IRC-Galleria

Nam. Lähettiin Henkan kans ajaa Mirbee ja Räpylää. Mirkku oli alusta asti jotenkin kovin outona ja jäykkä ja kummallinen ja taneli. Räpsy vaikutti ihan normi-Rämpylältä. No siinä sitten mentiin, lehmät pällisteli tien vieressä, mutta nätisti Räpsy siitä meni. Muutama kiekka rataa, Räpsy paino ohjalle jonkunverran, ei pahasti kuitenkaan. No sit takasinpäin...

Navettasuora. Lehmät taas ihan tien vieressä ja Räpsy päättää että ne ei oo kivoja. No lähti pikkusen vetämään kotiinpäin ja äkäsesti kiskasin sen viereiseen juurikaspeltoon. Prkl. Minuahan ei viedä. Minä vien, muut vikisee. No uus yritys, Räpsy pörisee. Ei liiku. Pörisee edelleen. Läppäsen ohjalle perskankulle, putte lähtee peruuttamaan. Pysähtyy. Pörisee. Ei liiku vieläkään. Läppäsen uudelleen ja alkaa taas peruuttaa. Peruuttaa, peruuttaa, peruutta. Hitto lehmien aita lähestyy, kohta mennää läpi...

Mutta yritän kerran vielä. Läppään ohjalla reippahasti ja ärähdän. Räpsyhän on hurja ori ja ponkasee takajaloilleen. Siitä taas hurja lähtö etiäpäin ja takas peltoa kyntämään. Loppujen lopuksi kynnettiin aikamme peltoa ja päätettiin ettei yritetä enää tielle, vaan mennään pellon poikki tienhaaraan. Siellä kun ei ole ojaa. Mirkku odottaa navettasuoran lopussa meitä...

Kiipustetaan penger ylös, muttah. Mirkkupa ei tahdokkaan mennä eteenpäin vaan peruuttaa meitä kohti. Henriikka pistää sen liikkeelle ja näyttää jo siltä että selvittiin reissusta, mutta pieni loppurutistus vielä Räpsyltä. Pari lehmää oli tullu laitumen nurkkaan, ihan risteyksen viereen pällistelemään. Räpsyn mielestä Mirkku on liian hidas ja ponkaisee Mirkusta ohi. Kärryt kolahtaa yhteen ja Mirkun kärryjen lokasuoja vääntyy. Räpsy saa lähetyksen ja lähtee taas painamaan tallillepäin, mutta onneksi suostui hidastamaan Retun ja Sannan kärryjen perään. Siinä sitten käpsyteltiin Retun vanavedessä ja oltiin, kuin mitään ei olisi tapahtunutkaan.

Matkan varrella vielä nähtiin kuinka Poni viskasi ratsastajansa selästä. Ei mitään rajaa. Pokut on kaikki ihan sekasin tänää. Outo päivä.

Kädet tärisee. Vähänkö huomenna on kaikki voima pois käsistä. Vähänkö meen juoksuttaa Räpsyn, en kyllä kestä toista tämmööstä päivää enää.


Kiits. Taktak.

Tylsääkin tylsenpää. Tiatsikkaluakas vamoilen. Pitäis kai tehä joku ymppäshitti valmiiks, mut en oo viel ees aihet valinnu 0_o

Perjantaina toivonmukaan kylälle oleilemaan ja toivottavasti siellä on muitakin kun vain mie ja Henksu. Muah. Onne somerolaiset kuitenski niin juappoo kansaa, et kyl siel joku pultsari ainakin on.

Suitsista puuttuu etelleen poshihnat, leukaremmi ja turpis. Toinen poskihihna on sentää jo puolvalmis. muahahahaa* oon nopee, tiedän sen.


Taktak. Kiits. Tänkjuu. Baipai.

Nytpä minulla on se paljon puhuttu ponivaavi <3

Lauantaiaamuna herätys puoli viisi aamulla ja kuudelta matkaan. Kopissa Caro ja Niki takarissa. Kolmetoista tuntia perseellänsä istumista ja lopulta seittemän aikoihin Äkäslompolossa, Konijängän kotieläinpihalla. Caro ja koppi jätettiin sinne odottamaan aamua.

Siirryttiin yöpaikalle ja allekirjotettiin Nuutin omistajanvaihdospaperit ja sopimukset. Rahat vaihto omistajaa ja Nuutti on nyt miun <3

Aamulla taas viiden aikaa ylös ja Nuutti koppiin ja matka etelään pääsi alkamaan. Taas samat 13h istuskelua ja ristikoiden täyttöä ja lopulta... Päästiin perille taas siinä seittemän aikoihin.

No mitäs Nuutti tarhaan ja ensimmäisen minuutin sisällä se oli tullu jo sieltä ulos. Lankojen ali. Uusi yritys. Ensin poni narun päähän ja otettiin parit sätkyt langasta ja sitten irti. Ei mitään. Jaksoi ehkä huimat kaksi minuuttia olla tarhassa ja taas, ali. Ei sitten muuta kun Nuutti koppiin takaisin ja kotipihaan, koiratarhaan ainakin ensi yön yli. Hyvin viihty.

Huomenna sitten meikä lähtee kouluilemaan ja pojat saa jäädä hakkaamaan parit laudat aitaan, lankojen seuraksi. Toivotaan että sitten Nuutti-Poika pysyisi aidoissa. Jos ei niin saa lähteä mahd. pian Sagan luo, jossa aita kyllä semmoinen ettei pahinkaan karkulainen siitä karkaa.

No mutta, tässä tämä tälläkertaa. Kiitos näkemiin.

Awww. Perse ja lavat aivan jumissa. Hyvä kun pääsin sänkystä ylöös. Sormikin turvonnu kaksinkertaseks 0_o

Täytyy olla hyvä ettei oo huono.

Minillä ratsastin. Oli aika erikoinen kokemus. Paino aluks ihan hemmetisti ohjille ja meinas saadaa kaameen lähetyksen kun edellä menneet ratsut lähti laukkaan. No saimpahan pidettyä hölkällä.

Nyt kieltämättä veto pois.

Vah. Koko hemmetin pvä kenkättii koneja. Kahdestaan Henriikan kaa otettii Masilta ja Mahdilta takapäät ja Räpsy ympäri. Nyt on kieltämättä voima pois... Löin ihteäni jopajopa nahkanuijalla käteen ja raapasin purkuraudalla jäljet ranteeseen. Kannattaa osata. Tätä se on se hevosenhoitajan arki.

Lisäksi vielä ihku tallimestari päätti että minä ja Henriikkahan mennään viel liikuttaa parit kaakit. No mikäs siinä sitten. Jännityksellä odotetaan kenen selkään tästä joutuu. Ja ajamaan en lähe >.< en vaan jaksa tänää.

No mitäs tässä sitten enää. Illalla varmaan kaadun sänkyyn ja sammahdan.


Kiits. Taktak.

Oomama. Aamupäevä valjastöitä sain lopultakin sen ketjunarun valmiiksi ja kasasin näyttelysuitsien otsapannan. Ihan siedettävän näkösiä tuli...
Iltapäivästä sitten ympäristötietoa. oomama. ei opettajaa ja koko iltapäivä tietokoneluokassa selvittämässä jtn shittiä jonkun kunnan jätehuollosta >.< kiviäkin kiinnostaa.

Ei mitään järkee missää. Ei jaksa mennä liikuttaa ees Räpsyä. Tai kyllähän minä jaksaisin mut Henriikka on laiskis =P No eii. Ihan yhtä laiska miekin oon...

Kauppakyytiinkin tarttis änkeytyä vaikkei mitään ostettavaa olekkaan. On se sentään opiskelijalle viikon kohokohta päästä Vääksyyn kauppaan ^___^


Aatelkaa. Neljä päivää nii lähetää ajelee Lappii ja sit jollain onki oma pounipouni <3

Kiits. Taktak.

Sinä, joka luet tätä, kuvaile minua yhdellä sanalla.
Siis vain yhdellä ( ! ), ja sen jälkeen laita tämä omaan päiväkirjaasi, jotta näet mitä muut ajattelevat.


Kiits. Taktak.

Jeij. Leipurimestari Munapää ilmottautuu.
Koko hela aamupäivä leivottii pitsaa, kun teemu täytti huimat 24 vuatta. Kaheksan isoa pitsaa saatiin aikaan, joista kyllä jo puolet syöty...

Jukka taas vaihteek haukku mua munapääks >.< Sampelin Homonakki.

Tylsistyttävääh.

Kenkättiin pokuja koko pvä. Miulle annettiin ihan liikaa vastuuta hommasta. Pelkäsin että rampautan Minin. Huihui. Kyllä se ainakin tarhassa vielä juoksenteli ^___^

Hurja montekaksikko Jäätävä Jockey (mnä) ja Hervoton Tykki (Räpsy) käytiin ihan eka kertaa käppäilemässä ratsain. Siis minä ratsastin, Räpsy ei. Pikkasen hölköteltiinki, mut tosi pikkasen.
Oli tosi supa <3 Ei mitään onkelmaa. Kiits nam*

Ja viisaammalta taholta kuulin tänään oivan vinkin: 'Kaikkea pitää kokeilla, paitsi vanhempia miehiä'. Juttu kyllä jatkui: 'tai no jos välttämättä haluut jtn pappaa...' Että semmosta tallilla <3

Essperanto.