plekua!!
Kävin sitten vielä tsekkaas Volbeatin Saturnilla. Komeeta tykitystä alusta loppuun. Karismaattisia jätkiä. Päivän päätteeks tsekkasin kaks biisiä HIMiltä ja lähin hanee. Mahtava päivä pulkassa.
SUNNUNTAI! Tätä päivää odotettu koko saatanan vuosi. Odotukset korkeella. Eli sama systeemi taas porteilla ku launtaina, ja nokka kohti Apolloa. Insomnium avas päälavan ja ihmiset krapulassa. Vähän vaisuks jäi. Paras hetki oli kun Insomnium lopetti ja ties että kohta soittaa ANTHRAX! Sitä ennen Saturnilla Profane Omen mitä en vaivautunu tsekkaa. Edessä taas Anthraxia varten.
Kello vasta 13 ja päivän odotetuin bändi astuu lavalle. Ei parempaa aamiaista kun perunarutto! Jumalauta.. Belladonna messissä ja jätkät tulilla. Avauksena Caught in a Mosh ja toiminta sen mukasta! Mylly pyörii, pyörii, ja pyörii. Indiansin välissä tribuutti Diolle Heaven and Hell biisin muodossa. Taivaalta alkaa tihkuttamaan vettä tässä vaiheessa.. Uskomaton fiilis. Yliluonnollisen setin (joskin liian lyhyen) lopettaa I Am The Law. Tässä vaiheessa Ian viskoo plekunsa yleisöön.. ja arvaa kukas vetää pickin pitin reunalta? :) SAATANAN MOINEN VIRNE NAAMALLA!
Mokoma Saturnilla, en mene. Apollolla luvassa SLAYER!! WPB intro soimaan, pojat lavalle ja Araya räiskii vokaalit ulos. Mylly käyntiin. Ei saatana tää homma oli brutaalia. Raining Bloodin aikana keskikenttä avautuu ja saatanan moinen Wall of Death. Kaaduin. Selvisin. Slayer koettu ja parempaa ei olis voinu kokea!
Aattelin että hodari maistus tällee pittaamisen jälkeen. Meni aika vetiseks. Taivas repeää ja saatanan moinen tuuli. Pikkulapset itkee ja varjot lentää. Me nauretaan. Kännykkä hajalla ja olo on ku keitetyllä kissalla. Kyllä hymy hyyty kun tuli tieto, että Cooperin ja Maidenin esitys on vaarassa peruuntua sään takia. Noh, soppa on valmis kun Mötley peruu keikkansa ja mötiköiden fanit alkaa parkumaan. Taas nauran mutta ei se kivaa ole.
Onneks Iggy tuli ja pelasti tilanteen kun pisti puol-akustisen setin pyörimää. Tää oli spesiaalia!
45min myöhemmin Bruce fukin' Dickinson nousee lavalle ja ilmottaa että kaikki on paskana mutta show must go on. Alice Cooper lavalle!
Diggailin Alicen radiohiteistä, teatriikasta ja Ässät-paidasta. Esitys oli.. nätti. :D
Nyt alko odotus. Piinaava odotus. 1,5h mutakentällä ainoostaan tieto siitä, että Maidenhan vittu soittaa. Tuli siinä tutustuttua johonkin Brassiin ja muutamaan humaloituneeseen Maiden fanaatikkoon.
Odotus venyy.. venyy.. ja venyy. Kunnes pärähtää ja verho laskeutuu. WICKERMAN! Yleisö tiivistyy ja meluaa. This is the sweet life. Maidenin setti koostuu uudemmasta materiaalista ja Brucen tilannekomiikasta. Oisko ollu Dance of Deathin jälkeen kun Nicko tulee esiin ja aikoo viskasta kalvon ja muutaman rumpukapulan yleisöön. Kiivaan taistelun jälkeen.. KAPULA POVARISSA! Nyt nousee kyllä pala kurkkuun. Setin päättää vanhat klassikot ja ihanan sumuinen keli. Ilmasta haistaa hien ja mystisyyden. Maiden neitsyys menetetty ja mieli mitä parhain!! Parempaa päätöstä ei olisi voinut toivoa. Homma pelitti.
Iso kiitos seuralle, ja järjestäjille kun saivat tilanteen pelastettua. Katastrofilta vältyttiin. UP THE IRONS!