IRC-Galleria

Yksi sydän itkee tyhjässä huoneessa
Yksi sydän itkee, kaipaa toista vierelleen
Ei jaksa enää yksin pimeässä taivaltaa
Ei enää kanna kylmässä siivet perhosen
Kuin hento joutsen ilman pariaan
On eksynyt, eikä löydä kotiinkaan
Tuuli puissa ulvoo tuoden talven mukanaan
Yksi sydän itkee, hiipuu lämpö kokonaan

Refrain:
Itkee pieni sydän
Itkee sydän pieni
Vailla lämpöä, vailla turvaa
Vailla rakkautta, täynnä tuskaa

huutakaa vihatkaa ja
purkakaa vihaa,/
tuska vaan kasvaa ja tulta
vaan virtaa/
kuulkaa ja huutakaa
jumalan pilkkaa/
huutakaa lisää vaan taas
kurapaskaa niskaan/

Muistatko tähdet muistatko
edes minua/
Olen täällä yhä ja
ajattelen sinua/
Suon katseen tähdille
noille/
Maailman paino putoaa mun
hartioille/
Toivon vaan et jälleen
tavataan/
Ja yhdessä vanhoja
muistellaan/
Oltiin kavereita
kasvettiin yhdessä/
Nyt kaikki on pois vain
hetkessä/

Tää tulee loppuun niinkun
kaikki aikanaan
Ei mikään kestä ikuisesti
mut en sure ainakaan
Vanhat haavat paikataan
vielä joskus pysyvästi
Mut nyt on aika lopettaa
siks jätän nyt hyvästit
Tää tulee loppuun niinkun
kaikki aikanaan
Kaikki muistot sust vielä
kauas haudataan
Mut kun näen sut ja sä
katsot kysyvästi
En ikinä pystykään
sanomaan hyvästi

en rakasta sua, ei, en
enää/
en halua sua, ei, en enää/
en haluu nähdä sua, enkä
mä kaipaa/
eti joku muu sun valheiden
maailmaa/

lopeta se jauhamine et sä
oot muka kingi/
mä tuun ja kuristan sut
sun vitun blingil/
mulle riitti oikeest,
kiitos ja hei/
liian isot luulot järjen
jäbält sitten vei/

K-U-S-I-P-Ä-Ä,
kusipäänä mä elän tääl
en välitä mitä teen,
en välitä vaik särjen -
sun sydämen
isken silmää hymyillen

välil vaikeet täytyy
taistella, kynsin ja
hampain,

ei tahdo luovuttaa, ei,
tarvitse, ei, ei kukaan
sua hallitse ei.

hei tyttö, tunteista
taidetta tehtiin
hei tyttö, mikään ei kestä
ikuisesti
hei tyttö, vaikka se oli
rakkauden aikaa
hei tyttö, edes unissani
en sua kaipaa

sä lähdet se sattuu miten
häviskään kaikki mitä
oltii luvattu,
näin se menee näin ne
kyyneleet vähenee ja sun
kuvas hälvenee,
en mä voi alkaa hyvästei
jättämään, muuta arkkuun
peittämään,
viimeks lähti vaari, ei se
ole mun vuoro.
(ei se ole mun vuoro, ei
se ole mun vuoro)

en saa meistä edes muistoo
mukaan,
sinne mistä palaa ei
kukaan,
sä tuut takaisin jos se on
tärkeää,
jos et, etpähän voi
satuttaa enempää.

---

98% Teineistä polttaa tai
on polttanut tupakkaa. Jos
olet yksi niistä 2%,
kopioi tämä teksti

Kerrostalon ylimmässä kerroksessa asui kolme perhettä: mustalaisperhe, somaliperhe ja suomalaisperhe. Keskellä päivää koko talo paloi, kaksi perhettä menehtyi, mutta kolmannelle ei käynyt kuinkaan.

Mikä perhe pelastui? Perustelut?














Vastaus: Suomalaisperhe
Perustelut: Vanhemmat oli töissä ja lapset koulussa.

Kuusi- ja nelivuotiaat Etelä-Pohjalais veljekset ovat kotona yläkerrassa omassa huoneessaan.
"Kuule pikkuveli", sanoo kuusivuotias, "mä luulen notta me ollahan sen ikääsiä, notta aletahan kiroolemahan".
Nelivuotias nyökkää hyväksyen. Isoveli jatkaa: "Kohta ku mennähän aamiaaselle, mä sanon jotaki josson 'saatana' ja sä sanot jotaki josson 'vittu'." Pikkuvelikin alkaa innostua ideasta.
Äidin saapuessa keittiöön ja kysyessä mitä kuusivuotias haluaisi aamupalaksi tämä vastaa: "No muroja, saatana."
LÄISKIS - poika lentää tuolistaan lattialle, ryömii keittiön poikki, nousee ylös ja juoksee yläkertaan äiti kintereillään läpsien poikaa persuuksille joka askelmalla. Hän lukitsee pojan huoneeseen ja huutaa: "Soot siälä niin kauan notta osahat taas olla ihimisiksi!!"
Palattuaan keittiöön äiti kysyy tiukkaan sävyyn nelivuotiaalta: "Ja mitä sais nuaremmalle herralle olla?"
"En tiälä", nelivuotias sopertaa itku kurkussa, "mutten ainakaan niitä vitun muloja ota".

-Kertokaa omin sanoin mikä ahdistaa,
sanoi psykiatri asiakkaallen.

-Kaikki alkoi, kun menin naimisiin.
Vaimolla oli aikuinen tytär,
josta sitten tuli minun tytärpuoleni.
Isäni tuli vierailulle, rakastui tytärpuoleeni
ja meni tämän kanssa naimisiin.
Niinpä tytärpuolestani tuli myös äitipuoleni.
Vaimoni sai pojan.
Siitä tuli automaattisesti isäni lanko,
koska se on isäni kanssa naimisissa
olevan tytärpuoleni velipuoli.
Koska poika on äitipuoleni veli,
se on siten myös minun enoni.
Isäni vaimo sai pojan.
Se in minun velipuoleni,
vaikka samalla olen myös sen ukki.
Onhan se tytärpuoleni poika.
Vaimoni on minulle mummo, äitipuoleni äiti.
Siitä seuraa, että olen oman vaimoni lapsenlapsi.
Ottaen huomioon, että elän naimisissa isoäitini kanssa,
en ole ainoastaan vaimoni puoliso ja lapsenlapsi,
vaan myös itseni isoisä.
Siksi ahdistaa.

Tielle astun muistojen,
elonkirjaa selaillen,
paljon kertoo lehdet sen,
elonkirja nuhruinen.
Se vie kauas lapsuutein aikain taa,
se vie rantaan rakkaimpaan.

Muistot nuo mieleen jää,
hetket menneet ne lämmittää,
siksi muistojen siivillä setken teen,
mä aina uudelleen.

Elon virtaa katselen,
kuvat kulkee ohi sen.
Kotiportaat eessäin nään,
pihakoivun alle jään.
Astun rantaan rakkaimpaan,
hiekkaan linnan teen,
ja laivaa uittelen.

Muistot nuo mieleen jää,
hetket menneet ne lämmittää.
Siksi muistojen siivillä retken teen,
mä aina uudelleen.

Kisa paikat, veljenkin,
siskoparven muistankin.
Isän muistan armahan,
äidin rakkaan tottahan.
Sinne lieden vierelle lämpimään,
jään hetkeks miettimään.

Muistot nuo mieleen jää,
hetket menneet ne lämmittää.
Siksi muistojen siivillä retken teen,
mä aina uudelleen.

Elon kirjaa muistojen,
moni kertaa tiedän sen,
silmään pyrkii kyyneleet,
mennyttä kun muistelen.
Onni on kuin elämän lainaa vaan,
se hetkeks annetaan.

Muistot nuo mieleen jää,
hetket menneet ne lämmittää.
Siksi muistojen siivillä retken teen,
mä aina uudelleen

Kuusi elämän faktaa!

1) Et voi koskettaa jokaista hammastasi kielelläsi.

2) Kaikki tyhmät, luettuaan edellisen faktan, yrittävät sitä.

3) Ensimmäinen fakta on vale.

4) Hymyilet nyt koska olet idiootti.

5) Näytät seuraavaksi tämän jollekkin toiselle idiootille.

6) Naamassasi on edelleen idioottimainen virne.

Sinä joka luit tämän, jos et kopioi tätä omaan päiväkirjaasi niin kuolet ensi viikon torstaina 20:06.

Minä olen tyttö, joka potkaistiin pois kotoaan, koska tunnustin äidilleni olevani lesbo.
Minä olen prostituoitu, joka työskentelee kaduilla, koska kukaan ei ota töihin transseksuaalista naista.
Minä olen sisar, joka puolustaa homoveljeään piinallisten, kyynelten täyttämien öiden läpi.
Me olemme vanhemmat, jotka hautasivat tyttärensä kauan ennen hänen aikaansa.
Minä olen mies, joka kuoli yksin sairaalassa, koska kumppaniani, jonka kanssa olin ollut kaksikymmentäseitsemän vuotta, ei päästetty huoneeseen.
Minä olen ottolapsi, joka herää painajaisiin, joissa minut viedään pois kahden isäni luota, jotka ovat ainoa rakastava perhe, joka minulla on ikinä ollut. Toivon, että he voisivat adoptoida minut.
Minä olen yksi onnekkaista, luulisin. Selvisin hyökkäyksestä, joka jätti minut koomaan kolmeksi viikoksi ja vain vuoden päästä pystyn luultavasti kävelemään taas.
Minä en ole yksi onnekkaista. Tapoin itseni vain viikkoja ennen lukiosta valmistumista. Taakka oli yksinkertaisesti liian raskas kantaa.
Me olemme pari, jotka saivat kiinteistönvälittäjän kannoilleen, kun hän sai selville, että halusimme vuokrata yksimakuuhuoneisen asunnon kahdelle miehelle.
Minä olen henkilö, joka ei ikinä tiedä kumpaa vessaa minun pitäisi käyttää, jos haluan välttää henkilökunnan kutsumisen paikalle.
Minä olen äiti, joka ei saa edes tavata synnyttämiäni, hoitamiani ja kasvattamiani lapsia. Tuomioistuin sanoo, että olen epäsopiva äidiksi, koska asun nykyään toisen naisen kanssa.
Minä olen kotiväkivallasta selviytynyt, jonka tukijärjestelmä yhtäkkiä viileni ja etääntyi saatuaan selville pahoinpitelevän kumppanini olevan myös nainen.
Minä olen kotiväkivallasta selviytynyt, jolla ei ole tukijärjestelmää, jonka puoleen kääntyä, koska olen miespuolinen.
Minä olen isä, joka ei ole koskaan halannut poikaansa, koska minut kasvatettiin pelkäämään kiintymyksen osoittamista toisia miehiä kohtaan.
Minä olen kotitalousopettaja, joka halusi aina opettaa liikuntaa, kunnes kuuli vain lesbojen tekevän sitä.
Minä olen mies, joka kuoli lääkärien lakattua hoitamasta minua heti, kun he saivat selville minun olevan transseksuaali.
Minä olen henkilö, joka tuntee syyllisyyttä, koska uskoisin voivani olla paljon parempi ihminen, jos minun ei aina tarvitsisi välittää yhteiskunnan minua kohtaan osoittamasta vihasta.
Minä olen mies, joka lakkasi käymästä kirkossa, ei koska en usko, vaan koska sen ovet suljettiin minun kaltaisiltani.
Minä olen henkilö, jonka täytyy piilotella sitä, mitä tämä maailma tarvitsee eniten: rakkautta.

Ole kiltti ja postita tämä edelleen, jos uskot homofobian olevan väärin.

Silloin viisitoista vuotta sitten,
katsella hymyäsi, pitää hauskaa kanssasi,
sain päivänä jokaisena.
Päivittäin sain kuulla sinun rakastavan minua,
joka päivä rakkautta vannottiin.

Mitä silloin tapahtui, kun lähdit,
etkä jättänyt jälkeäkään.
mä luulin tän kestävän ikuisesti.

Sinä iltana suutelimme,
katsoin hymyäsi.
Me nauroimme.
Tunsin lämpösi sisälläni,
kun kätesi kosketti huuliani.
Sanoit rakastavasi minua.

Nyt itken ikävää.
Rauhaa en enää saa.
Kaikki mihin luotin on tuhoutunut.
Enkä saa sitä enään kasaan.



Ne päivät vierivät,
kaikki voimani on pois.
Silloin luulin tän kestävän,
kaikki tuhoutui yhdessä yössä.
Enään kauniit muistot
koristaa nuhruista elämääni.

Nyt itken ikävää,
rauhaa en enään saa.
Kaikki mihin luotin on tuhoutunut.
Enkä saa sitä enään kasaan