IRC-Galleria

Kiitos Suskille, Heidille ja Pauliinalle ikimuistoisesta Hollannin matkasta!!

taivaanrannan pilvet tekevät
kolon auringolle
lapset nousevat jyrkänteelle nähdäkseen pidemmälle

tuntematon pysähtyy kadulle
saadakseen muistosta kiinni
on helpompi ajatella
kun hiekka ei raavi maata

älä enää itke mies
illassa on lupaus kesästä
jossain valvoo toinenkin uneton
joka miettii samaa kuin sinä

lumen jälkeen tulee pöly
joku kiroaa ikkunassa
kissa venyttää niskaansa
pysyäkseen valossa

nainen riisuu paitansa
tunteakseen niin kuin ennen
tuuli löytää helposti
paljaan käsivarren

älä enää itke mies
illassa on lupaus kesästä
jossain valvoo toinenkin uneton
joka miettii samaa kuin sinä

sata vuotta sitten muurari jätti
merkkinsä tiiliseinään
tästä sadan vuoden päästä
joku toinenkin huomaa sen

älä enää itke mies
illassa on lupaus kesästä
jossain valvoo toinenkin uneton
joka miettii samaa kuin sinä

taivaanrannassa aurinko sammuu
noustakseen aikaisemmin
jossain valvoo toinenkin uneton
joka miettii samaa kuin sinä

ENNEN KUIN ALOITAT KOTIA ETSIVIEN KOIRIEN KATSELUN, UHRAATHAN
AJATUKSEN IRALLE, KOIRALLE, JOKA KUOLI USKOLLISUUTENSA VUOKSI
- KOIRALLE, JONKA OTTAMISTA EI HARKITTU TARPEEKSI PITKÄLLE


Ira löytyi pienenä käärönä kadulle hylättynä Virosta, Valgan kaupungista, läheltä Latvian rajaa. Se toimitettiin paikalliseen varjupaikkaan, josta kukaan ei sitä tahtonut. Pienen aika alkoi käydä vähiin koiratarhallakin ja lopetusuhan varjo häilyi sen yllä mustana. Tarhan työntekijät ottivat yhteyttä ja pyysivät meitä auttamaan tytön kodin etsinnässä. Iran tulevaisuus alkoi näyttää valoisammalta. Tyttö matkasi Tallinnaan ja sillä oli tiedossa koti Suomesta. Pelastus. Niin me uskoimme...
Kului kaksi onnellista vuotta. Irasta kasvoi kaunis ja iloinen nuori neiti. Omistajansa sanojen mukaan jopa tavallista koiraa vielä astetta iloisempi. Ira oli aina hyvällä tuulella, pirteä ja fiksu. Se rakasti omistajaansa enemmän kuin mitään ja nautti elämästään oikeassa kodissa.

Perheeseen syntyi ihmisvauva. Tähän pikkuiseen Ira suhtautui hyvin hienosti ja lempeästi. Se ei mennyt liian lähelle vauvaa, vaan tyytyi vahtimaan sen turvallisuutta kauempaa ilmoittaen emännälleen, kun vauva alkoi itkeä. Muuta itkuhälytintä ei tarvittukaan. Kävely vaunujen vieressä sujui myös Iralta mallikkaasti. Tyttö ymmärsi, että perheeseen on tullut uusi pieni jäsen, jota pitää suojella, vaalia ja rakastaa niinkuin muitakin perheenjäseniä.

Ira antoi kaikkensa omalle perheelleen, se rakasti, ymmärsi, oli kultainen ja uskollinen. Mitä muuta ihminen vielä voisi parhaalta ystävältään pyytää? Ira itse pyysi ja toivoi vain vastarakkautta ja että siitä olisi huolehdittu niinkuin tähänkin asti. Sen perheellä ei ollut kuitenkaan enää aikaa koiralle vaan kylmästi päätettiin, että sen täytyy lähteä kodistaan. Nythän elämään oli astunut jotakin uutta, jotakin paljon koiraa tärkeämpää. Ira sai luvan lähteä, tehdä tilaa sitä tärkeämmille asioille.

20.4.2008 Uusi omistaja saapui noutamaan Iraa. Ei tyttö olisi halunnut lähteä kodistaan, mutta ei siltä kysytty. Ira ei ymmärtänyt mitä tapahtuu, mutta kilttinä ja luottavaisena se lähti tuntemattomien ihmisten mukaan. Uuden omistajan tytär asui samassa kaupungissa vanhan omistajan kanssa ja sinne Ira menikin tutustumaan tulevaan isäntäänsä ennen matkaamista toiselle paikkakunnalle. Samana iltana Ira karkasi uudelta omistajaltaan. Sen ajatukset ja sydämen täyttivät sen rakkaat ihmiset, sen oma perhe. Sillä oli huoli perheen isästä, äidistä ja vauvasta ja se kulki kohti kotia suomatta ajatusta millekkään muulle.

Aamulla Ira saapui viimein kotiovelleen. Se oli verinen ja repaleinen ja siltä puuttui häntä miltei kokonaan, mutta se oli nyt kotona. Kukaan ei tiedä mitä sille on kotimatkallaan tapahtunut. Kukaan ei tule koskaan tietämään mitä kipuja ja kauhuja se joutui kärsimään päästäkseen kotiin. Uskollisena sen perheen luo, jolla ei enää riittänyt sille aikaa.

Ira nukkui ikiuneen 21.4. Sillä oli niin suuri verenhukka, ettei se jaksanut enää taistella.

Ennen kuin edes harkitset koiran ottoa ajattele elämääsi eteenpäin seuraavat 5, 10, 15 vuotta. Missä olet silloin, onko sinulla lapsia, mitä jos eteen tulee ero puolisosta, muutto, työpaikanvaihdos tai työttömäksi jääminen? Mitä jos koira ei olekkaan sisäsiisti, jos sillä on eroahdistus, jos se haukkuu, tuhoaa paikkoja? Mieti onko sinulla hoitopaikka lomamatkojesi ajaksi, onko sinulla aikaa koiralle, riittävästi rahaa huolehtia koirasta sen sairastuessakin tai mitä jos sairastut itse? Ja ennen kaikkea oletko valmis sitoutumaan koko sydämestäsi? Valmis sanomaan kyllä, niin myötä -kuin vastoinkäymisissä, koiran elämän loppuun asti?

Mieti vielä uudestaan ja uudestaan. Oletko ihan varma? Sinun koirasi rakastaa sinua kaikkine vikoinesi, sinä olet sille kaikki mitä sillä on. Ole varma, että pystyt antamaan sille kaiken mitä se tarvitsee ja ansaitsee, koko elämänsä ajaksi.


Olethan miettinyt...?

Kun maa jalkojesi alla sortuu
Eikä toiset sun luoksesi tuu
Mä en lähde mihinkään
Ovi on auki aamusta yöhön
Mee jos sä haluut, jos sun tarvitsee
Tiedät tehtäväsi joten se tee
Mä tuen selustaa
En päästä sua kaatumaan
En koskaan

Mä oon kyllä tässä jos tarvitset mitää
Lupaan sulle beibe kaikesta selvitä
En käske en vahdi vain ootan jos tahdot
Meidän diilistä puuttuvat ehdot

Mä oon kyllä tässä jos tarvitset mitää
Lupaan sulle beibe kaikesta selvitä
En käske en vahdi vain ootan jos tahdot
Meidän diilistä puuttuvat ehdot

Jos et tahdo olla yksinään
Viivyn vierelläsi niin pitkään kuin kaipaat seuraani
Tähän jään enkä katoa pois sittenkään
Tämä sopimus on ehdoton
Toisten mielestä mahdoton
(Niin se kai on)
Mutta mä aion taikoa taruista totta

Mä oon kyllä tässä jos tarvitset mitää
Lupaan sulle beibe kaikesta selvitä
En käske en vahdi vain ootan jos tahdot
Meidän diilistä puuttuvat ehdot

Mä oon kyllä tässä jos tarvitset mitää
Lupaan sulle beibe kaikesta selvitä
En käske en vahdi vain ootan jos tahdot
Meidän diilistä puuttuvat ehdot

Joo, toiset sanovat mitä sanoo
Ettet sä mulle, mä sulle oo
Mut mistäpä he sitä tietäis
He ovat sokeita, he eivät kuule

Tää diili tulen ja veden kestää
Vaikka maailma koittaisi estää
Käännän selkäni maailmalle
Laulan vain sulle niin kauan kuin haluat

Mä oon kyllä tässä jos tarvitset mitää
Lupaan sulle beibe kaikesta selvitä
En käske en vahdi vain ootan jos tahdot
Meidän diilistä puuttuvat ehdot

Mä oon kyllä tässä jos tarvitset mitää
Lupaan sulle beibe kaikesta selvitä
En käske en vahdi vain ootan jos tahdot
Meidän diilistä puuttuvat ehdot

Diili-Mariska

Aivan taivaan tällä laidalla on paikka nimeltä Sateenkaarisilta.

Lemmikit, jotka ovat olleet täällä jollekulle erityisen läheisiä, menevät kuoltuaan Sateenkaarisillalle.
Siellä on kaikille rakkaille ystävillemme niittyjä ja kukkuloita, joilla ne voivat juosta ja leikkiä yhdessä.
Ruokaa, vettä ja auringonpaistetta on yllin kyllin, ja kaikilla ystävillämme on lämmintä ja mukavaa.

Kaikki eläimet, jotka ovat olleet sairaita ja vanhoja, saavat takaisin terveytensä ja elinvoimansa; loukkaantuneet ja vammautuneet parantuvat ja tulevat jälleen vahvoiksi, juuri sellaisiksi, kuin ne ovat muistoissamme ja unelmissamme menneistä päivistä ja ajoista.
Eläimet ovat onnellisia ja tyytyväisiä. On vain yksi pieni asia: kukin niistä kaipaa jotakuta hyvin rakasta, joka niiden täytyi jättää jälkeensä.

Ne kaikki juoksentelevat ja leikkivät yhdessä, mutta tulee päivä, jona yksi yhtäkkiä pysähtyy katsomaan kaukaisuuteen. Sen kirkkaat silmät ovat jännittyneen tarkkaavaiset; sen innokas ruumis värisee. Yhtäkkiä se alkaa juosta pois ryhmän luota lentäen yhä nopeammin yli vihreän ruohon.

Se on havainnut sinut, ja kun sinä ja rakas ystäväsi vihdoinkin tapaatte, te pysyttelette yhdessä riemukkaina jälleennäkemisestä ettekä koskaan enää eroa. Iloiset suudelmat satavat kasvoillesi, kätesi hyväilevät taas rakasta päätä ja katsot vielä kerran lemmikkisi luottavaisiin silmiin, jotka niin kauan olivat poissa elämästäsi, mutteivät koskaan poissa sydämestäsi.

Sitten te ylitätte Sateenkaarisillan yhdessä...

Kirjoittaja tuntematon

Mitä huominen tuo tullessaan
Hänen silmät täyttyy kyynelistä,
elämä on kärsimistä.

Yöllä hän valvoo kanssa kuun ja tähtien,
kanssa yksinäisten enkelten.

Hän hämärässä peiliin tuijottaa,
Kysyy väsyneiltä kasvoilta:jaksaako jatkaa matkaa.
Tahtooko nähdä aamu auringon,
päivän jolloin hänen aikansa on.

Tuleeko hetkeä jolloin hän luvallisesti rakastuu,
aikaa, jolloin hän leikkis kanssa lastensa
alla vaahterapuun.

Kanssa toiveiden, pienien haaveiden,
hän peiton päälleen vetää.
Unessa elämän kärsimyksetkin,
edes hetken pienen lepää.

Kun aurinko aamulla ikkunasta työntyy sisään,
hän herää ja huomaa,
että elämästä voi oppia vielä paljon lisää.

Ei haittaa suuretkaan haavat sisimmässä,
kun vaan rakkauden säilyttää sydämessä.

Otathan mukaasi
Otathan minut mukaasi,
jos lähdet pois?
Sinun enkelin siivilläsi
minä lennän kauas, kauas pois.

Ja kun otat minut syliisi,
olen turvassa.
Sinun kauniit sanasi
kahlitsevat minut uniini.

Oi, ota minut mukaasi
lähdetään täältä kauas pois.
En halua olla vankina painajaisissa,
vain sinä voit viedä minut kauas, kauas pois.

Huoneeni katto minua tuijottaa -
sängyllä selälläni makaan - yritän nukahtaa.
Synkät ajatukset juhlivat mielessäni,
monet arvet rakentaa muuria sydämessäni.

Ne monet kauniit muistot eivät mieleen jääneetkään.
Suruihin ne hukkui - se meri on avaruuttakin syvempää.
Täällä minua ahdistaa Herra Yksinäisyys.
Rintaani auki repii vain turhautunut tyhjyys.

Ja tässä minä seison - omaa hautaani katsellen.
Kauniit sanat kiveen kaiverrettu: Hänen muistoaan kunnioittaen…
Ja rukoilen jumalalta pelastusta tähän kuolemanjanoon -
vain yksi hiljainen hengenveto - painan pääni ikiunen kainaloon.

Huoneeni katto taivaaseen haihtuu -
sadepilvet pilvenpiirtäjiä piiskaa - viaton uni painajaiseksi vaihtuu.
Synkän linnan portit aukeaa uhkaavin fanfaarein,
prinsessa Ruusunen nukkuu alla kivitornien.

Ne monet kauniit muistot eivät minua lohduta.
Yksinäisyys ne tappoi vaatien paikkaa mun sielussa.
Rintaani viiltää auki syvä katkeruus -
täällä minua kalvaa vain valoton lohduttomuus.

Ja tässä minä seison - alttarille surupuvussa astelen -
Herra Yksinäisyys mustissaan vieressäni kävellen.
Ja ken rukoilee puolestani pelastusta tähän kidutukseen?
Kuolema viiltää ristinmerkin - se jää mun sydämeen.

Ja tässä minä seison - omaa hautaani katsellen.
Kauniit sanat kiveen kaiverrettu: Hänen muistoaan kunnioittaen…
Ja rukoilen jumalalta pelastusta tähän kuolemanjanoon -
vain yksi hiljainen hengenveto - painan pääni ikiunen kainaloon.

---

En osaa
ennustaa huomista
tai tulevaa
elän vain
sen mukana...

ihminen tarvitsee ihmistä
ollakseen
ihminen ihmisille, ollakseen
itse
ihminen. Lämpimin peitto on
toisen
iho, toisen iho on parasta
ruokaa. Emme ole
tähtiä, taivaan
lintuja, olemme ihmisiä, osa
pitkää haavaa. Ihminen
tarvitsee
ihmistä.