IRC-Galleria

Yksinäinen nuori istuu yksinään nurkas/
tuntee olevansa pimees turvas/
sen jälkeen kun jokin hänen sielunsa surmas/
ei kosketa mikään, *ei tärkee, ei turha*/
istun yksin ullakolla, tsiigaan vanhoi valokuvii/
muistuu mieleen ajat joist voin enää nähdä vaan unii/
pystynkö näit polkui enää sun kanssa kulkemaan/
et oo enää se jonka sillon opin tuntemaan/
sadat ajatukset päässä mielen puuduttaa/
turhauttava voimattomuus saman mielen suututtaa/
nielen karvaan totuuden, mutta koen katkeruutta/
mikä voi näin ihmismielen rakennetta muuttaa/
tuntemattomat on näköjään nää tiet meidän kohtalon/
muuttaa nuoren paljastamatta kuka hän nyt on/
sitä kuvat ei näytä, ne on palanu tuhkaks/
sitä peilit ei kerro, ne on maalattu mustaks/

Keskellä huonetta yksinäinen tuoli/
tuolissa istuu tää yksinäinen nuori/
nuoressa jäljellä yksi ainoo puoli/
se huoleton puoli josta tunteet kuoli/
Keskellä huonetta yksinäinen tuoli/
tuolissa istuu tää yksinäinen nuori/
nuoressa jäljellä yksi ainoo puoli/
se huoleton puoli josta tunteet kuoli/

Näen sieluni silmin kaikki synkät aamut/
synkkyydestä saapuu hahmot päällä synkät kaavut/
joiden yksinäisen tien päätti viillot, naarmut/
ne on yksinäisten nuorten yksinäiset haamut/
yksi näistä tekee elämäst yksinäistä/
yksinäisen niin kun pääkalloist seipäiden päissä/
näistä yksi muuttaa ulkopuoliset voimattomiks/
tutut tuntemattomiks, sanat sanomattomiks/
pyyhkii menneisyyden, tekee tehdystä turhaa/
puute moraalin edistää tätä henkistä murhaa/
ei syytä ylpeyteen, ei tarvetta hurraa/
taas vaan nieltävä faktat, muttei lupaa purra/
asiat sekasin, tules liian monta rautaa/
tartun liian moneen lautaan täynnä liian monta naulaa/
me ollaan ku henkisesti matkalla hautaan/
mut minkäs teet kun sä et anna auttaa jumalauta/

Keskellä huonetta yksinäinen tuoli/
tuolissa istuu tää yksinäinen nuori/
nuoressa jäljellä yksi ainoo puoli/
se huoleton puoli josta tunteet kuoli/
Keskellä huonetta yksinäinen tuoli/
tuolissa istuu tää yksinäinen nuori/
nuoressa jäljellä yksi ainoo puoli/
se huoleton puoli josta tunteet kuoli/

Keskellä huonetta yksinäinen tuoli/
tuolissa istuu tää yksinäinen nuori/
nuoressa jäljellä yksi ainoo puoli/
se huoleton puoli josta tunteet kuoli/
Keskellä huonetta yksinäinen tuoli/
tuolissa istuu tää yksinäinen nuori...

they say love is just a game
they say time can heal the pain
sometimes you win, sometimes you lose
and I guess I'm just a fool
I keep holding on to you

I told you once you were the one
you know that I'll die for you
Although it hurts to see you go
oh this time you should know
I won't try to stop you


don't you forget about me baby
don't you forget about me now
some day you'll turn around and ask me, why did I let you go

so you try to fake a smile
you don't wanna break my heart
I can see that you're afraid
but baby its to late
'cause I'm already dying

don't you forget about me baby
don't you forget about me now
some day you'll turn around and ask me, why did I let you go

Kun musta valko tv muuttu väriks, niinkai mulle kävi.
Olit jotain mitä venasin koko elämäni.
Kaunis, vaikee, vittumainen kilipää.
Silti oli pakko sua sun nukkuessa silittää.
En voinu muutakaan, en antanut kuutakaan,
se oli luvattu kaikille muille, mun takana,
koitan skarppaa mun läppii,
tää juttu tuli puun takaa,
en oo sanonu vuosiin kenellekkään et oot mulle rakas.
Sä nukut, mä en voi, kun mä katselen sun levollisii kasvoja ne ei sillon valehtele,
enkä edes välitä vaikka rikkoisit sun lupaukset,
jos ees viittit jotain, se on mulle tarpeeks.
Sun hengitys on vaimee, yhtä kaunis kun sinä, jumalatar,
mä koitan selvii ihmisenä.
Mä en ansaitsis tätä hetkeä kun saan katsella sun kasvoja,
en malta nukkua.


Sä kävelet käsi kädessä mua vastaan,
juttelet kasvot sädehtien sen toisen mulkun kanssa.
Sä huomaat mun katseen, annat pienen nyökkäyksen,
mä vastaan samal tavalla, vaik oon ihan paskana.

Kun mä kosken sua, sä annat mulle virtaa,
mun sydän hakkaa mun verisuonten kanssa kilpaa.
Läppä on naivii, niinku elämä on laiffii.
Mut rakastuneet höpöttää kun ne ois syöny levyn sanoi.
Päivät sun kanssa on kun pala taivasta,
kun katsoisit aurinkoon, kun haluut aivastaa.
Kun sä nukut, mä mietin missä sun sielu on,
tää kelvoton ei sinne pääse, tää yö on uneton.
En haluu antaa pois näitä arvokkaita hetkiä,
haudas ehtii nukkua ja jutut luojan kanssa setviä.
Mä en anna mun tajuntaa nyt jumalille lainaksi,
kun sä aamul lähet saan ees pari muistoo palkaksi.
Sun kasvoista ja vartalosta kaikki miehet flippaa,
pakko dikkaa, kun suihkuun mennes mulle strippaat.
Mut nyt sä oot väsynyt, annan sun nukkua,
sun kaltaset naiset on suunniteltu taivaas.

Sä kävelet käsi kädessä mua vastaan,
juttelet kasvot sädehtien sen toisen mulkun kanssa.
Sä huomaat mun katseen, annat pienen nyökkäyksen,
mä vastaan samal tavalla, vaik oon ihan paskana.

Rakastuneet ei nuku, ne ei malta,
pelko toisen menettämisestä tuntuu murskaavalta.
Ne juttelee ja rakastelee, imee voimaa toisistaan.
Sydän hakkaa niin, et sielu pelais sillä korista.
Veri alkaa kohista, kun uskallan kelaa sua.Mä, joka ei uskonu ees osaavansa rakastua.
Miten tällästä voi tälle reppanalle tapahtua, kuuntele maailma, nyt on pakko avautua.
Huutaa onnea, halata vastaan tulijoita, panna vitun siirappiset rakkauslaulut soimaan.
Tanssii pari senttii maan pinnan yläpuolella, ikävöidä kun näkee toisen vasta huomenna.

Sä kävelet käsi kädessä mua vastaan,
juttelet kasvot sädehtien sen toisen mulkun kanssa.
Sä huomaat mun katseen, annat pienen nyökkäyksen,
mä vastaan samal tavalla, vaik oon ihan paskana.

Se pieni kuolema kun oma sydän särkyy, se tunne millon sisuskalut ylösalas kääntyy,
kun sattuu näin paljon on pakko olla elossa, ei haluu olla elossa, erossa.

Tää on varmaan pelkkää pahaa unta.
Tää uni oli pelkästään surma.
En olis uskonu sitä susta.
Jos en olis tienny että tää on totta.
Halusit antaa mulle kaiken
vaikka mun mieli olikin musta.
Toivoit saavas ainoastaan rakkautta.
Nyt näetkin vaan vihaa ja katkeruutta.
Kusettamalla annoit masentuneisuutta.
Vaikka halusit antaa hellyyttä.
satutit pahasti tiedostamatta.
Se tuhoo lisää mun tulevaisuutta.
Pahalta se tuntuu kieltämättä.
Sitä sen enempää selittämättä.

"Arvet sisälläni kovaa huutaa.
Ne repimällä auki revitään.
Eikä sitä kukaan kuulekkaan
ja apua ei saa läheltäkään
koska sitä ei kukaan tiedäkkään
kuinka mua sisältä revitään."

Nauru ja huumori hetkeks peittää nää naarmut.
Nekin on vaan epätoivouden kaavat.
Mutta kuitenkin verta vuotaa nää haavat.
Varsinkin sillon kun mua vastaan saavut.
Silloin mieleeni taas muistuu ne pahat tuskat.
Kyllähän mä nyt kestän nekin hetket.
Nyt vilkkaammin kulkee päivät.
Kuukaudetkin kuluu kuin viikot.
Kyllähän tää tästä helpottuu.
Elämältähän tää vaan tuntuu.
Mutta silti sisältä pahasti murtuu ja
kaikki ympäriltäni sortuu.

"Arvet sisälläni kovaa huutaa.
Ne repimällä auki revitään.
Eikä sitä kukaan kuulekkaan
ja apua ei saa läheltäkään
koska sitä ei kukaan tiedäkkään
kuinka mua sisältä revitään."

"Arvet sisälläni kovaa huutaa.
Ne repimällä auki revitään.
Eikä sitä kukaan kuulekkaan
ja apua ei saa läheltäkään
koska sitä ei kukaan tiedäkkään
kuinka mua sisältä revitään."


BY:Toni Toropainen

Ajat muuttuu, samat ajatukset toistuu,
Ystävät haihtuu toiset vaihtuu
muut muuten vaan ilman syytä sulle suuttuu.
Välit vanhempiinkin muuttuu.
Masentuneisuus alkaa sua saartaa
Läheisten menettämisestä on sulle pelkkää vaaraa
sillä kuoleman pelkoa alat kaartaa.
Pelko ja ahdistus on sulle arkipäivää.
muistot ja menneisyys sua koko ajan painaa.
Tuntuu ettei kukaan sua täällä maan päällä kaipaa.
Yrität elää normaalia elämää.
Silti sun on vaikee asioita rupee järjestää.
Tuntuu kuin joku voima sua hihasta vetää.
ja paskaa kaatuu niskaan vaan lisää.
Et pääse karkuun sut kiinni aina saadaan.
alistut siihen ainiaiseen vaaraan.
Tiput syvemmälle ja syvemmälle pohjaan.
Et pysty pistää mitenkään vastaan
koska siihen sut kuitenkin tuomitaan
Kuka sun elämästä loppu vaiheessa päättää.
Sinä vai joku muu vahvempi voima sua ohjaa?
Pahuutta elämässä on ihan liikaa.
Senhän kaikki jo tietää.
Silti siitä ei kukaan piittaa.
Tunteet pitäs vaan yrittää jotenki peittää.
mutta se on vaan niin vaikeaa
varsinkin jos toista niin paljon rakastaa.
BY:Toni Toropainen

Ring my bell, ring my bells..
Ring my bell, ring my bells..
Ring my bell, ring my bells..
Ring my bell, ring my bells..

Sometimes you love it
Sometimes you don't
Sometimes you need it then you don't and you let go..

Sometimes we rush it
Sometimes we fall
It doesn't matter baby we can take it real slow..

Coz the way that we touch is something that we can't deny
And the way that you move oh you make me feel alive
Come on

Ring my bell, ring my bells..
Ring my bell, ring my bells..
You try to hide it
I know you do. When all you really want is me to come and get you

You move in closer
I feel you breathe
It's like the world just disappears when you around me oh



Coz the way that we touch is something that we can't deny oh yeah
And the way that you move oh you make me feel alive so
come on

Ring my bell, ring my bells..
Ring my bell, ring my bells..
Ring my bell, ring my bells..
Ring my bell, ring my bells..

Say you want, say you need
I can tell by your face love the way it turns me on

I say you want, I say you need
I will do all it takes I would never do you wrong

Coz the way that we love is something that we can't fight oh no
I just can't get enough oh you make me feel alive so come on

Ring my bell, ring my bells..
Ring my bell, ring my bells..
Say you want say you need I can tell by the way you're looking at me I turn you on
Ring my bell, ring my bells..
say you want say you need if you have what it takes we don't have to wait lets get it on
Ring my bell, ring my bells.