IRC-Galleria

^KaT^

^KaT^

*naiset rakastuu renttuihin.piste.com*
Lellu oli meille tullessaan 5kk:den ikäinen. Hänet myytiin uroksena, mutta paljastuikin naaraaksi tutkittuamme sukupuolen uudestaan. Lellu oli elänyt koko siihen astisen elämänsä 8viikon ikäisestä 5kk:den ikään asti yksin Faunattaren "näyteikkunassa", koska häntä ei voitu "uroksena" laittaa naaraiden kanssa samaan häkkiin. Lellu oli tullessaan hyvin arka, mutta utelias. Hiljalleen neito rohkaistui. Koiraamme hän ei koskaan ole pelännyt vaan alusta asti ovat tulleet toimeen. Liki kaksi kuukautta meni opettaa Lellua wc-laatikolle, kunnes tajusi, mitä halutaan hänen tekevän. Tyttö olikin hyvin siisti sen jälkeen. Ainoastaan ns.umpisuolikakalla tuppasi sotkemaan. Lellu olikin sisäsiisti siihen asti kunnes otimme toisen kanin, Pinnin.
Ihan alkuun Lellu hyökkäsi Pinnin kimppuun ja puri korvaan ja selkään. Sen jälkeen alkoi kakka- ja pissarumba. Lellun sisäsiisteydestä ei ollut tietoakaan. Isot hädät teki kyllä wc-laatikkoon, mutta vapaana ollessaan ruikki pissaa ja papanoita kaikkialle. Mikään ei auttanut, ei edes etikalla lattioiden peseminen. Täysin selvää reviirin puolustamista.
Meillä kuitenkin vain 3h+k+p, joten meillä kanit joutuvat asumaan pojan huoneessa, kun muualla ei ole tilaa. Lisäksi pojalla on niin hyvät unen lahjat ettei häiriinny mistään kanien mekkaloinnista. Lopulta tilanne meni siihen pisteeseen, että Lellu alkoi vihata minua, poikaani 6v ja tytärtäni n.11kk, koska me olimme ainoat, jotka olimme Pinnin kanssa tekemisissä. Aloin saada häkin siivoamisen yhteydessä potkuja, raapaisuja ja hammasta. Vapaana ollessaan jahtasi ja hyökkäili kohti poikaani "muristen" tämän leikkiessä huoneessaan. Nykyään tekee samaa minulle ja tyttärellenikin. Yritin kaikesta ikävästä huolimatta totuttaa Pinniä ja Lellua toisiinsa ulkona, ei kenenkään reviirillä. Suht koht hyvin menikin, mutta sama tappomeininki jatkui kotona sisällä. Loppu viimein Lellu vietti päivät häkissä ja pääsi kerran päivässä tunniksi ulos. Sisällä en voinut enää pitää vapaana. Pissasi, papnoi ja tuhosi kaiken mm. pojan pehmolelut ja päiväpeitteen protestiksi.

Reilu kaksi viikkoa sitten Lellu muutti asumaan 100cm häkkiin parvekkeelle. Aluksi kaikki menikin hyvin, kunnes kerran erehdyin viemään Pinnin sinne Lellun ollessa häkissä. Siihen asti Lellu oli ollut vanha oma itsensä. Siisti ja kiltti. Pinnin vierailun jälkeen alkoi parvekkeella sama pissa- ja kakkarumba vaikka Pinni ei siellä sen koommin käynyt. Samoin alkoi "varo varpaita ja nilkkoja" episodi. Tupakalla käydessämme Lellu hyökkäilee jalkojamme kohti. Etenkin minun jalkojani ja puree parvekekenkiäni. Onni, että on ne suojana. Vieraat ja mieheni eivät saa yhtä aggressiivistä tervetulotoivotusta kuin minä. Lapsilta olen kieltänyt parvekkeelle menemisen ellei Lellua ole suljettu häkkiinsä.

Nyt, kun meille kotiutui kissanpentu, sen ollessa pari kertaa parvekkeella Lellu hyökkäsi sitäkin kohti ensimmäisellä kerralla. Seuraavina kertoina olen sulkenut Lellun häkkiin, jos Miina on tahtonut tulla parvekkeelle. Nyt tänä aamuna koitti "mukava" yllätys, kun menin parvekkeelle. Lellu oli levittänyt wclaatikkonsa purut pitkin häkkiä ja syönyt parvekemattoa vaikka ruokaakin oli häkissä. muuta selitystä en keksi kuin sen, että on yhtä mustasukkainen Miinasta kuin Pinnistä.

Luulen, että siitä syystä minä, poikani ja tyttäreni olemme Lellun "vihan" kohteena, koska me olemme tässä perheessä ainoat, jotka touhuamme Pinnin ja nyt myös Miinan kanssa ja haisemme heiltä.

Lellu on myös alusta alkaen ollut huono syömään heinää. Söisi pellettiä ja muita herkkuja ennemmin. Siksi Lellu saakin vain 3 kertaa viikossa pellettiä muutoin on pelkkää heinää, jotta söisi sitäkin. Tällainen ruokinta on tuottanut tulosta. Lellu on myös pulska, joten herkut ovat häneltä kiellettyjä. Tosin tekee, mitä vain saadakseen kanin nameja

Lellu on myös siitä erikoinen, että vaikka "vihaakin" minua niin silti käyttäytyy kuin unelma, kun otan syliin ja laitan selälleen kynsien leikkuuta varten. Ei pyristele eikä pure. Saattaa loikata karkuun, mutta kun haen ja kellistän taas selälleen voi leikata rauhassa muutaman kynnen lisää. Antaa myös harjata ja puunata itseänsä purematta/raapimatta/potkimatta. Peseminenkään ei ole ongelma.

Uskoisin, että Lellulle paras koti olisi sellainen, missä ei olisi muita kaneja eikä mielellään pieniä lapsiakaan. Parveke-elämästänsä ei ole moksiskaan, joten voisi sopia vaikka tallikaniksikin.
Ainoana kanina ollessaan, uskon Lellun rauhoittuvan ajan kanssa ja olevan se sama kiltti, siisti ja seurallinen kani, mitä oli aiemminkin.

Mikäli olet etsimämme henkilö, anna sinä Lellulle hänen tarvitsemansa koti. Muutoin ainoa vaihtoehto on, että viemme piikille hänet ennen kuin syksy tulee. Enhän voi häntä talvella parvekkeella pitää.

Mikäli jollakin on tarjota Lellulle koti, hänet saa ilmaiseksi. Mukaan tulee 100 tai 120cm häkki, juomapullo, ruokakippo, purua, heinää, pellettiä ja namit.

Eläinsuojeluilmoitus tehty!Keskiviikko 20.05.2009 19:05

Ystäväni soitti tänään kunnaneläinlääkärille ja teki autiotalon kateista eläinsuojeluilmoituksen. Vihdoinkin!
Ei meillä miestä vastaan mitään ole. Ihan mukava ukko, mitä nyt puhuu välillä hieman palturia. Ukolla ei vain ole minkäänlaista käsitystä kissojen pitämisestä ja hoidosta. Käyttää kissoilla vessalaatikossa purua, mitä tulee puutöistä. Pissaiset ja kakkaiset purut kaataa vain pihaan ja lähistöllä on kuitenkin asutusta!!! Pihassa löyhkää kamala kissan ulosteen haju, puhumattakaan siitä miltä autotallin sisässä haisi, kun kävin penskoja kuvaamassa. Talossakin on varmaan "hyvä" haju, kun kuistille asti pistää kissan kusen haju. Puhumattakaan siitä miten monta kissanraatoa talon uumenista löytyy.
Pihakissoja onkin kuusi. Ja tämä kuudes naaras on nyt tiineenä ja kollit pörrää meidän kissanpentujen emon ympärillä, joten kai sekin kohta taas on tiine. Sääliksi käy. Eniten ottaa päähän kunnaneläinlääkärin "juu, jaa, niin" -asenne!! Ehkä tämä tapaus ei kamalimmasta päästä ole, mutta silti voisi hieman vakavammin suhtautua. Ehkä sitten suhtautuukin, kun näkee tilanteen paikan päällä.


Sitten hieman "penikoista"... Maisa ja Miina olivat hyvin matoisia meille tullessaan ainakin turkista ja sen laadusta päätellen. Muksuille laitettiin Strong Hold tahnat niskaan ja Maisalle ruiskeena leveä heisimato häätö. Penskat olivat syöneet elämänsä ensi hetkistä emon maidon lisäksi mm.Saarioisten valmisruokia. Todella terveellistä. Nyt reilu viikon ovat saaneet kunnon kissanruokaa ja turkitkin alkavat kiiltää. Maisa on edelleen arempi kuin Miina, joka puolestaan alkaa olla jo melkein normaali KOTIkissa pentu :) Nyt kun luottamus ollaan ansaittu Miinan kanssa, on aika alkaa opetella pelisääntöjä. Ei -sana on opittava ja pian. Nim.Pentukissan kynnet ja hampaat ovat terävät ;)
Kaikki alkoi kolme viikkoa sitten, kun ystäväni/tyttöni kummitäti ja hänen serkkunsa lähtivät kännipäiten urkkimaan kevätyönä taskulampun voimin autiotalon ikkunoista... Talo ei ollutkaan niin autio kuin luultiin; siellä oli ystäväni silmien mukaan pelkässä eteis-ja keittiötilassa 15 kissaa!

No siinä vaiheessa minäkin halusin mukaan juttuun ;) Ja seuraavana päivänä löysin itseni ystäväni kanssa autiotalon pihasta päiväsaikaan. Eikä talo niin ihmisautiokaan enää ollut; pihassa oli parkissa punainen ruosteinen farmari auto ja vanha liki 60v ukko ja 5 kissaa. Pyydettiin muodonvuoksi lupaa tulla kissoja katsomaan ja kysyttiin onko kissanpentuja. Small talkin varjossa ukko väitti, ettei talo tyhjillään ole ja että hän asuu siinä. Kysyttiin monta kissaa hänellä on ja vastaus oli että viisi ja nämä penikat. Samalla näin autiotalon ikkunassa vilahtavan kissan ja menin ihan pokkana ikkunoista tiirailemaan. Eteisaulassa ja keittiössä oli äkkiseltään laskien 11 kissaa erikokoisia, -ikäisiä ja - kuntoisia. Huomoitavaa on vielä se, että talo on puoltoistakerroksinen ja alhaalla on muitakin huoneita ja ylhäällä vintti, minne ei nähnyt, joten monta kissaa sielläkin lienee. Talo oli sisältä aivan paskaisen purun ja romun peitossa... Sääli niitä kissa raukkoja ja in my ass ukko siellä mitään asunut.
Kissanpennut, emo (musta kissa), isoäiti Tiikeri (kilppari kissa), kaksi oranssia kissaa ja yksi musta kissa asuivat pihassa olevassa autotallissa tai liiterin suojissa. Autotallissa oli rojua enemmän kuin talossa, sekä traktori ja kaikkea mahdollista sontaa ja moskaa. Isoäiti kissalla oli aivan karhea (kuollut) turkki ja suuri nisäkasvain.
Kysyimme ukolta saisimmeko kissanpennut. Hän lupasi eikä pyytänyt mitään maksua.
Kävimme vielä puolentoista viikon aikana siellä päivittäin. Myöhemmissä small talkeissa kävi ilmi, että talo oli kuin olikin autio, tosin ukon omistama. Ukko myi pihasta käsin perunoita ja halkoja sekä säilytti autoaan autotallissa. Muutoin ukko itse asui tien toisella puolella omakotitalossa. Kissat elivät talossa siis vallan ilman ihmisiä. Ukko kertoi syöttävänsä kissoille ihmisten valmisruokia.

Viime viikon maanantaina ja tiistaina haimme kissanpennut pois ukolta. Ikää vekaroilla oli vajaa 8vkoa vaikka kissanpennut kuuluisi vasta 12 viikkoisina luovuttaa. Tässä tapauksessa oli parempi, että penikat lähtivät tuollaisista oloista pois. Olisivat olleet 12viikon iässä vielä "villikissampia" kuin jo nyt olivat.

Perjantaina Maisa Kyllikki kävi eläinlääkärissä ja ihme ja kumma ei ollut ulkoloisia. Vain matoja. Maisa lääkittiin paikan päällä ja Miinalle ostettiin kotiin mukaan samat mömmöt.

Vielä pitäisi tehdä ukosta eläinsuojelu ilmoitus.

Eläintarha kasvaa :DTorstai 07.05.2009 01:23

Reetu on löytänyt kodin :)Tiistai 07.04.2009 20:03

Reetu on löytänyt loppuelämän kodin. Reetu muuttaa lähemmäs kuin kukaan arvaakaan ;)

Reetu etsii kotia!Tiistai 07.04.2009 18:14

Nipsun veli Reetu etsii hyvää loppuelämän kotia rivi- tai omakotitalosta. Omistajat luopuvat koirasta, kun ei ole sopeutunut kerrostaloelämään ja kärsii siitä.

Lisätietoja saa kysymällä.

Kortisoonia pukkaa...Maanantai 23.03.2009 10:26

Trimmasin Nipsun kauttaaltaan klaniksi (kuten kuvasta näkee) ystäväni kanssa keskiviikkona 11.3.2009, jotta haavat saisivat ilmaa ja parantuisivat nopeammin. Ideani ei tainnut olla maan mainioin ja aikaa siihen kuluikin 3,5h plus siivoukset. Ilmeisesti sänki kutitti osittain lisää ja kuonopanta ulkona ketutti, niin jätkä päätti kyntää naamansa jäiseen maahan. Veriset haavathan siitä tuli silmien ympärille, otsaan ja korvien tyveen, joita jätkä sitten sisällä raapi sukkajaloilla pahemmiksi. Sukista mitään apua ole!!! Myös korvalehdet raapi siinä ohessa molemmin puolin rikki ja kaulan vasemman puolen. Nyt ihan viimeisimmät haavat on kirputettu tai raavittu jalkoihin ja lapojen kohtiin, samoin oikealle puolelle kaulaa. Päälaeltakin korvien takaa löytyy uutta veristä rupea.

Antibiootti sitten loppui perjantaina ja soitin Kangasalan kunnan eläinlääkäriin. El.lääk. Sainio kirjoitti Nipsulle suun kautta annettavaa kortisoonia. Josko tämä haava, veri, rupi helvetti nyt alkaisi loppua!? Täitä en ole löytänyt enää. Se ei sitä sano eikö uusia kuoriutuisi... Tässä vain siivotaan, siivotaan ja siivotaan. KIVAA!!!

Nipsu pikkuhiljaa parantumaan päin :)Maanantai 23.03.2009 10:23

Vein nipsun Kangasalan kunnaneläinlääkärille tiistaina 10.3 klo 15:45. Nipsun eläinlääkärinä toimi Aaltonen Sanna. Erittäin mukava ja ihana ihminen. Kiitokset hänelle hyvästä hoivasta.

El.lääk. Aaltonen katsoi ensin Nipsun yleisvaikutelmaa ja kävi koiran läpi täikammalla. Ei eläviä täitä. Sitten hän laittoi Nipsun niskaan Stronghold 20-40kg 240mg - liuoksen täiden tuhoamista varten. Nipsu kiljui, kun aine kirveli. On kuulemma normaalia, että aine kirvelee, mikäli koiran iho on kuiva eikä siinä ole normaalia rasvakerrosta. Olin pessyt Nipsun kokonaan edellisenä iltana, koska jätkä tuntui sekoavan Cothivetin pistävästä hajusta, jota olin laittanut rintakehän ja kaulan alueen haavaumille. Tästä syystä iholla ei ollut sen omaa normaali flooraa vielä kertynyt. Nipsun rauhoituttua el.lääk. Aaltonen katsoi Nipsun rintakehän ja kaulan alueen haavaumaa ja sanoi, että ei olisi kovin kaukana ollut verenmyrkytyksen vaara, kun iho oli niin syvälle rikki ja mädän peitossa. Hän putsasi mätää hieman pois ja haki trimmerin, jolla ajeli kaulan karvat laajemmalti pois. Tämän jälkeen hän opasti minua haavan hoidossa ja luetteli lääkkeet ja niiden antotavat, mitä määräsi Nipsulle. Nipsu sai Kefavet vet 500mg tabl. XIV kuurin; 1,5 tabl. kaksi kertaa päivässä kuuri loppuun asti. Lisäksi Nipsu sai paikallishoitolääkkeeksi Fuciderm vet geeli 15g; ohuelti kaulan iholle kaksi päivässä seitsemän päivän ajan. Ulkoiluun saimme kaulapanta ja valjaskiellon, koska hiertävät haavaumia. Ainoana vaihtoehtona kuonopanta...

Lopuksi eläinlääkäri vilkaisi pyynnöstäni Nipsun korvia ja nännejä, joita peittää tumman ruskea haiseva töhnä. Äkkiseltään epäili vehnä- tai naudanliha-allergiaa. Kehoitti kokeilemaan kyseisistä aineista vapaata ruokavaliota, ja jos ei vaikuta asiaan, sitten olisi syytä tutkia tarkemmin. Korvapunkeista tai korvatulehduksesta ei ollut kyse.

Käynnin diagnoosi oli Dermatitis eli ihotulehdus

Käynnille tuli hintaa kaikkinensa 72€. Sisälsi lääkkeetkin.

Nipsu eläinlääkäriin.Tiistai 10.03.2009 14:44

Tänään vien nipsun klo 15:45 eläinlääkäriin. Exspot ei tehonnut jätkässä kuhisevaan täilaumaan, joten asennetaan koiraan sitten tujummat myrkyt.
Ensin jätkä söi itteltään ruvelle selän ja hännä tyven. Leikkasin karvat veke, jottei haavat taas ala mätiä pohjavillan seassa, kuten aina ennen on käynyt. Sitten jätkä raapi korvantaustat verelle, nyt ruvella ja karvat veke sieltä. Viimeisin veto oli raapia rintakehä kauttaaltaan verelle. Ajoin karvat veke ja jätkä raapikin rintakehän vielä pahemmaks. Veri vaan roiskuaa pisaroina ja karvat ympärillä vihreässä mädässä. Vitun täit!!! Kai tuo kuukahtaa kohta johonkin verenmyrkytykseen.

Hirveää katsella kun oma koira tuskissa. Nipsu kiljuu, kun raapii rintakehäänsä. Sit jätkä saa ihme sätkyjä; juoksee yhtäkkiä edestakaisin ja näyttää sekoavan. Lisäksi ei ole nukkunut kahteen päivään siten kuin yleensä nukkuu. Lepää kyllä, muttei nuku nuku. Jätkä ei edes syö vaikka oon tehnyt mitä ihanampia sörsseleitä. Mun rakas on kipeä :(

Viikko 14 odotellessa...Tiistai 10.02.2009 00:56

Meille tulee isabellan värinen kääpiöluppanaaras sijoitukseen :) Yhden poikueen jälkeen se on sitten meidän kokonaan :) Isäntä ei tästä kyllä vielä tiedä, mutta niinhän se on aina :D