IRC-Galleria

Tiedot

Luokittelu
Harrastukset
Perustettu
16.5.2007
Tilastot
Käyntejä: 987 (1.7.2008 alkaen)
Koko
10 jäsentä
Tyttöjä: 4 (40 %)
Poikia: 6 (60 %)
Keski-ikä
33,5 vuotta
Otos: 5 jäsentä
Poikien keski-ikä: 33,5 vuotta
Ylläpitäjä
Introvertigo

Jäsenet (10)

tzoaChiyuriKayinangelite83^^^^^^^^^^^GuttersniperM3ph1z-xc22IntrovertigosaTiVATonskulus_
« Uudemmat -



Törmäsin pari kuukautta sitten hyvään nettisivuun, joka käsitteli havaitsemisen filosofiaa ja antoi tuntumaa aiheesta. Valitettavasti en muista enää sivuston nimeä, mutta yritän hieman purkaa tätä aihetta tuolloin tekemäni pikaisen suomennoksen pohjalta.

Tämän filosofian huomioonottaminen arjessa on mieluisa elämäntapa seikkailua rakastaville ihmisille, joille liian moni asia ei tule täysin selviönä. Katso alla olevaa kuvaa ja koe, miksi näin on.





Mitä kuvassa on? Sotkuinen tiheikkö, jonka tavoin todellisuus esittäytyy tiedonhaluiselle, kriittiselle, skeptiselle ja täsmälliselle mielelle. Filosofiaa onkin kokonaisuudessaan luonnehdittu todellisuuden ja kokemuksen perimmäisen olemuksen järjestämiseksi ja tulkitsemiseksi.

Ylläolevassa kuvassa näkyy kokemuksen monimutkaisuus, tai kuten filosofi William James sanoi, "kukkiva, suriseva hämmennys". Tämän kokemuksen monimutkaisuuden järjestäminen ymmärrettäväksi on erittäin vaikea tehtävä, ja juuri siihen pyrimme.

Katso kuvaa vielä kerran. Missä on kuvan havainnoitsija? Yksi tarkkailija on ottamassa kuvaa. Sinä havaitset kuvan näyttöpäätteeltäsi. Joten, onko kuvassa havainnoijaa? Kyllä ja ei.





Entäpä tässä kuvassa? Ihmisiä työssään. He etsivät ja keräävät informaatiota. Sisältääkö kuva juuri tuota informaatiota? Kyllä ja ei. Ovatko he kuvan havainnoitsijoita, vaiko havaintoja? Molempia.

Tässä vaiheessa olemme astumassa yhteen filosofian monimutkaisimmista ongelmista - Kuinka selvittää kokemuksen muodostama tulkitsijaverkko?

1. Kuinka erottaa tarkkailija tarkkailun kohteesta?

Aluksi olisi hyvä kysyä: Ketä kiinnostaa? Mikä tässä aiheessa on niin tärkeää? Vastaus on yksinkertainen. Ratkaisun löytäminen on hyvin tärkeä osa tutkimuksissa ja mielipiteissä esiintyvän asenteellisuuden ja ennakkoluulojen poistamista, ja näin ollen puolueettoman havainnon tekemistä. Tällainen lähestymistapa on useimmiten hyvin toivottavaa, kun meidän tarvitsee saada todellisuutta ja valheellisuutta koskevia, puolueettomia mielipiteitä.

Jos tunnet, että kaikki tietyn kansallisuuden edustajat ovat epärehellisiä, niin tämä ennakkoluulo tekee sinut luonnollisesti ennakkoluuloiseksi tämän kansallisuuden edustajien väitteistä, kirjoituksista ja tulkinnoista. Samalla tavalla mahdollinen uskosi maapallon ulkopuolisesta (älykkäästä) elämästä yrittää kovasti saada sinut ja koko tajuntasi tulkitsemaan omituiset valoilmiöt todisteeksi ja osoitukseksi tästä älykkäästä elämästä. Loogista ja kriittistä ajattelua koskevat tutkimukset ovat painottaneet sitä, kuinka tärkeää on jättää henkilökohtainen puolueellisuus pois havainnoista.

Joten jos vastaus ykköskysymykseen on, että havainnoitsijaa ei voi koskaan erottaa havainnosta, niin silloin kehoitus objektiivisuuteen ja puolueettomuuteen pyrkimisestä on harhaanjohtava. Jokainen on aina puolueellinen.

Tällöin kysymyksen pitäisikin olla: Kuinka pitkälle havainnoitsijan pystyy johtamaan havainnosta? Toisin sanoen: Miten me osallistumme omaan havaintoomme? Entäpä havaitun kohteen rooli havainnossamme?

Monet filosofit ovat tuskastelleet tätä yllättävän monimutkaista aihetta.

1. Lue Immanuel Kantin, 18. vuosisadan filosofin, ajatuksia. Teoksessaan "Puhtaan järjen kritiikki" hän käsittelee ajan ja avaruuden muotoja, ymmärryksen kategorioita ja puhtaan järjen luomia ajatuksia. Kantin näkemys oli, että ihmisen mielellä on tietty muotti, jota sovellamme kaikkeen havaitsemaamme. Lopulta on olemassa kolme ajatusta puhtaasta järjestä, jotka pohjaavat mielemme toimintaan: Sielu (mieli), maailma (havaitsemamme ympäristö) ja Jumala (havaitsematon ympäristö).

2. Lue Werner Heisenbergin, 20. vuosisadan fyysikon, ajatuksia. Teoksessaan "Fysiikka ja filosofia" hän käsittelee kvanttifysiikkaan liittyvää epätarkkuusperiaatetta. Weisenberg osoittaa, että havaitsija on aina vaikuttamassa havaintoon. Karkeasti tiivistettynä: Jos valaisee jotain nähdäkseen paremmin, on jo tuolla toimenpiteellä muuttanut tarkkailtavaa kohdetta ja sen luonnetta.

3. Lue Girbert Rylen, 20. vuosisadan filosofin, ajatuksia. Teoksessaan "Mielen käsite" Ryle väittää, että kaikki pohdinnat ja väitteet mielen mekanismeista ovat toistaiseksi kategoriavirheitä.


No olihan tämä suomennokseni sopivan kattava. Vain muutama tekstinpätkä piti lisätä.

Joonatan kuittaa.



Kuvitellaan aluksi hypoteettinen tilanne, jossa Vesa Veronmaksaja on poistumassa asunnostaan kauppareissua varten. Vesan kämppä on 7. kerroksessa, ja meidän tulee valita Vesalle turvallinen tapa päästä 7. kerroksesta katutasolle. Siispä, poistuuko Vesa...

a) ...hyppäämällä ikkunasta
vai
b) ...kävelemällä portaat alas?

Ennen ilmiselvän vastauksen laukomista meidän olisi kuitenkin fiksua pohdiskella asiaa tieteellisellä tavalla, jotta osaisimme perustella myös ilmiselvät ratkaisut rationaaliselta kantilta.

Kummassakin vaihtoehdossa meidän tulee aluksi verrata toivottua lopputulosta (tässä tapauksessa siis sitä, pääseekö Vesa turvallisesti ostoksille) siihen lopputulokseen, joka valinnastamme seuraa. Luonnollisesti on järkevämpää valita tapa, jolla todennäköisemmin saavutamme toivotun lopputuloksen.

Katsotaanpa, mitä tapahtuisi, jos valitsisimme a)-vaihtoehdon.

Ei tarvitse olla mikään rakettitieteilijä voidakseen päätellä, että planeettamme gravitaatiovoima ja tämän aiheuttama putoamiskiihtyvyys ei liiemmin anna ihmiselle mahdollisuutta pomppia kaikkialla ja kaikkialle. Tässä vielä graafi, josta selkeästi huomaa putoavan kappaleen nopeuden jatkuvasti kasvavan.

Alla olevassa videossa putoava Vesa on korvattu putoavalla pianolla, koska realistisempi versio saattaisi olla haitallinen irc-gallerian nuorille käyttäjille.



Jo tästä videosta selviää, että Vesa ei pääsisi hirmuisen pitkälle hyppäämällä, vaikka kämppä sijaitsisi 2. kerroksessa. A)-vaihtoehto ei siis näytä hirmuisen hyvältä lähestymistavalta.

Mitenkäs sitten kävisi, jos valitsisimme b)-vaihtoehdon?

Noh. Kuten arvata saattaa, kerrostalojen portaat on suunniteltu ihan sitä varten, että pääsisi ylös- ja alaspäin ilman liiallisia turvallisuusriskejä. Tästä kuvasta voit vielä havaita, että kulkemalla portaita et joudu kiihtyvään putoamisliikkeeseen.

Näin ollen, mikäli tavoitteena on minimoida riskit ja saada Vesa yhtenä kappaleena turvallisesti kauppaan ja takaisin, niin on suositeltavaa kehottaa Vesaa käyttämään portaita, sijaitsi hänen kämppänsä missä päin maailmaa tahansa - uskontoon, ihonväriin ja kulttuuriin katsomatta. Tieteellinen todistusaineisto antaa meidän ymmärtää, että portaat ovat yleisesti ottaen tällaisessa tilanteessa ikkunaa parempi vaihtoehto.

Jos joku on eri mieltä ja vastaa joka tapauksessa a)-vaihtoehdon, niin:





Mikä on tekstini pointti?

Tämä hypoteettinen tilanne on suora vertauskuva huumeiden laillistamiselle.

Rappuset vs. ikkuna
=
Liberaalimpi päihdepolitiikka vs. kieltolaki

Monet sanovat, ettemme voi millään tavalla tietää, miten huumeiden asteittaminen laillistaminen voisi toimia juuri Suomessa. Vaikka se muualla toimisikin (alla linkkejä todistamaan, että toimii), niin Suomi on jollain tavalla maaginen poikkeus. Täällä on mukamas niin kovin erilainen kulttuuri kuin missään muussa maassa, että pelkästään tämä kulttuurin voima ja perisuomalainen mentaliteetti tulisi aiheuttamaan enemmän haittaa kuin hyötyä, jos huumeita yritettäisiin laillistaa.

Joten miksi edes pitäisi "leikkiä tulella" ja ajaa laillistamisen asiaa?

Juurikin siksi, että Suomi jatkuvasti hyppäilee siitä ikkunasta alas sen sijaan, että ottaisi portaat. Ja kyllä, Suomea sattuu jokaisella hyppäyskerralla, mutta Suomi ei valitettavasti ole tietoinen portaiden paremmuudesta verrattuna ikkunasta hyppäämiseen. Valtaosa tieteellisestä ja vertaisarvioidusta todistusaineistosta on sitä mieltä, että liberaalimpi päihdepolitiikka ja huumeiden vaiheittaminen laillistaminen on yleisesti ottaen kieltolakia parempi tapa lähestyä ja korjata huumeongelmaa, joka taas jakautuu niin ongelmakäyttöön, järjestäytyneeseen rikollisuuteen, poliisin ylityöllistymiseen, ihmisoikeuksiin, vankiloiden turhaan täyttämiseen ja moneen, moneen muuhun lieveilmiöön.

Tällä todistusaineistolla on perusteltua sanoa, että jokainen kieltolain päivä vahingoittaa meitä.
Uskontoon... ihonväriin... ja siihen fucking kulttuuriin katsomatta.

Jos joku on eri mieltä, niin tervetuloa keskustelemaan kanssani aiheesta.

Tekstiä saa mainostaa ja palautetta on lupa antaa!

GuttersniperDRIVER-projektiLuonut: GuttersniperMaanantai 05.10.2009 16:23

Eurooppalaiset tiedemiehet ja tutkijat ovat luomassa uutta teknologiaa, joka voisi lopullisesti summata valtaosan ihmiskunnan tietomäärästä yhteen. Kaikki linkitetään "kirjastojen kirjastoon", jota kutsutaan Digital Repository Infrastructure Vision for European Research -projektiksi. Kyseinen kirjasto on jo käytettävissämme. (http://search1.driver.research-infrastructures.eu/webInterface/simpleSearch.do?action=load)

Sadat eurooppalaiset organisaatiot ovat linkittyneet, ja miljoonat dokumentit ovat kenen tahansa saatavilla. Projekti on myös erittäin kiihtyvällä vauhdilla laajenemassa erittäin suuriin mittakaavoihin.
Lisään vielä itse sen verran, että erittäin kovalta jutultahan tämä kuulostaa. Löysinpäs jo ison litanian päihdepoliittisia papereita, tässä pari esimerkkiä:

Active drug users – struggling for rights and recognition
(http://hdl.handle.net/1800/2025)


"This paper examines the strategic dilemmas and the self-representation of the Drug Users’ Union in Denmark. The paper explores how a group of drug users on the one hand seeks to struggle for the rights of drug users and on the other hand seeks to gain legitimacy and access to public funding and support. It reveals how the organisation attempts to advance a more balanced image of drug users as people who are able to run an effective organisation while they also claim the right to use drugs."

Drugs as a human right
(http://dare.uva.nl/record/186316)

"Instead of being included in the category of murder and rape, drugs should be appreciated as a cultural asset, similar to religion and art. Despite the possibility of abuse, drugs provide its users with access to a unique inner field of experience, that would remain closed forever without them."

Nämä itseäni kiinnostavat asiat löysin vain parin sekunnin etsimisellä. Tässä vielä Sciencedailyn uutinen aiheesta.
(http://www.sciencedaily.com/releases/2009/09/090925102101.htm)

“Our next task is to extend the system, so that it goes beyond text documents and can handle any type of media. But certainly it is available to commercial enterprises, and anybody else, under the open source licence.”

The DRIVER technology, which is rapidly becoming a standard in Europe and across the world, nonetheless offers enormous potential to private content providers, allowing them to easily link repositories together, or to link their data with other organisations.

Syventykääpä tähän ja keskustelkaa aktiivisesti.
Nimimerkki "Julia" päätti pommittaa päihdepolitiikkaa koskevan blogini merkintää "Huumeiden laillistamisen FAQ" melkoisella aivopierulla, mutta eipä aikaakaan kun hän poisti kommenttinsa. Tiedoksi Julialle, että bittiavaruuteenhan se jäi leijailemaan. Kaikki uudet kommentit tallentuvat automaattisesti sähköpostiini. :)

Luen kommenttia tällä hetkellä, ja ajattelin jakaa sen myös teille lukijoille. Viestihän kuuluu näin:


"Järkytyin kun luin tätä..

Blogissa mainittiin ''Jokainen saa käyttää huumeita, ellei satuta ihmistä''
No mutta mistä helvetistä tietää huumeiden vaikutuksen alaisena, että pystyy kontrolloimaan itseään? Niin juuri, ei mitenkään.

Ja toiseksi, jos huumeet laillistettaisiin, niin ihan varmasti huumeiden käyttäjät lisääntyisivät suomessa. Ei olisi hirveen mukavaa katseltavaa, kunjoka päivä löytäisi kadulta väh. 5 ihmistä huumeissa.

Kolmanneksi vielä, vetositte blogissa siihen että ''..kun alkoholi ja nikotiinikin on sallittua''
Huume ja alkoholi on 2 täysin eri asiaa. Alkoholin vaikutuksen alasena pystyy sentään kontrolloimaan itseään vielä, kun huumeisiin vertaa.

Minulta on kuollut tuttava huumeisiin viimeyönä, ja toivon, että teidän mielipiteenne muuttuisi.
Eikö maailma ole jo tarpeeksi paskamainen paikka? Tarviiko sitä vielä paskemmaksi muuttaa?

HERÄTKÄÄ HYVÄT IHMISET!"


Luu kurkkuun? No ei nyt ihan. :( Ironista sinänsä, että kaikkiin tyttöraukan argumentteihin FAQ vastaa ihan kattavasti.

Gutter kuittaa! Ostakaa kirjoja ja lukekaa niitä. Olkaa fiksuja älkääkä satuttako muita. Tukekaa asioita, jotka koette oikeaksi. Syökää viinirypäleitä, nauttikaa kesästä! Koskettakaa kivoja poikia ja/tai tyttöjä "vahingossa". Halatkaa ja pussatkaa niitä. Juokaa vettä ja ottakaa D-vitskut auringosta! Juokaa hampputeetä. Sit pistäkää blotterit hammastarhaan ja oivaltakaa maailman parhaat happ---

You get the gist.
Kuvassa on Tesla pitämässä sähköjohdotonta lamppua (joka toimii teslakäämin elektromagneettisella kentällä) kädessään.

http://www.prometheus.fi/tiede/tesla.htm & http://www.netikka.net/mpeltonen/tesla.htm
^ tietoa herrasta

Nikola Tesla siis keksi mm. vaihtovirran käytön sähköjärjestelmissä, mikä mahdollisti miljoonia uusia asioita. Hän keksi myös induktiomoottorin, monivaihejärjestelmän, teslamuuntajan ja varhaisen radion.

Eräs Teslan suurimmista projekteista oli saada kaikille maailman ihmisille ilmainen, langaton sähköverkko, mutta sähköyhtiöt eivät tietenkään asiasta erityisemmin innostuneet (Ilmaista sähköä, HÄH?) Tämä sähköverkko olisi vieläpä täysin mahdollista tehdä.

Teslan kerrottiin myös ajaneen autolla, joka ei käyttänyt akku- tai bensamoottoria. Selitystä tivattiin, ja hän vastasi auton ottavan virran "meitä kaikkia ympäröivästä eetteristä".

Thomas Edison yritti raunioittaa Teslan keksintöjen mainetta teloittamalla eläimiä vaihtovirralla ja esittelemällä vaihtovirralla toimivan sähkötuolin. Tämän jälkeen hän sanoi, että tällaista se Teslan vaihtovirta on, vaikka Edisonin mainostama tasavirta oli ihan yhtä vaarallista/vaaratonta. Sähkövirtojen sodan kuitenkin "voitti" Nikola Tesla, ja se näkyy päivittäisessä elämässämme.



http://www.teslasociety.com/pictures/pic2.jpg
Voin sanoa, että yleinen käsitys sormenjäljistä kitkan lisääjänä on epätosi - silkka myytti, joka on ollut elossa todella kauan. Sormenjäljet itse asiassa huonontavat pitoa, koska ihon kokonaiskosketus pintaan vähenee ja iho joustaa niin paljon.

Fakta on, että tällä hetkellä kukaan ei varmaksi osaa sanoa sormenjälkien funktiota ihmisellä.

Yksi mahdollisuus on se, että POLIISI VOI OTTAA SUT KIINNI HELPOMMIN!!11

Toinen, todennäköisempi hypoteesi on se, että iho kestää poimuttuneena paremmin tarttumista koviin pintoihin, kuten vaikkapa kaarnaan. Mielenkiintoinen selitys on myös se, että poimujen väliin varastoituu enemmän vettä pitämään kosteutta yllä paikassa/tilanteessa, jossa kuivuminen voi olla jopa hengenvaarallista: Käsiä kuitenkin tarvitaan vähän kaikessa likaisessakin duunissa, ja siksi niiden kuivuminen ja siitä helposti aiheutuva rikkoutuminen voisi aiheuttaa pahoja tulehdusongelmia, jotka taas vaikuttavat yksilön ja täten koko lajin selviytymiseen. Tätä voisi myös tukea sormien "surkastuminen" suihkussa, mikä saattaa hyvinkin kertoa voimakkaasta imukyvystä.

Linkkejä:
http://news.bbc.co.uk/2/hi/health/8093134.stm
http://www.unexplained-mysteries.com/viewnews.php?id=156108
http://www.sciencedaily.com/releases/2009/06/090612092729.htm
http://www.newscientist.com/article/dn17300-get-a-grip-truth-about-fingerprints-revealed.html
http://www.medindia.net/news/No-Basis-for-Fingerprint-Grip-Theory-52930-1.htm
Ovatko musiikin herättämät tilat, kuten iloisuus, pelottavuus ja suru, vain opittuja malleja?

Usein esimerkiksi duuria kuulee luonnehdittavan "iloiseksi" ja mollia "surulliseksi" sävellajiksi. Minä ja monet ystäväni olemme miettineet, ovatko esimerkiksi mollipainotteiset sävellykset surullisia vain siksi, koska niitä oli alkujaan sovellettu surun ilmaisemiseen. Ehkäpä tänä päivänä iloiseksi tulkittavat kappaleet olisivat surullisen kuuloisia, jos duuria olisi alun perin käytetty herättämään surua mollin sijaan?

Tämä tutkimus vastaa kysymykseen melkoisen kattavalla määrällä informaatiota. Lopputulos oli, että molli herättää surua ja duuri iloa riippumatta siitä, onko kuuntelija tällaista käyttäytymismallia behavioristisesti omaksunut.

http://www.sciencedaily.com/releases/2009/03/090319132909.htm

"Native African people who have never even listened to the radio before can nonetheless pick up on happy, sad, and fearful emotions in Western music, according to a new report published online on March 19th in Current Biology. The result shows that the expression of those three basic emotions in music can be universally recognized, the researchers said."

Hienoa, että nyt saatiin melkoisen kattava ja perusteellinen tutkimus aiheesta, jota onkin pohdittu jo melkoisen pitkään. Kyllä tiede on hieno asia!
http://books.google.fi/books?id=6_nd2DZ-h-UC&dq=Intoxication:+The+Universal+Drive+for+Mind-Altering+Substances&printsec=frontcover&source=bl&ots=Au5-8E6bZg&sig=dIpb5p-W9CpLe1gdGbK3ErdpJTU&hl=fi&sa=X&oi=book_result&resnum=6&ct=result#PPA33,M1

Lukekaa ehdottomasti, mikäli haluatte tietää paljon enemmän päihtymisen tieteestä, sekä sen kulttuurihistoriasta ja myös luonnollisesta kokonaisvaltaisuudesta. Intoxication haastaa vanhat ja pinttyneet ajatusmallit, joiden mukaan päihtyminen olisi pelkkä kulttuurillinen ilmiö.

Kirja on erittäin arvostetun psykofarmakologian professorin, Ronald Siegelin (http://en.wikipedia.org/wiki/Ronald_K._Siegel), kirjoittama, ja sisältää mukaansatempaavan ja kattavan tietopankin perustarpeesta, jota me kaikki jollain tavalla tyydytämme.

Kirjan voi ostaa mm. Amazon.comista: http://www.amazon.com/Intoxication-Universal-Drive-Mind-Altering-Substances/dp/1594770697

Suosittelen!

--

"Siegalin teos tulee olemaan kiistanalainen, mutta hänen näkökulmaansa siitä, että päihtyminen on kulttuurillisen ilmiön lisäksi luonnon tosiasia, ei saa jättää huomiotta. Intoxication-kirjan lukemisen tulisi olla edellytys kansakuntien huumetsaareille."
- Los Angeles Timesin arvostelu

"Lukemalla tämän kirjan tulee tietoiseksi huumeongelman monista eri näkökannoista, psykoaktiivisen aineiden hyödyllisyydestä ja vaarallisuudesta, sekä niiden painoarvosta lääketieteessä, uskonnollisissa rituaaleissa ja päivittäisessä elämässä. Vaikuttavaa ja kiehtovaa."
- Albert Hofmann, kemian tohtori, yli sadan tieteellisen artikkelin ja "LSD: My Problem Child"-teoksen kirjoittaja, ja yksi "Plants of the Gods"-teoksen kirjoittajista.
Darwin is now a household name whose ideas over the last 150 years have revolutionised our understanding of nature and our place within it.

Darwin challenged the thinking of the day because his observations - that every living thing is related and belongs to one big family - placed humans firmly within the natural world.

As the following quotes indicate, Darwin’s innovative thoughts are just as important to our lives today…

--

'Charles Darwin's concept of evolution through natural selection is one of the most illuminating scientific ideas of all time for understanding our biosphere and humanity's place in nature. As an iconic figure, Darwin is matched only by Newton and Einstein - indeed, he has perhaps had a more pervasive influence on human culture than any other scientist.'

- Lord Rees of Ludlow, The Charles Darwin Trust's Science Advisory Panel

--

'The two governing ideas of modern biology are first, the molecular basis of all life processes and second, the origin and evolution of all life processes by Darwinian natural selection.'

- Professor E. O. Wilson, The Charles Darwin Trust's Science Advisory Panel.





---


'There is grandeur in this view of life, with its several powers, having been originally breathed into a few forms or into one; and that, whilst this planet has gone cycling on according to the fixed law of gravity, from so simple a beginning endless forms most beautiful and most wonderful have been, and are being, evolved.'

- Charles Robert Darwin (On the Origin of Species by Means of Natural Selection)
« Uudemmat -