IRC-Galleria

Jipii, Niki-Oo nukku seittemä tuntii heräämättä=) Ja ollaan mun porukoilla nyt ni sain aamusti vaa jatkaa uniani ku mun äiskä kaappas pojan. Kerranki on pirtee olo.
Näin unta synnyttämisestä. Mä haluisin kokee senki touhun jo uudestaan. Jäi harmittaa ku käynnistettiin ni en saanu kokee millasta se on ku lähtee luonnollisesti käyntiin.
Mul oli ihana hoitaja siel osastolla enneku lähettiin synnärille. Tuli heti rauhotteleen mua ku soitin kelloo iha paniikis et voi vittu lapsvedet meni. Hiero mua mahasta aina ku supisti ja muistutteli et pitää pysyy rentona. Piti mua pystys ku halusin kävellä ja sattu. Näytti jotai lantionpyöritys keinoja mitkä auttaa supistuksiin. Voin vaan kuvitella kuin idiootin näkönen oon ollu siellä, norsun kokonen ämmä rumas vihrees sairaalakaavus ja kauheis vaipois tukka sekasi heiluttelee persettään. Varmasti kaunis näky.
Oli siel synnärilläki ihan mukava kätilö, en vaan pahemmi muista siitä mitään. En ees tunnistais jos kävelis vastaan. Se osas olla tarpeeks tiukka ja sanoo asiat silleen et mäki tajusin totella. Kerran mulla meni siihen hermot ku piti mennä kyyryyn et saatin epiduraali laitettuu enkä mä pystyny liikkumaa mihinkään suuntaa, se siel vaa riuhto mua ja tiuski jotain, kunnes tajus etten mä pääse silleen. Sit se soitti jonku toisenki sinne et ne sai nostettuu mut ylös=) Teki mieli sanoo sil pikkusen pahasti sillo mut onneks olin vetäny sen verra ilokaasuu etten osannu puhuu, kauheeta lässytystä vaan tuli ku yritti jotain sanoo=) kyl se sit pyysi multa myöhemmin anteeks, ja sitäki ku olin siellä yksin melki koko ajan ku sillä oli kiire. Eipä se mua kyl haitannu. Ja oon ylpee ittestäni ku en itkeny enkä huutanu, luulin et oisin iha hirvee kirkuja ku meen sinne=)
Ihan mukava kokemus se kaikesta kivusta huolimatta oli, toivottavasti oisin siel parin vuoden päästä uudelleen.