IRC-Galleria

It's amazing how you can speak right to my heart
Without saying a word, you can light up the dark
I try as I may I could never explain
What I hear when you don't say a thing

The smile on your face lets me know that you need me
There's a truth in your eyes saying you'll never leave me
The touch of your hand says you'll catch me if ever I fall
You say it best when you say nothing at all

All alone I can hear people talking out loud
But when you hold me near, you drown out the crowd
They try as they may, they could never define
What's being said between your heart and mine

The smile on your face lets me know that you need me
There's a truth in your eyes saying you'll never leave me
The touch of your hand says you'll catch me if ever I fall
'Cause you say it best when you say nothing at all

The smile on your face let's me know that you need me
There's a truth in your eyes saying you'll never leave me
The touch of your hand says you'll catch me if ever I fall
You say it best when you say nothing at all

(You say it best when you say nothing at all) (2x)
The smile on your face
The truth in your eyes
The touch of your hand lets me know
(You say it best when you say nothing at all) (4x)

Uniklubi - Luotisade

Sun käsivarsilla liikaa on painoa
Lasittuneen katseen taakse piilottaa
Kun luotisateessa ilman suojia
Näin otat vastaan maailmasi painon

kertosäe:
Katsot kuinka kaunisti sodan jälkeen taas palaa
Niin sinä ompelet sulan kerrallaan
Pieniin siipiin että lentäisit taas
Ja niin annat kivun sun surun puuduttaa
Vaikka arvet se jättää
Sun mentävä on

Vaikka polvillaan rukouksen antaa
Vain yksi laukaus ja sanasi näin perille kantaa
Ja sinun arvokkuus väärin punnitaan
Liian monta askelta ja niin turhaan

kertosäe

Sun mentävä on

Niin sinä ompelet sulan kerrallaan
Pieniin siipiin että lentäisit taas
Ja niin annat kivun sun surun puuduttaa
Vaikka arvet se jättää
Sun mentävä on

Ilta tumma ja sateinen
Siitä viis, mä olen onnellinen.
Sun silmiin vihreisiin niin helposti
Mä hukkuisin. Ja niin me suudeltiin.

On jo myöhä, kohta huominen.
Pitäis lähteä vaikka halua en.
Tiedän että pakko on taas hyvästellä
Niin kuin ennenkin, mutta myöhemmin

kertosäe:
Silmiäni susta irti saa, en saa, enkä tahtoisikaan.
Kiinni jäin siihen ensisuudelmaan.
Ei koskaan tarpeeksi saa, ei saa, ja toivotaan
Ettei mikään voisi meitä erottaa.

Sinä olet mitä minä haluan,
Mutta pitkä on aika odottavan.

Sydän sanoo, että jaksan odottaa
Kunnes uudestaan sut nähdä saan.

kertosäe

kertosäe

Mietin niskaasi ja hiuksiasi hentoja
Poskipäitäsi ja korviesi muotoa
Näen mielessäni hymysi ja äänes kuulen
Kieles kärjen tunnen kun se kohtaa kaaren huulen
Olet tässä, mutta kaukana niin sittenkin
Olet uneni ihanin

kertosäe:
Olet uneni kaunein ja suloisin
Niin totta ja harhaa vain kuitenkin
Olet uneni kaunein, mut etäisin
(2x)

Mietin sormiasi, käsiäsi vahvoja
Aistin katseesi, kun viivähtää se minussa
Joka hetki, jonka lähelläsi olla saankin
Minut pelastavat, eroon vie se katkerankin
Olet läsnä, muttet sydämessäin milloinkaan
Olet porttini unelmaan

kertosäe (3x)

Haave herkin ja haavoittuvin

Kun voimat oudon maan sun veisi mukanaan
mä missä lienenkin niin tulen takaisin
Sun rinnallasi oon, yön pedot kaikotkoon
sillä en sun särkyä anna mä en

kertosäe:
Niin katoavaa on voimat ihmisen,
vain tuuli puhaltaa ja kuoren hajottaa
Mutta en sun särkyä anna mä en

Et ole vahva et, yön varjoon pakenet
mut seuraasi sun jään, en päästä lähtemään
Viel aamu sarastaa, se haamut karkottaa
sillä en sun särkyä anna mä en

kertosäe
Niin katoavaa on voimat ihmisen,
vain tuuli puhaltaa ja kuoren hajottaa
Mutta en sun särkyä anna mä en

kun syttymään ei saa liekkiään
niin saapuu hän joka kerro ei koskaan nimeään
vaan kertoo että jossain joku mua odottaa
jossain missä tie on tutkimaton
vain tuokion hän siinä on
ja kohta huomaan miten siirtyy varjo ristikon
niin moni kulkee ilman ystävää
ilman salaisuutta kulkee polut elämän

hän varjoihin vei minutkin vei paikkaan
jossa aina tuuli heittää hiekkaa kasvoihin
ja näytti mulle hiljaisen kuolleen kaupungin
sen ihmiset ei hetkeen tarttuneet

jos kuulet tämän viestin
voitko hetken odottaa
sua tavoittaa en pysty
valon nopeudellakaan
saako joskus palkinnon
lannistumaton

mut takasin toi kuitenkin
nyt tiedän jostain hänet
löydän jolle kaiken antaisin
hän ehkä mua nyt jostain katsoo
vaikken häntä nää
ehkä aivan vieressäni seisoo

jos kuulet tämän viestin
ja jos tietää susta saan
yli merten, takaa vuorten
sua saavun noutamaan
täällä yksinäinen on
vaan lannistumaton

Jos luet tämän, kirjoita kappale, joka sinulle tulee mieleen minusta. Kiitos.

Laita tämä myös omaan päiväkirjaasi.

Eräänä päivänä opettaja kyseli uskontotunnilla pikku Liisalta kysymyksen.
-Kuka loi maan ja taivaan?

Pikku Liisa oli väsynyt ja syvässä unessa. Kun Liisa ei reagoinut opettajan kysymykseen otti Lasse, joka istui hänen takanaan, kynän ja pisti sillä Liisaa selkään. "Herran Jumala!" huusi Liisa ja opettaja tokaisi "aivan oikein Liisa".

Liisa nukahti uudelleen.

Hetken päästä opettaja kysyi taas Liisalta kuka on Herramme ja Vapahtajamme?
Liisa ei taaskaan kuullut mitään, syvässä unessa kun oli. Jälleen kerran Lasse oli paikalla ja tökkäsi häntä selkään kynällä. "Jeesus Kristus!" huusi Liisa ja opettaja myhäili tyytyväisyyttä.

Opettaja kysyi vähän ajan päästa uudelleen Liisalta että mitäEeva sanoi Aatamille hänen synnytettyään 23 lapsensa. Jälleen kerran Liisa oli vaipunut syvään uneen ja Lasse joutui taas kynänsä kanssa hätiin. Tällä kertaa pikku Liisa hyppäsi ylös ja huusi: "Jos sinä vieläkerran pistät tuon helvetin vehkeen minuun niin katkaisen sen kahtia ja tungensen sinun takapuoleesi"!

Opettaja pyörtyi.