IRC-Galleria

☻/
/▌
/ \

kopioi tämä päiväkirjaasi 30sekunnin aikana niin
sinulle tapahtuu huomenna jotain hyvää

Katsoin kuinka kuolit
Kuulin kuinka itkit joka yö unissasi
Olin niin nuori
Sinun olisi pitänyt tietää paremmin eikä nojata minuun
Et ikinä ajatellut ketään muuta
Näit vain tuskasi
Ja nyt minä itken keskellä yötä
Samasta pirun syystä

But I am who I am
so I do what I can, when I can
but I can't really do a damn thing

Ruuan matka suusta vatsaan kestää 7 sekuntia.

Ihmisen hius kestää 3 kilon painolastin.

Miehen penis on kolme kertaa pidempi kuin peukalo.

Lonkkaluu on yhtä kovaa kuin sementti.

Naisen sydän lyö nopeammin kuin miehen sydän.

Ihmisen jalkapohjassa on noin sata miljardia bakteeria.

Nainen räpyttää silmiään kaksi kertaa nopeammin kuin mies.

Käytämme 300 lihasta vain pysyäksemme pystyssä.

-Naiset ovat jo lukeneet tämän tekstin, mutta miehet tuijottavat vieläkin peukaloaan-

Nenäliinassa,
Tahra perhosen verta,
Siivet siniset,
irti leikkautuneena,
muistona kauneudesta.

Mä olen tehnyt päätökseni.

Sun ei tarvitse pitää siitä, mutta sulla on silti kaksi vaihtoehtoa.
Tue mua, seiso mun rinnalla, yritä ymmärtää.
Tai hoe ettei se voi ikinä onnistua.


Mä kävelen pitkin tätä tietä joka tapauksessa.
Sä voit päättää haluatko sä kävellä sitä mun kanssa vai et

Inhoan sitä, että joku saa niin hämmennyksiin. Haluan olla selkeästi tietoinen siitä, mitä kenestäkin ajattelen ja kuinka tunnen. En kuitenkaan halua pohtia näitä, koska pelkään lopputuloksia.

Ihanuudet, painukaa hiiteen!!

En tiedä mitä kirjoittaisin.

Hienostellun tarinan siitä, miten olen aivan jumissa, enkä tiedä mitä tekisin erään ihmisen suhteen.
Kertoisin siitä miten tunnen samaan aikaan inhoa ja ikävää.
Siitä miten pelkään ja toivon hänen tekevän jonkin aloitteen ja näin lopettavan tämän naurettavan näytelmän.

Vihjailevan entryn siitä, miten pelkään erään ystäväni pettävän minut. Miten olen koonnut palapeliä hänen sanoistaan ja teoistaan ja huomannut liian usean palan sopivan yhteen ollakseen pelkkää sattumaa.
Siitä miten pelkään koska tuo pommi heitetään minun syliini.

Siitä miten ikävöin. Kuulen korvissani pienen tytön äänen huutavan minun nimeäni pienellä suloisella äänellään. Siitä miten juoksen ikkunaan kun kuulen lentokoneen äänen. Miten sanon innoissani "lentokone" ja tajuan ettei kukaan ole kuuntelemassa.

En tiedä.
Kaikki tuntuu olevan kovinsekaisin.
Niin sekaisin etten osaa kirojoittaa mitään.










pyydän vaan sulje mut syliisis silloinkin,
tartu mun käteeni kuitenkin,
jää vaikka lähtösi liian helpoksi teen.

Sitä on joskus mahdotonta ymmärtää
mitä toisen päässä liikkuu.
Jos liikkuu ollenkaan.
Mahdotonta olla raivoamatta
ja itkemättä
sillä jokin siellä kuitenkin liikkuu.
Eivätkö ihmiset halua nähdä?
Kulkevat sokeina päivästä toiseen,
vapaaehtoisesti.
Menettävät kaiken tärkeän,
kaiken minkä vuoksi aurinko häikäisee.
Hukkaavat itsensä.
Suurin heikkous on kyseenalaistaa toisten voimaa.

Näiden monien kuukausien jälkeen, tunnen sinut liian hyvin.
Meidän suurin heikkous on se, että annamme aina anteeksi.
Syy=tuntematon.

Minut on laitettu aloitusruutuun.
Minulle annetaan mahdollisuus heittää noppia ja edetä.
Avautuminen vie tässä pelissä aikaa.
Takana on liian pitkä aika nimettömien kanssa.

Hänellä on nimi, merkitys.