IRC-Galleria

Täällä istuskelen vappu-aattona. Mukava vappu täytyy myöntää. Äsken tuli ihan liikutuksen kyyneleet silmiini kun katsoin vanhempiani. Taustalla pauhaa David Bowie ja isä innoissaan tanssii suosikki-artistinsa tahdissa ja haki äitiäkin tanssimaan ilonpitoon. Kyllä, vanhempani ovat kovin nuorekkaita ja energisiä ja ah...niin rakastuneita yhä 26 vuoden avioliiton jälkeen. En voi kun toivoa ja rukoilla saavansa saman kohtalon joskus (: On niin ihanaa nähdä, että tässä maassa - jossa joka kymmenes seurustelusuhde kestää (päästä heitetty) ja joka kolmas liitto päätyy avioeroon - on yhä ihmisiä, jotka ovat kuin vastarakastuneita. Olen aina ihaillut vanhempieni liittoa, mutta nyt vasta todella ymmärrän, että heidän rakkautensa on jotain todella ainutlaatuista. He olivat toistensa ensimmäiset joka asiassa. En tiedä, ymmärtävätkö he täysin itsekään, miten onnekaita he ovat. He eivät vain ole yhdessä, vaan tekevät yhdessä paljon kaikkea ihanaa ja romanttista ja isä...voi niin...rakastaa niin kovasti äitiäni ja jaksaa aina kehua häntä prinsessakseen ja maailman kauneimmaksi naiseksi :) Eikä hän koskaan kuolaa nuorempien pimujen perään. Äiti on hänen ainoansa, jota lupasi rakastaa koko loppuelämänsä - ja enemmän kuin kiitettävästi on myös tuon lupauksensa pitänyt. Paljon on vaikeuksia ja surua ollut myös heidän elämässään, mutta yhdessä he ovat kaiken kestäneet. Oikuttelut, kuoleman, vaikeat sukulaiset jne. Eikä edes mustasukkaisuutta esiinny heidän liitossaan vaikka kovinkin rajua huumoria on kuvioissa. Molemmat vain nauravat moiselle. Kukaan ei heidän väliinsä voi ikinä koskaan tulla. Itse toivoin saavani kokea saman ja tähtäsinkin siihen. Mutta koskaan ei voi tietää, mitä elämä tuo tullessaan. Minä itse luulin ja toivoin löytäväni samanlaisen rakkauden, mutta niin ei käynyt. Vaikka oli jo lupaus avioliitosta, niin silti se kariutui. Eli varma ei välttämättä voi olla kuin vasta papin aamenen jälkeen. Eikä silloinkaan tiedä, mitä elämä tuo mukanaan. Mutta jos rakastaa toista ja haluaa vain olla sen toisen kanssa, selviää vaikka mikä olisi.
Rakkaus on jotain, mikä kestää kaiken pahan läpi, jos se vain on aitoa. Hymyilen kovasti liikutuksen kyyneleet silmissäni...:)
Kiitos teille äiti ja isä! Ihanaa, että minä saan olla todellisen rakkauden hedelmä ja että tosi rakkaus on näin lähellä minua :') <3 <3

Joten älkää teinit tai nuoret aikuiset väittäkö omaavanne mitään ikuista tosi rakkautta parin vuoden seurustelun jälkeen! Vasta kun tunnette voivanne rakastaa kumppanianne, vaikka hän joutuisi pyörätuoliin eikä voisi ikinä kävellä saati harrastaa seksiä tai vaikka joutuisitte joka yö herätä ja hieroa hänen kipeitä paikkojaan...sitten kun tuon kaiken REHELLISESTI kokisitte voivanne ottaa vastaan, kestää ja jaksaisitte rakastaa sitä toista, voitte myöntää toisillenne sen. Rakkaus on viheliäinen ja naamioituu usein ihastukseksi tai astetta vahvemmaksi ihastukseksi.

Aivan pakko tuulettaa tätä kappaletta. Kuunnelkaa hyvät ihmiset, jos ette ole kuunnelleet. Uskomaton balladi. Ei vaan sen vuoksi, että on loistavat sanat ja melodia, vaan tuosta kappaleesta oikeen hehkuu tuon laulajan tuska. En tiedä, onko henkilö vain niin uskomattoman hyvä laulaja ja eläytymään, vai laulaako kenties oikeasti tunteistaan. Ihan itkettää, kun kuuntelee...niin aidolta se kuulostaa.
Bravo! Arvostan kovasti. Ihan eri luokkaa kuin vähäpukeisten jättipissisten seksitanssisontarenkutukset.

No niin...tosiaan se kirjanen, jonka edellisessä kirjoituksessa mainitsin, tulee tosiaan käsittelemään ihmissuhteita. Asioita, mitkä ovat hyvin ja etenkin, mitkä ovat pielessä. Miksi yhä useampi suhde kaatuu monenkin vuoden seurustelun jälkeen? Niin...sitä aprikoin ja pohdiskelen ja teen jonkinlaisen kyselyn/haastattelun. Muutama innokas jo lupautui mukaan projektiin.

Huom.!Tarkastelen asiaa nimenomaan OMASTA näkökulmasta. En sano, että asiat ovat juuri niin, niin kuin itse ne koen ja käsitän. Hmh..miksiköhän mainostan. Et sinä saa sitä kuitenkaan lukea. Nih!!

No niin. Nyt ollaan taas takaisin omassa kivassa, viihtyisässä kodissa. Mukaan tarttui aseman kaupasta Scorpionsin kokoelmalevy. Ihan vääryys, etten aiemmin ole sitä älynnyt ostaa. Puhuttelee minua tämä bändi.

Kiljavalla oltiin tosiaan tutoreiden kanssa. Lähtö oli eilen ja yhden yön ajan siellä viivyskeltiin. Ihmeellistä, että niinkin korpi paikka on niin lähellä Helsinkiä.
Kivaa siellä silti oli.

Heti kun astui bussista ulos iski ihan hassu tunne. Kummaa, että tuommoinen metsä vaikuttaa ihmiseen niin eriskummallisesti. Johan siellä tunsi itsensä ihan alkuasukkaaksi.

Paljon oli hommia, mutta hyvin niistä selvittiin. Yhtä luentoa kyllä tuijottelin herpaantumatta ja silmiäkään räpäyttämättä :D Meille tuli sinne vieraaksi JONE NIKULA! Ihmettelen, miten niinkin kiireellinen mies tulee korpeen höpisemään meille tutoroinnista ja vuorovaikutuksesta ihmisten välillä. Koko homma oli ihan yllätys. Eräs äänessä oleva tutori vaan yhtäkkiä sanoi "päästetään Jone puhumaan" ja ajattelin "Heh..Jone Nikula vai?" ja sitten sieltä se tuli ja menin ihan punaiseksi >__<

Tyttöjen kanssa tuli juteltua syntyjä syviä. Miehistä, suhteista, *kröhöm*:stä sun muista. Siitä johtuen tänään aamulla itseni ja muiden typyjen rohkaisemana päätin alkaa kirjoittaa uutta kirjasta ihmissuhteista. Edellinen kirjanen naisista ja miten heitä tulisi kohdella oli niin suuri menestys nimittäin.

Mukavia muistoja jäi reissulta. Paljon halauksia, keskusteluja, ruokaa, sauna ja muutama asteinen hyinen vesi. Hih, illalla tyttöjen saunavuoron jälkeen heittäydyin kaksi kertaa paikalliseen järveen pulikoimaan - nude. Siinä meni talviturkki. En olekaan aikoihin käynyt järvessä uimassa...tullut usein heitettyä se turkki vanhempien uima-altaaseen joskus kesäkuun puolella. Vaikka en kauaa viihtynyt vedessä, oli silti kaunista kun yläpuolella oli tähtitaivas ja vesi aaltoili vienosti. Hiivinpä yksikseni laiturillekin yhdessä vaiheessa ihailemaan kaunista luontoa. On se osittain sääli, että on niin modernisoitunut ettei ole edes kesämökkiä. Vanhemmat eivät ole oikein koskaan olleet mökki-ihmisiä enkä minäkään kyllä montaa päivää mökillä olisi...ei ole oikein noita kavereitakaan, joiden mökille voisi mennä.
Vaikka oli koleaa niin onneksi yönuotio ja mukava seura lämmitti sitten yöllä.

Heh, eilen illalla kun pää vilisi ajatuksia ja sydän hakkasi tuhatta, niin päätin tehdä itselleni seuraavanlaisen mielikuvaharjoituksen. Keksin sen itse, mutta onhan joku voinut keksiä sen jo ennen minua.

Huom. Tämän tapaisessa harjoituksessa on erittäin tärkeää kiinnittää huomiota jokaiseen yksityiskohtaan, mitä silmillään näkee. Sää, vaatteet, ilmeet, vuorokaudenaika jne.
Tarinaa ei saa keksiä etukäteen...on tärkeää, että kaikki tapahtuu ja kaikki mitä näkee tapahtuu miettimättä. Jokainen mielikuva kertoo jotain.


Kävelen polulla toisen ihmisen kanssa. Taivas punertaa jo hieman oranssiin, liilaan ja vaaleanpunaiseen sävyyn ja ympärillä on vihreää ruohoa silmänkantamattomiin ja edessä vain se sama polku, joka jatkuu ja jatkuu eikä loppua näy. Pidän sitä toista tiukasti kädestä kiinni, mutta hänen otteensa on jo hieman hellittynyt. Yhtäkkiä toinen päästää kädestäni irti ja minä säikähdän. Käteni tuntuu kylmältä ja oudolta, kun ei ole mitään mistä pitää kiinni. Minua suututtaa.

Yhtäkkiä se toinen tipahtaa kuoppaan ja jää käsiensä varaan roikkumaan. Ojennan käteni ja hän roikkuukin jo pelkästään käteni varassa. Voin siis joko pelastaa hänet tai kostaa hänelle (koska hän päästi minusta yhtäkkiä irti) antamalla hänen tippua mustaan kuiluun. Päätänkin ottaa toisen käteni avuksi ja vedän hänet ylös päästämättä irti hänestä. Istumme kuilun reunalla ja puristamme tiukasti toistemme käsiä. Aurinko on jo alkanut laskea yhä enemmän ja enemmän. Nousemme ylös yhä tiukasti toisistamme kiinni pitäen ja huomaamme olevamme risteyksessä. Minä haluan toisen polun ja tämä toinen haluaa puolestaan mennä eri polkua. Kiistelemme ja otteeni pikkuhiljaa hellittyy. Päästän irti, mutta kuin magneetin voimalla, käteni tarttuu kiinni taas hänen ranteeseensa. Käsi tuntuu lämpimältä ja nihkeältä mutta samalla kipeältä ja väsyneeltä. Yhtäkkiä päästän irti, vapauttamalla ensin yhden sormen ja sitten toisen kunnes viimein mikään sormi ei enää ole kiinni hänen ihollaan. Pidän käteni vakaasti ojossa antamatta sen enää tarttua kiinni mihinkään. Kädessä on outo tunne...tuntuu kuin siitä puuttuisi joku ja viileä ilma vaan kylmettää sitä hieman. Astun valitsemalleni polulle ja toinen valitsee toisen polun. Katsomme molemmat taakse pari kertaa, mutta emme kaikkoa poluiltamme vaan jatkamme matkaa. Edessä näkyy aurinko laskemassa eli edessä on pitkä ilta ja yö. Tiedän silti, että yön jälkeen nousee taas aurinko.
Koskaan ei tiedä, johtavatko polut jälleen yhteen, mutta kun päivä loppuu, alkaa taas uusi päivä.

Ymmärsittehän tämän idean? (:

Joonas + muut! Tuolla idealla tarkoitin, että tässä harjoituksessa on IDEA ei tuolla tarinalla.

Johan minä vallan ihastuin tähän aatosten päiväkirjaan.
Tässä seuraavia mietteitäni.

On aika erikoista, kuinka ihminen elämänsä aikana tulee niinkin monta kertaa risteykseen. Polku, jonka valitsee risteyksestä tulee aina vaikuttamaan koko elämään. Vaikka joskus valitsisi taas uuden polun, sen edellisen risteyksen polku on vaikuttanut tai vaikuttaa uuteen valintaan.

Itse koen olevani taas risteyksessä. Niin monta kertaa olen kokenut olevani kuilunpohjalla, mutta koskaan ikinä en ole antanut itseni jäädä kuiluun - edes levähtämään. Aina koen voimakasta halua ja tarvetta kiivetä sieltä ylös, koska tiedän pystyväni siihen. Olen taas kiivennyt ylös kuopasta ja nyt seison risteyksessä. Kumman polun valitsisi? Kun teen valintoja, haluan todeta ne oikeiksi, joten otin jo yhden askeleen sille toiselle polulle ja totesin sen olevan jotain, mikä ei ole minun polkuni. Nyt olen päättänyt astua juuri sille _toiselle_ polulle, koska tiedän ja olen varma sen olevan minulle se polku, joka vaikuttaa elämääni, kuten sen kuuluu vaikuttaa. Sain myös vallan päättää, otanko vastoinkäymiset niin suurina iskuina sydämeeni, että annan niiden tuhota itseni, vai annanko niiden kertoa minulle, että tämä rakentaa ja vahvistaa minua ihmisenä.

Kuten aina, käytän valtaani ja voimaani siihen, että otan niistä opikseni ja näen niistä jonkun hyödyn, joka vaikuttaa tulevaisuuteeni. Kuka tietää, mitä kaikkea ja kuka ja ketkä tällä polulla onkaan minulla vastassa? (:

Juu-u. En mainitse sen enempää kuin että taas tuli viisastuttua ja opittua...ehkä pienellä varoituksella ja osittain kantapään kautta.

Kiitos!

VIHA:
- Keneltä haluaisit pyytää anteeksi ja miksi?
Ei vissiin ole anteeksipyydettävää tällä hetkellä. Ehkä Heidiltä..?

- Mikä saa sinut raivostumaan?
Kun puhutaan väkisin aiheesta, mistä en halua puhua. Danto vähän hermostutti mut eilen ;/

- Oletko ikinä lyönyt ketään?
Juu, mutten naamaan tai mitään.

- Oletko mustasukkainen?
En mä ihmisenä oikeastaan ole.

- Oletko ikinä toivonut kenenkään kuolemaa?
En.

- Oletko ollut putkassa tai vastustanut virkavaltaa?
Nope.

- Mitä tai ketä vihaat?
En vihaa ketään...valehtelemista, hyväksikäyttöä, tunteettomuutta ja kylmyyttä kyllä vihaan.

AHNEUS/YLPEYS:
- Oletko ikinä syyllistynyt rikokseen?
En tunnusta ainakaan.

- Paljonko sinulle pitäsi maksaa alastiposeeraamisesta?
Hih, olisihan se aika jännää ja ei-minua. Mutta taidetta varten voisin poseeratakin. Hintaa en tiedä.

- Itsekkäin tekosi?
En muista.

HIMO:
- Missä kulkee pettämisen raja?
Mielestäni se on jo pettämistä, jos on toisen kanssa ja himoitsee jotakuta toista. Se on henkistä pettämistä.

- Oletko himoinnut kaverin kumppania?
En! En mä himoitse ketään...

- Oletko herännyt väärästä sängystä?
En.

- Mitä himoitset?
En mä nyt kai mitään sen kummemmin himoitse.

- Oletko laittanut ilmoitusta deittipalstalle?
En ja tuskin pistäisinkään.

- Mitä mieltä olet yhden illan jutuista?
Kamalaa...rikkoo vain ihmistä.

- Millon joit ensimmäisen kerran alkoholia ja millainen kokemus oli?
Kyllähän minä maistoin jo joskus pienenä. En siis humaltunut.

TURHAMAISUUS:
- Kuinka monta kertaa päivässä katsot peiliin?
Aika usein :D Pidän itseäni sievänä.

- Mitä mieltä olet plastiikkakirurgista?
No en ole oikeastaan puolesta enkä vastaan....mikäs siinä. Ymmärrän minä kyllä jos nainen menettää syövässä rintansa ja hankkii silikonirinnat. Mutta semmoinen huulien yms. suurentaminen tai pienentäminen on tyhmää.

- Mitä teet kotona kun kukaan ei näe?
Hih...saatan kulkea alusvaatteillani...tai itkeä. Itku puhdistaa sielun.

VALHEELLISUUS:
- Teko, jota kadut?
Sanat joita ei tarkoittanut...

- Oletko lukenut toisen päiväkirjaa?
Katjan päiväkirjastahan mä tämänkin otin :D Heh...luvalla olen.

- Mitä teet jos kuulet ystäväsi kumppanin pettävän häntä?
Kertoisin vaikka se olisi tosi tuskallista...

- Teko jota et uskaltanut tunnustaa äidillesi kuin vasta vanhempana?
No...ei semmoista ole, mutta kyllä mä yhden jutun tunnustin.

-Kutsuisitko hautajaisiin sen henkilön, joka on eniten vaikuttanut elämääsi?
Kaikki on tervetulleita.

-Soittaisitko häissäsi kappaletta, jota viimeisimpänä kuuntelit?
Moulin Rougen soundtrack...hmm. Piti soittaakin eräs biisi siitä soundtrackilta. Se siirtyy nyt.

-Harrastaisitko seksiä sen henkilön kanssa, ketä suutelit viimeisimpänä?
En!! Eilen tosin pussasin ystäviä, mutta ne oli pusuja - ei suudelmia. Ei seksiä heidän kanssaan siis :D Suutelin viimeksi Joonasta...mutta en harrastaisi seksiä.

-Menisitkö naimisiin sen henkilön kanssa, ketä ajattelit ensimmäisenä herätessäsi tänään?
Äh. Kukahan se oli...en muista. Näin jotain pöhköä unta eilisistä ihmisistä :p

-Kertoisitko suurimman salaisuutesi henkilölle, jota halasit viimeksi?
Voisin kertoa kelle tahansa kaverille. Eikä mulla sitä paitsi ole salaisuuksia.

-Muuttaisitko asumaan maahan, jossa kävit viimeksi?
Espanja? En, vaikka joten kuten osaan kieltäkin.

-Pukeutuisitko koulukuvaukseen vaatteisiin, jotka sinulla on nyt päällä?
No en todellakaan :D Ihan hirveältä näytän!! Äidin aamutakki tosin on lämmin :p

-Söisitkö koko loppuelämäsi ruokaa, mitä viimeisimpänä söit?
Popcornia...ehh.

-Laulaisitko karaokessa kappaletta, jota viimeisimpänä lauloit?
En mä ole niin hyvä laulaja, että voisin laulaa Moulin Rougen kappaleita julkisesti.

-Löisitkö henkilöä, jonka takia viimeksi itkit?
En mä halua lyödä ketään...ja eiköhän se itkettäisi vaan enemmän.

-Suutelisitko henkilöä, jota viimeisimpänä ajattelit?
En.

-Voisitko kuvitella palaavasi koskaan yhteen henkilön kanssa, jonka kanssa viimeksi seurustelit?
En...aika suuria muutoksia saisi tapahtua ennen kuin moinen voisi mitenkään toteutua.

Nimi: Aurora
Lävistyksiä: Korvat ja napa
Tatuointeja: No ei
Pituus: 163cm
Kengännumero: 38.
Hiustenväri: Vaalea

VIIMEISIIN...
...Elokuva, jonka ostit?: Eilen ostin Break-Up ja Finding Neverland <3
...Kappale, jonka kuuntelit: Ismo Alanko - Rakkaudesta
...Kappale, joka oli juuttunut päähäsi? Led Zeppelin - Stairway to heaven
...CD, jonka ostit? Mä polttelen cd:itä :D
...Henkilö, jolle soitit? Joonas.
...Henkilö, joka soitti sinulle? Joonas.
...TV-show, jonka katsoit? Päivien Viemää
...Henkilö, jota ajattelit? En kerro.
...Unesi? Huh...en kerro. Oli aika kiihkeä ja intiimi.

VASTAAN VAI PUOLESTA?
Kaukosuhteet: Olisihan se kiva juttu, muttei se oikein tahdo onnistua.
Itsemurha: Vastaan
Ihmisten tappaminen: Vastaan
Teinitupakointi: Tupakkaa vastaan muutenkin.
Rattijuopumus: Vastaan
Homo- ja lesbosuhteet: No..puollan kaikkea, missä rakastutaan aidosti.
Saippuasarjat: Haa! Puolesta :D
Naisten vapaa-ehtoinen armeijankäynti: No mikäs siinä. Voisi itsekin kokeilla...kyllä nainen siihen pystyy jos mieskin!!

OLETKO...
...Koskaan itkenyt tytön vuoksi?: No en siinä mielessä!
...Koskaan itkenyt pojan vuoksi?: Voi kyllä...tosin vain kahden.
...Koskaan ollut nyrkkitappelussa? En..olen mä lyönyt, mutten naamaan.
...Koskaan joutunut pidätetyksi?: En
...Rauhallinen? No semmoiseksikin on haukuttu :o

MITÄ...
...Shampoota käytät?: Pantene, L'Oreal...ihan sama.
...Kenkiä käytät?: Mukavia.
...Pelkäät?: Ampiaisia.

KUINKA MONTA...
...Kertaa olet ollut rakastunut?: Yhden kerran...
...Kertaa sydämesi on särkynyt?: No jaa.
...Sydäntä olet särkenyt?: En tiedä. Toivon mukaan en yhtään.
...Kertaa nimesi on ollut sanomalehdessä?: On se joskus.
...Arpea on kehossasi?: Monta...kova riehumaan pienoisena ja nykyään tulee poltettua käsiä tosi usein.
...Asiaa kadut menneisyydessäsi?: Noh...kaipa se on tuo suhde, mikä vei turhan kauan aikaa elämästä, mutta oppihan siitä kanssa. Ainakaan en sekaannu kusipäihin enää.

SUOSIKKI...
...Alkoholijuoma: Marianne-drinkki
...Karkki: Suklaa. Tosin sekään ei oikein maistu enää.
...Sarjakuva / piirroselokuva: Disney
...Aamiaismurot: En syö.
...Väri: Vihreä
...Kynsilakan väri: En käytä...

Paras luonteenpiirteesi?: Empaattisuus.
Kesä / talvi? : Molemmissa puolensa (:
Norja / Ruotsi?: Molemmat. Ruotsi on naapuri <3
Tramboliini vai uima-allas?: Uima-allas...tramboliinikin olisi kiva.

HENKILÖ, JOKA VIIMEKSI...
...Nukkui sängyssäsi?: Minä.
...Näki sinun itkevän: Krista :(
...Sai sinut itkemään?: Joonas.
...Oli kanssasi elokuvissa?: Äiti, Tuija ja Sandra.
...Huusi sinulle?: En muista. Isä varmaan.
...Lähetti sinulle sähköpostia?: Äiti.

Minkä aterian söit viimeksi? Eilen yritin syödä lohkoperunoita...tuli paha olo.
Ammattikorkeakoulu vai yliopisto?: Molemmat hieno asia, mutta itse opiskelen ammattikorkeakoulussa.
Oletko tylsistynyt?: Olen.
Minkä äänen kuulit viimeksi? Humina
Mitä tuoksua nuuhkit viimeksi? Höh! Mua kyllä nuuhkittiin eilen...pohdittiin, kuka tuoksuu vanilijalle. Minähän se.

YSTÄVYYS/RAKKAUS:
Uskotko rakkauteen ensisilmäyksellä? En enää.
Haluatko jonain päivänä lapsia ja jos haluat, kuinka monta? Haluan ja kaksi.

PARAS...
...Suudelma?: No jaa...
...Ystävä?: Ei ole...kaikki ne on rakkaita.
...Elokuva?: Höö..lotrit.
...Kappale?: Hmm...vaikea valita.
...Bilepaikka?: En juurikaan biletä. Ei ainakaan baarit. Mutta baareista paras on ollut Turun Forte.
...Kaupunki?: Vantaa, Helsinki, Porvoo.
...Seksi?: No en onneksi ehtinyt harrastaa. Kaipa se paras ja ainutkin joskus ilmestyy.
...Lahja?: Elämä.

HUONOIN...
...Suudelma?: Bläh. Semmoinen plääh.
...Teko?: Ilkeilyt.
...Seksi?: No johan nyt! Ei ole...ja tuskin seksi sen oikean kanssa on koskaan huonoa.
...Lahja?: Hmh...mikä tahansa, minkä antaa sydämestä, on hyvä lahja. Haloo!


MUUTA TIETOA
Rikosrekisteri?: Ei ole.
Nimeä lempiasioita makuuhuoneestasi: Hmm...sänky?
Asia, josta pidät itsessäsi vähiten: Ei ole.
Ketä kaipaat: En ketään. No...jotain mukavaa poikaa vierelle <3
Lempinimet?: Ausku, Aeris, Arska..pläh. Aurora vain.
Silmälasit / piilolinssit?: En omaa kumpaakaan mutta mielummin lasit.
Lemmikit?: Kissa + vanhempien kisut
Mikä huolestuttaa sinua?: Löydänkö koskaan sopivaa miestä itselleni joka myös HALUAA kanssani naimisiin ja vie sen loppuun asti.

Heh, kun katsoo ulos niin ei siellä kyllä aurinko paista. Sade se vaan ropisee kauniina kyyneleinä taivaankannelta. Mieleeni kyllä on luikerrellut jostakin auringonsäde. Voisin kutsua itseäni jo onnelliseksi.

Rakkautta ja kevättä ilmassa. Paras yhdistelmä päästä eroon sisäisestä särystä. Mieleni on taas toiveikas tulevasta ja mietin jo suuria suunnitelmia kesää ja tulevaa varten. Viimeöisessä unessanikin alitajuntani sanoi minulle: "Älä jää katselemaan vaan elä elämääsi". Melkein voisi kutsua itseään rakastuneeksi.

Niin...kunpa pääsisi täältä pois. Ikävä kyllä koulunpenkillä joudun istumaan vielä ainakin kolmisen vuotta. Ei siinä muuten mitään, mutta olen pettynyt kun en voi opiskella muualla. Helsinki ja lähiseudut täällä ovat jo niin tuttuja enkä halua ajatella jääväni tänne iäksi.
Tahtoisin Turkuun tai Porvooseen etsimään kohtaloani. Ne paikat vaan jotenkin veivät sydämeni ja toivon ja ehkä sisäinen ääni kuiskaakin minulle, että sieltä löydän vielä jotakin suurta. Ehkei sen aika vaan ole nyt, sillä nyt olen juuttunut tänne.

Huh, olen kyllä tyytyväinen itseeni. Sairasloman jälkeen olen saanut uutta potkua. Sunnuntaina minut kastettiin ja konfirmoitiin ja se oli uusi alku elämässäni. Kaikki muuttuu, mutta varmasi vain paremmaksi (: