IRC-Galleria

Ajattelin, että turhaa jäädä pyörimään ympärillä.
Ajattelin jatkaa elämää.
Ja uskon että tiedät mitä edelleenkin ajattelen sinusta!

Sä lähdet, enkä tiedä et tuutko enään takaisin
Vaik kuinka haluaisin
Sä lähdet, vaik tiedän ettet sitä ehkä haluaisi
Tuu takaisin

Hei, hei, etsä ny oikeesti voi olla tosissas
Mä tiiän et itelläki on aina joskus välil semmosii et
maailman parhait ideoit
mut ei se tarkota et ne välttämät on maailman parhait ideoit
Kyl sä tiiät mitä mä meinaan hei?
Oikeesti, hä?
Älä ny, älä ny, et oo tosissas
Älä ny, vittu, lopeta, lopeta toi

Sua ei varmaan kiinnosta karvan vertaa
mut oon sanonu tän jo vaikka kuinka monta kertaa:
rauhotu ennen ku joku rauhottaa sut
tai poliisit tulee ja raudottaa sut

Koska tyhmäst pääst kärsii koko ruumis
joten mä suuresti toivon, et kiristät ruuvis
ja vaikket keksiskää ruutii, kelaisit uusiks
Mitä sun järkiki sanois, jos kuulis mitä sä tuumit?

Yksi nuori istuu yksinään nurkas
miettii miten elämä on turhaa
Miettii, voisko viikatemies viedä turvaan
miettii, että tuskinpa kukaan alkas surra
Mut vanhemman ei kuulu laskee lapsensa uurnaa
(Tarkotus on vast vanhana kuolla)
Ja kovin yksinäist on ongelmien kanssa olla vaiti
(Vittumaist on itsensä kans painii)

Niin vastaa metsä kuin sinne huudetaan
Ympärilläni puutonta enkä huuda
Jään maailmaan
Ehkä harvoin jos ollenkaan
Kuljen yksin mut en ole yksinäinen

Sä oot varmaan onnellinen, ainakin toivon niin.
Muistatko sä kuinka paljon silloin rakastettiin?
Se tunne on viel täällä, mut jossain syvällä.
Se on jotain mitä voi olla vaan parhaal ystävällä.

Mun täytyy myöntää, et joskus mul on ikävä sua,
vaik nää yhteiset kuvat alkaa haalistua.

Mä oon aina ottanut sen minkä elämä tuo,
ja uskon vakaasti siihen et se vie mut toisen luo.

Ja vaikka elämä jatkuukin
en kadu sitä että sinut kohtasin
ja mä uskon että myöhemmin
aika maalaa kuvamme kauniimmin

Hetkii, muistoi ja unelmia.
Osa niist on häipynyt ajan varjoihin,
mutta osa niistä jää, eikä kuole aikoihin.
Me käveltiin rantaan, jalanjäljet jäi hiekkaan.
Meillä oli jotain kestävää.
Mutta meidän jäljet katos veden virtaan.
Ei sitä pystynyt estämään.

Me luvattiin olla ystävii ja aina välillä soittaa
Me luvattiin pitää yhteyttä ja ehkä uudelleen koittaa
En tiedä mihin se katos, mitä sille tapahtui
Ehkä meidän suhteeseen vaan liian paljon mahtui

En tuu ikinä saamaan sua takas, mut mä välitän susta

Meil oli oma koti, mut mä en ollut paikalla
Olin välinpitämätön, sitä on turha haikailla
Jos nyt voisin päättää, aloittaisin alusta
En tekis samoja virheitä, koska mä välitän susta

Hei joo, hei mikä mua vaivaa
Ei oo me nähty pitkään aikaan
Silti mä ajattelen sua, vaan päivästä toiseen
Ja kenenkään toiseen rakastua voi en
Onkohan sulla samoi fiiliksiä mua kohtaan
Jos mä sut kohtaan, niin mihin se johtaa
Auttaisiko enää jos mä näyttäisin katumusta
Kertoisin sulle, et mä välitän susta

Vaikka jouduttiin me eroamaan
Mä välitän susta, mä välitän susta
Vaikka haaveet ei tuu toteutumaan
Mä välitän susta, mä välitän susta
Miten saisin sinut uskomaan
Mä välitän susta, mä välitän susta
Vaikken pystyis sitä sanomaan
Mä välitän susta, mä välitän susta

Jos sua ei ois ollut
Niin olisin keksinyt sut
Ois susta samanlainen tullut
Mitään en ois muuttanut

Ohikulkijat luulee
Minun seinille puhuvan
Tyhjyyteen he sanovan mun kuulee
Sua aina rakastan

Tahdon susta kiinni pitää
Vaikken sua oikeesti enää nää

En tahdo irtikään päästää
Taas ilmestyt vierellein
On pakko itseään säästää
Sen velkaa sulle jäin

Olet jokaikinen yön ääni
Kukkamerestä poimin sut
Hyvä ajatus sisällä mun pääni
Kun elämä on suuttunut

Oot valona mun tiellä
Silloin kun on vaikeaa
Hullummaksi oisin tullut vielä
Jos sua ei ois ollutkaan

Saanhan susta kiinni pitää
Vaikken sua oikeesti enää nää

En tahdo irtikään päästää
Siis ilmesty vierellein
On pakko itseään säästää
Sen velkaa sulle jäin

Ei sua minusta voi erottaa
Jäät osaksi mieleni maisemaa

Kiitos, kun olit totta hetken
Nyt mun täytyy tästä jatkaa
Vierelläni teet loppuretken
Vaikka se ois kuvitelmaa

Olet jokaikinen yön ääni
Osa lempeää valon kajoa
Kesäsateena saavut elämääni
En kuivuuteen hajoa

Oot valona mun tiellä
Silloin kun on vaikeaa
Hullummaksi oisin tullut vielä
Jos sua ei ois ollutkaan

Tiemme erosivat. Kiitos Petelle, että olet ollut ymmärtäväinen. Ja siitä myös että ero kävi näin helposti. Kaikkea hyvää jäi taakse, mutta tämä on näin parempi.

Nyt siis asustelen yksin Konneveden suuressa cityssä, yksiössä Hempan kanssa. Ja kaikki on hyvin.

Prkl, kipeänähä sitä taas ollaa. Kurkkukipua, nenä tukos, silmät vuotaa pää painaa ainakin 100000 kg. :s