IRC-Galleria

Tiedot

Luokittelu
Paikkakunnat ja alueet
Perustettu
15.11.2006
Tilastot
Käyntejä: 414 (1.7.2008 alkaen)
Koko
3 jäsentä
Tyttöjä: 1 (34 %)
Poikia: 2 (66 %)
Keski-ikä
23,3 vuotta
Otos: 2 jäsentä
Poikien keski-ikä: 23,3 vuotta
Valvojat
epilogue

Jäsenet (3)

asgarannis|epilogue
« Uudemmat - Vanhemmat »

ArmandGunLuonut: ArmandMaanantai 24.10.2011 06:54

Peli: : Gun.

Alusta: PC.

Laitevaatimus: Ensimmäisen x-laatikon lomponenteilla pärjää.

Testikone: Nautti helposta etenemisestä.

Villi länsi oli kiehtova aihepiiri lapsena. Omistin länkkärileikkejä varten oikeinlaiset vaatteet ja lukuisat kappaleet nallipyssyjä joilla oli hauska paukutella kavereisden kanssa läheisellä soramontulla. Kuukauden kohokohtiin kuului katsoa telkkarista kuukauden western ja erityinen suosikkini näistä länkkäreistä oli Eastwoodin esittämä kovakalle ns dollaritrilogiassa. Olen huomannut että nykyisiltä lapsilta monesti puuttuu moiset roolileikkityyppiset jutut. He joko hakkaavat kotona legopalikoila taikka pleikkarilatikoillaan. Puolestaan ne jotka edustavat toiminnallista suuntausta pelaavat joko jäkistä tai jalkapalloa tai jotakin muuta vastaavaa joukkuepeliä liiankin kanssa. Tuntuu ettei heidän mieliinsä mahdu enää muuta kuin pomppiva pallo aivojen tyhjiössä. Tokihan urheilu, videopelaaminen ja muukin leluilla leikkiminen ovat hyvää ja kehittävää puuhastelua, mutta missä ovat vanhankansan lasten roolileikit?

Karskit ja väkivaltaiset lännen pistoolisankarit jäivät kuvioista pois teinivuosina. mutta jostakin syystä aina kun eteeni osuu hyvä lännen lehfa, kirja tai peli tuo vanha sisäinen sankari nousee esiin. Tässä pelissä erityistä potkua antoi päähahmon etninen tausta, hän on intiaani joka on kasvanut valkoisen miehen kanssa. Itse olen niinkutsutuksi suomalaiseksi aikanen sekasikiö. Vertani vahvistaa isän puolelta ranskalaiset ja äitini puolelta olen Saamelainen, lisäksi suvussani on kaaleita (mustalaisia). Joidenkin tutkimuksien mukaan saamelaiset ja intiaanit ovat samasta alkujuuresta kotoisin, tosin tästä on poikkeaviakin mielipiteitä. No jokatapuaksessa mielipiteistä huolimatta samaistuminen pelin hahmoon luonnistui kuin itsestään. Olen vähintäänkin puoliverinen tässä yhteiskunnassa kuten pelin sankarikin on. Hän ei kunnolla kuulu valkoiseen eikä alkuperäiseen intiaaniväestöön.

Tässä hiekkalaatikkopaukuttelussa ei kumminkaan isommin paneuduta etnisiin taustavaikuttajiin vaan juoni kulkee kaikille länkkäreitä seuranneilla tuttuun kaavaan. Juonen puolesta peli onkin aika tavanomainen vanha Western.

Graafisesti vuoden 04-05 pelit ovat mielestäni kummallisia, kuten myös tämä peli. Ne näyttävät vanhoilta mutta ovat silti toiminnoiltaan nykypelien vaertaisia, voisinpä väittää että noin vuodesta 06 lähtien voidaan grafiikkapuolta pitää nykyveroisena ja sen alapuolella pätevät vanhat säännöt, vaikka rahkeet olisivat jo riittäneet parempaan. Äänipuoli pelissä toimii moittetttomasti, ukot kuulostavat oikeilta inkkareilta ja länkkäreiltä, taustaäänet ja aseiden pamaukset ovat kelvollista kamaa. Mutta varsinasena tähtenä voitaneen pitää pelin erinnomaisen tunnelmallisia musiikkeja intiaanijoukuja myöten. Ohjattavauudesta en myöskään löytänyt isommin valittamista vaikka tiukoissa tilanteissa liika toimintanäppäinten paljous aiheuttikin ylimääräisiä kuolemia.

Pelillisesti tämä länkkäri on pyhä yksinkertaisuus. Hieman gta-formaattia lainaileva vapaa maailma kärsii kumminkin huomattavia puutteita. Eli missä on se vapaan maailman vapaus ja potentiaali. Eli kyseessä on peli josta on heitetty hukkaan se vapaan maailman antama mahdollisuus leikitellä omalla pelihahmolla. Pelaaminen koostui juonitehtävien lisäksi vapaasti suoritettavista sivutehtävistä, kuten hevoslähettinä olemisesta, lainvartioinnista ja karjan paimentamisesta. Sivutethtävät eivät toki ole hukkaan heitettyä aikaa kuten monesti tämän tyyppisissä peleissä, sillä niistä saa rahaa ja rahalla kauppialta voi ostaa mm aseenparannuksia.

Yksinkertaisesta sisällöstään huolimatta peliä on ilo pelata. Harvoin ole yhtä hyvää ja kuitenkin niin helppoa peliä jyystänyt lapsenomaisella innokkuudella neljän illan ajan. Joten teos kyllä ansaitsee viihdyttävyyspisteensä. En nimittäin kertaakaan kyllästynyt ohjastamaan puoliveristä sankariani. Tietenkin viihdyttävästäkin pelistä löytyy omat mörkönsä kuten myös Gunista.

Ensinnäkin täytyi ihmetellä alun ei kovin luontoystävälliseltä tuntuvaa tutoriaalia jossa ammutaan äläimiä metsään mätänemään. Toki kyseessä on harvianaisen hyvä tutoriaali jossa opetetaan hiastusammunta pistooleilla, kiväärin käsittely, puukkohippa ja yleinen liikkuminen. Mutta eikö sitä olisi voitu hoitaa luontoystävällisemmin. Toinen ihmetyksen aihe perustuu tähtäämiseen, yleensä riittää että vihollista ampuu hiukan sinnepäin niin kyllä osuu ja vain hiukan pitempään keskittymallä saadaan pääosuma vaikka viiden kilometrin päähän. Peli ajoittain kaatuili ja jumitti koko koneen ja joissakin kohdissa oli homattavan rumia grafiikkhäiriöitä. Myös ylikestävät pomovastustajat kävivät hermoon.

Vioistaan hulimatta erittäin viihdyttävä peli tässä harvalukuisessa peliskenessä, vaikka ei tämä ihan Call of juarez: Bound in bloodin tasoon pääse. Suosittelen kaikille länkkäreistä pitäville, muile löytyy sopivampia hiekkalaatikkoammuskeluja.

Jä tässä linkki edellä mainitsemani Call of juarezin arvosteluun:
Armand

Hyvää:
Musiikit.
Päähahmon etninen tausta auttoi eläytymään hahmoon.
Juoni kuin aito western.
Erittäin viihdyttävä kevytsisältöiseksi peliksi.
Tunnelma kohdallaan.

Huonoa:
Alun eläinten joukkoteurastus.
Ajoittainen kaatuilu ja grafiikkavirheet.
Liian kädestä pideltävä tähtäys.
Pomotaistelut muuten suhteellisen realistisessa miljöössä.

Yleisarvosana:
8 (asteikolla 1-10)

Yhteenveto:
Viihdyttävä hiekkalaatikkoräiskyttely vanhassa kunnon villissä lännesssä.

Kirjoittamani arvostelu perustuu omaan mielipiteeseeni, ja yli kahdenkymmenen vuoden pelikokemukseen.

Armand
« Uudemmat - Vanhemmat »