IRC-Galleria

Kävin keskiviikkona stokkalla just ennen sulkemisaikaa. Ostin pienen purkin mustaa maalia, että pääsisin maalailemaan hyllyjä. Siinä oli vähän sellainen hitaamman puoleinen poika kassalla. Se pakkasi mun tavarat pussiin ja otin sen pussin mun muiden ostoskassien kanssa samaan kasaan. Autolla kun nostin ne pussit sisälle, ihmettelin kun se maalipussi oli niin kevyt. Sisältö kuvassa... :/
?????
Mahtavaa, viimeksi kun ostin stokkalta housut, ne jätti niihin hälyttimen kiinni...!
Mun pitää kuulemma ens viikolla mennä paikan päälle vaihtamaan tuo teippirulla mun maalipurkkiin. Oisivat mun mielestä kyllä saaneet lähettää sen mulle, kyllä maalaaminen viivästyy... :/

Mul on niin perse olo, etten itekään tiedä missä mennään!!! (Huomenna taas Hesaan...)

Ebba meni mummille ja vaarille. Jannen kanssa meidän piti viettää pitkästä aikaa yhdessä aikaa, mutta sen äidin miehen rekka oli hajonnut jonnekin Hangon ja Hyvinkään välille ja Jannen piti lähteä pelastamaan anoppia ja Villeä.
Mua alkaa pikkuhiljaa pänniä, ettei me koskaan nähdä toisiamme. Maanantaisin Janne on ylitöissä, tiistaisin harkoissa yhdeksään saakka, keskiviikon ja torstain minä oon yleensä Helsingissä, perjantaisin Janne tulee taas harkoista vasta myöhään illalla. Miä oon tämmönen viikonloppuvaimo...

Oli pakko päästä. Praktikumit alko yhdeltä ja kirkko kahdeltatoista.
Mun mielestä tosta messusta puuttui aika pitkälle tunne. Se oli sellasta hyssyttelyä... Mua ainakin kiukuttaa! Miksi kukaan; vanhemmat, opettajat, koulukaverit eivät nähneet, mitä oli tapahtumassa? Miksei nuorten pahoinvoinnille tehdä mitään? Miksi Jumala antaa tällaisen tapahtua? Mirkko sanoi, että nyt olisi sellainen aika, että kysymyksiä voi jättää saarnatuolissa auki. Olen samaa mieltä, ei kaikkea tarvitse ymmärtää eikä voi! Ihmisillä on nyt oikeus olla tyrmistyneitä ja kiukkuisia ja kysellä, miten tämä on mahdollista.
Mutta tapasinpa nyt ainakin tasavallan presidentin :)
Praktikumeista sitten myöhästyinkin ja täytyy sanoa, että oli kyllä vaikea keskittyä niihin kahteen praktikumeissa pidettyyn messuun...
Jälkimmäisessä messussa mua alkoi kyllä naurattaa kun siellä apostolisen uskontunnustuksen sijasta lausuttiin Nikean uskontunnustus ja siinä on kohta "odotamme kuolleiden ylösnousemusta". Mulla tuli mieleen edellisillan näytelmä: "Minä en ainakaan odota kuolleiden ylösnousemusta. Sehän tarkoittaisi, että Jaakkokin heräisi. Se oli niin kamala mies. Heti kun Riitan silmä vältti, se puristi minua takapuolesta, ja se kävi navetassa potkimassa vasikoita mahan alle. Kaikkihan sen ties, muttei kukaan mitään sanonut..."

1. Ruotsin tunnit
2. Praktikum II
3. Näytelmäharkat: roolit on jaettu ja minä oon verovirkailija (#¤%#!!!)... no kai tää on ylennys puuhun verrattuna :/ Pidettiin lyhyet harkat ja mentiin katsomaan meidän ohjaajan ohjaamaa ensi-iltaesitystä "ihmisiä kaupungissa". Sen olivat valmistaneet Helsingin evankelisen opiston draamalinjan oppilaat. Täytyy sanoa, että mulla oli pieniä ennakkoluuloja siitä, millaista taidetta evankelisella yliopistolla syntyy... mutta viimeistään siinä vaiheessa kun toinen puhuja alkoi puhua panemisesta takaapäin, huomasin, etten olisi voinut olla kauempana totuudesta. Leuka kiinni.
Itse asiassa näytelmä oli tosi mielenkiintoinen sekotus Rosa Liksomin ja Anton Tsehovin tekstejä ja loistavia roolisuorituksia. Kyllä diggailin. Me oltiin menty sinne teatterille pimeässä ja kun tultiin ulos, mulla ei ollut aavistustakaan, missä olin. Kysyin siinä joltain, että missä päin on metro ja yksi mies halusi välttämättä lähteä opastamaan vaikkei ollut edes menossa samaan suuntaan. Oli kyllä oikea herrasmies, mut mua alkoi suoraan sanottuna ahdistaa kun se koko ajan huolehti minusta. "Eihän sua palele?" "Varo tuota lätäkköä!" "Tää ei ole Helsingin turvallisimpia paikkoja, mä tuun katsomaan, että sä pääset turvallisesti oikeaan metroon"
AAAAAAAAARRRRRRRRGGGGHHHH!!!!!!!!!!!

Meil oli leffatoimikunnan palautepalaveri. Sen jälkeen mentiin Fransmanniin syömään. Johanna kirosi sitä, miten halpoja kasvisruoat on verrattuna pihveihin. Sitten se kysyi Eskolta, että jos ottaa halvan pääruoan, saako kaksi jälkkäriä. Miä olin tietysti heti messissä. Se tarjoilija vaan ei heti ottanut meitä ihan tosissaan... ja se poika, joka toi ne jälkkärit pöytään oli myös vähän kummissaan. :D
Jos et osaa päättää haluatko mokka creme bruleen vai omenaruukun, suosittelen omenaruukkua. Molempia ei oikein jaksa syödä kerralla, yritin syöttää niitä Terolle... :)

Katsoin nauhalta tuhkimotarinaa... "Vastaa Pullukka!" huutaa Bea ja nostaa puhelimen korvalleen, täsmälleen samalla hetkellä mun puhelin alkaa soida!

:D Spooky!

Annika piti ruotsinkielisen esitelmän. Hän oli kirjoittanut kalvolle apusanoja. Yksi niistä oli analfabetism - lukutaidottomuus. Annika lausui sen kahdessa osassa anal/fabetism...
Ajattelin, että tässä on nyt jotain häikkää, ehkä kirjoitusvirhe... Tarkistin sanakirjasta: analfabetism. Tuijotettuani sanaa joitakin minuutteja tajusin, että se pitää jakaa an/alfabetism, jolloin se itse asiassa vaikuttaa ihan järkevältä sanalta :D Sanomattakin selvää, että meni se itse esitelmä vähän ohi korvien...

Näytelmäharkat oli tosi hauskat. Ja ihan mieltäavaavat. Vaikka jouluevankeliumi on tooosi tuttu kertomus, siinä on paljon sellaista, mitä en ennen oo pohtinut...
Ala-asteella halusin olla enkeli tai Maria joulukuvaelmassa, mutta koska olin ruma tummatukkainen tyttö pullonpohjalaseilla varustettuna, minut laitettiin esittämään puuta. Nyt sanoisin kyllä opettajalle, että noin niinku maantieteellisestä näkökulmasta sillä Marialla tuskin oli vaaleat kutrit... :/ Jos joudun taas puuksi, alan kyllä itkeä...

Ekat jumis II praktikumit ja mun piti toimia heti ekassa jumiksessa apupappina, kai se meni ihan jees... Paineita asettaa noi kanssaopiskelijat, kun ne pitää hiton hyviä saarnoja. Mulla on vielä pitkä aika jännittää omaa messua. Miä pidän ihan viimeisenä meistä jouluyön messun. Oli kiva huomata, että tuolta Lähetyskirkosta, jossa me harjotellaan, on ne kauneimmat joululaulut-vihkon kansikuvat. Eli voin sitten käyttää hyödyksi niitä lasimaalauksia jouluyön saarnassa.

Tänään aamulla: maha on niin kipeä, etten pysty ees liikkumaan, uloshengittäminenkin sattuu. Mikä mulla on???

Tuntuu ku asuisin jossain varastossa... tai lelukaupassa. Mitä miä teen näille kaikille leluille???

Lauantaina oltiin pikkujouluissa LehtoAuton porukan kanssa. Käytiin ensin Cantina Westissä (mun lemppari <3) syömässä ja sit käytiin kattoos se kevät koittaa Hitlerille, mikä ei oikeestaan ollu kauheen hyvä ku väkisinkin vertasin sitä Kaunottareen ja Hirviöön, minkä näin viimeks. Oli tossakin siis hetkensä, se homotalo oli ihana ja Kaskilahti on aina hassu :)
Meil oli Villen kans kisa, jonka moraalinen voittaja oon minä, koska Ville huijaa... :/ :D:D
Janne oli kauhusta kankeena takasintulomatkalla ku yhden työntekijän vaimo/tyttöystävä (semmonen vanhempi täti) oli hiukan otoksissaan ja julisti kovaan ääneen rakastavansa kaikkia asentajia ja sit se lähti kertomaan sen niille kaikille henkilökohtaisesti ja halimaan niitä. Niin että Janecky oli suurin piirtein penkin alla piilossa koko tulomatkan :)