IRC-Galleria

-aanu-

-aanu-

ei keksi mittää

Blogi

- Vanhemmat »

Johanna Kurkela-Uneni kauneinMaanantai 23.07.2007 01:04

Mietin niskaasi ja hiuksiasi hentoja
Poskipäitäsi ja korviesi muotoa
Näen mielessäni hymysi ja äänes kuulen
Kieles kärjen tunnen kun se kohtaa kaaren huulen
Olet tässä, mutta kaukana niin sittenkin
Olet uneni ihanin

kertosäe:
Olet uneni kaunein ja suloisin
Niin totta ja harhaa vain kuitenkin
Olet uneni kaunein, mut etäisin
(2x)

Mietin sormiasi, käsiäsi vahvoja
Aistin katseesi, kun viivähtää se minussa
Joka hetki, jonka lähelläsi olla saankin
Minut pelastavat, eroon vie se katkerankin
Olet läsnä, muttet sydämessäin milloinkaan
Olet porttini unelmaan

kertosäe (3x)

Haave herkin ja haavoittuvin

Kun voimat oudon maan sun veisi mukanaan
mä missä lienenkin niin tulen takaisin
Sun rinnallasi oon, yön pedot kaikotkoon
sillä en sun särkyä anna mä en

kertosäe:
Niin katoavaa on voimat ihmisen,
vain tuuli puhaltaa ja kuoren hajottaa
Mutta en sun särkyä anna mä en

Et ole vahva et, yön varjoon pakenet
mut seuraasi sun jään, en päästä lähtemään
Viel aamu sarastaa, se haamut karkottaa
sillä en sun särkyä anna mä en

kertosäe
Niin katoavaa on voimat ihmisen,
vain tuuli puhaltaa ja kuoren hajottaa
Mutta en sun särkyä anna mä en

Yö-LannistumatonKeskiviikko 11.07.2007 21:59

kun syttymään ei saa liekkiään
niin saapuu hän joka kerro ei koskaan nimeään
vaan kertoo että jossain joku mua odottaa
jossain missä tie on tutkimaton
vain tuokion hän siinä on
ja kohta huomaan miten siirtyy varjo ristikon
niin moni kulkee ilman ystävää
ilman salaisuutta kulkee polut elämän

hän varjoihin vei minutkin vei paikkaan
jossa aina tuuli heittää hiekkaa kasvoihin
ja näytti mulle hiljaisen kuolleen kaupungin
sen ihmiset ei hetkeen tarttuneet

jos kuulet tämän viestin
voitko hetken odottaa
sua tavoittaa en pysty
valon nopeudellakaan
saako joskus palkinnon
lannistumaton

mut takasin toi kuitenkin
nyt tiedän jostain hänet
löydän jolle kaiken antaisin
hän ehkä mua nyt jostain katsoo
vaikken häntä nää
ehkä aivan vieressäni seisoo

jos kuulet tämän viestin
ja jos tietää susta saan
yli merten, takaa vuorten
sua saavun noutamaan
täällä yksinäinen on
vaan lannistumaton

[Ei aihetta]Torstai 01.02.2007 14:37

Jos luet tämän, kirjoita kappale, joka sinulle tulee mieleen minusta. Kiitos.

Laita tämä myös omaan päiväkirjaasi.


Eräänä päivänä opettaja kyseli uskontotunnilla pikku Liisalta kysymyksen.
-Kuka loi maan ja taivaan?

Pikku Liisa oli väsynyt ja syvässä unessa. Kun Liisa ei reagoinut opettajan kysymykseen otti Lasse, joka istui hänen takanaan, kynän ja pisti sillä Liisaa selkään. "Herran Jumala!" huusi Liisa ja opettaja tokaisi "aivan oikein Liisa".

Liisa nukahti uudelleen.

Hetken päästä opettaja kysyi taas Liisalta kuka on Herramme ja Vapahtajamme?
Liisa ei taaskaan kuullut mitään, syvässä unessa kun oli. Jälleen kerran Lasse oli paikalla ja tökkäsi häntä selkään kynällä. "Jeesus Kristus!" huusi Liisa ja opettaja myhäili tyytyväisyyttä.

Opettaja kysyi vähän ajan päästa uudelleen Liisalta että mitäEeva sanoi Aatamille hänen synnytettyään 23 lapsensa. Jälleen kerran Liisa oli vaipunut syvään uneen ja Lasse joutui taas kynänsä kanssa hätiin. Tällä kertaa pikku Liisa hyppäsi ylös ja huusi: "Jos sinä vieläkerran pistät tuon helvetin vehkeen minuun niin katkaisen sen kahtia ja tungensen sinun takapuoleesi"!

Opettaja pyörtyi.
- Vanhemmat »