IRC-Galleria

On hyviä päiviä ja on huonoja päiviä.
Mutta nyt vasta mä oon pikku hiljaa älynny sen että mun on pakko jatkaa elämää.
Mä en voi jäädä ikuisesti menneisyyden vangiksi vaan pitää ottaa itteään niskasta kiinni ja jatkaa.
Tottakai ajattelen Pauliinaa ja kolaria päivittäin, mutta niiten asioitten kanssa mun pitää vain
oppia elämään.

Mä todella arvostan että sain elämässäni toisen mahdollisuuden. Jokainen päivä minkä elän, jokainen nauru munkä nauran, ihan jokainen hetki joka elän elän Pauliinan muistolle.
Hän on läsnä joka hetkessä.

Kaipuu,tuska ja suru tulee aina olemaan sydämmessäni, mutta ajan myötä ne haalenevat ja muuttuvat kultaakin kalliimmiksi muistoiksi.

Leona Lewis-Better in time

It's been the longest winter without you
I didn't know where to turn to
See somehow I can't forget you
After all that we've been through......

Elämä romahtaa kässiin, seinät kaattuu päälle, syyllisyys painaa ja tuska raastaa..
Aamulla ei jaksa nousta sängystä.haluais vaan vetää peiton korviin asti eikä ikinä nousta.
Öitä ei saa nukuttua ku painajaiset vaivaa.
Mua vaan itkettäää, itkettää ja itkettää..

Mä kaipaan Pauliinaa joka ikinen sekuntti.Mulla on niin kauhea ikävä.

Nyt miettii että miten mä voin elää koko loppu elämän tämän asian kanssa.
Miten sitä jaksaa. Tää on raskasta.Todella rakasta.
Mistä saan energiaa jaksaa?


Pauliina mä niin toivon että sanoisit mulle unessa että et syytä mua,haluaisin vaan tietää
että pystyt antaan anteeksi mulle.
Ei ollut sun aika mennä.


En todellakaan tiiä miten mä selviän.

Aika on mennyt nopeaa.Tänään on tasan 2 kuukautta kolarista,
2 pitkää ja tuskallista kuukautta takana.
Tuntuu kun kaikki oisi tapahtunu eileen.
En saa mielestäni kolaria hetkeksikään.
En voi vieläkään uskoa että Pauliina todella on poissa.

Pauliina on ajatuksissa, unissa ja sydämmessä päivittäin.
Kuulen kokoajan mielessäni Pauliinan naurun.


Olen miettinyt päivittäin, miksi minä olen elossa ja Pauliina kuollut?
Mitä minulla on jäänyt kesken? Miksi olen tässä näin?
Ihmiset ovat sanoneet että koska olen vahva ,sen takia olen tässä näin.
Mutta en ole vahva.

Voi rakas Pauliina sinä tiesit jokaisen pikku salaisuuteni, sinä lohdutit minua kun olin allapäin, sinä sait minut nauraan kun olin masentunut.Sinä olit päivänsäde.
Minulla on monta ystävää mutta samanlaista ei kuitenkaan löydä kuin sinä.
Joka päivä olen laittanut käteni ristiin ja jutellut kanssasi. Kerron sinulle edelleen salaisuuteni koskan tiedän että kuule vaikka et vastaa.


Pauliina rakas.Anteeksi. Kaipaan sinua.


Kia-Pauliina Höri 4.4.1989-25.11.2007

Mun sydämeni tänne jää
Kun aika on mun mennä pois
Syystuuli vaan soi lauluaan
Kuin kaiken tietää vois

Mun sydämeni tänne jää
Aina asuinpaikalleen
Vaik' itse saan vain viivähtää
Kesäiltaan viimeiseen
Kun mennyt oon, niin kuulet
Vain kuiskeen rantamainingin
Jos uskot enemmän, kuin luulet
Siinä sua tervehdin

Sä kevään näät taas kerran
Ja kuulet laulut lintujen
Jos herkistyt ees hetken verran
Silloin ymmärrät sen
Mun sydämeni tänne jää
Se lähelläsi aina on
Sen tavoitat, jos haluat
Vaik' maa ois lauluton


I will never ever forget you.<3

Miksi minulla ei ole mahdollisuutta kääntää aikaa taaksepäin?
Haluaisin mennä takas päivään jolloin tämä kaikki tuska alkoi.
Haluaisin yrittää tehdä jotain erillä lailla ja välttää tapahtuneen tapahtumasta.
Miksi? Pauliina miksi sinä kuolit vierelläni?Miksi?
Miksi tämä kaikki tapahtuu, liian paljon surua ja tuskaa, Pauliina tuu takas <3
Ei ollut vielä sun vuoro.Olisiko tämä tapahtunut jos en olisi vastannut kysymykseesi kyllä?
On niin paljon kysymyksiä joihin en koskaan saa vastausta.
Pauliina, sä annat mulle voimaa joka päivä että mä jaksan kuntouttaa itseäni.
On ollut lukemattomia päiviä jolloin olen tuntenut olon voimattomaksi ja ajatellut että en enään jaksa, mutta pelkästään sinun kuvaa katsomalla olen saanut voimaa jatkaa eteenpäin.
Pauliina mulla on ikävä sua. Itkeää koko ajan.Tulisit takaisin.
Mulla on sun valkonen nallekarhu joka on vieressäni joka yö.
Iltaisin otan nallen kainaloon, laitan käteni ristiin ja juttelen kanssasi.
Enään juttelu ei ole niin helppoa, ei voi vaan ottaa kännykkää käteen, etsiä nimeä paukku ja soittaa. Ainut tapa on rukoilla.
Pauliina mä tiiän että sä oot jossain siellä pilven reunalla ja katot meitä.
Paullina rakas kaipaan sun naurua, kaipaan yhteisiä hetkiä, kaipaan kaikkea sinusta.
Mä en ikinä tuu unohtamaan sua. Olimme ensin kaksi erillistä polkua jotka kohtasivat,kuljimme rinnakkain, kuolit rinnallani ja tulet aina olemaan rinnallani.
Niinku mä sanoin ninnulle. Meidän kaveri porukka on kuin kaunis rannekoru, kun yksi rinkula korusta irtoaa koko rannekoru on rikki eikä sitä voi kukaan korjata.

Kyllä minä selviän ja pärjään..kiitoksia vain kaikille kannustuksesta ja tuesta,,,..yllä täältä vielä noustaan.. Jeppis kutsuu..