IRC-Galleria

puhuin sulle aina kaikki mut nykyään en tie mitä voin sano mitä en..mut siltil mä välitän susta<3

käsi puristuu nyrkkiin,se aikoo satuttaa/
katse valuu surullisena silmistä lattiaan/
silmät sulkee,puristaa hampaansa yhteen/
paineet luo pelkoa,pienet kädet ristis yhteen/

pelokas ilme vääntyy kyyneleihin pieniin/
yrittää estää itkua,kunnes ensimmäinen vierii/
katse seuraa kun se matkal halkoo ilmaa/
ja kun se kastelee kokolattiamaton pintaan/

mut tietää,ei oo tästä pakoreittii/
jo tutuks käyny nyrkki iskee viattomaan feissiin/
ei anteeks pyyntöi vaan huutoo päälle/
tieto,mikään ei tuu pelastaa saa hukkuun käänteen/

ei ensimmäinen kerta,eikä varmaan viimeinen/
palaa silmis tuli joka ei tuu viileneen/
ennen kaikki samoin ja jatkossa edelleen/
kaikki katsoo päin,mut silti ohi kävelee/


Jatkaa matkaa/
on pakko jaksaa/
mut milloinkaan varjot/
ei jätä mua rauhaan/

Taival painaa/
mut kai vaan raivaan/
mun tien läpi varjojen/
teen maasta taivaan/

Teen maasta taivaan/

rakastaa itseään,mut vihaa peiliä/
taas jälkiä,kelaa unohtunutta eilistä/
peilissä kohtaa oman vetisen katseen/
katsoo syvälle silmiin kunnes luomet raskaat laskee/

vasta nuori,mut jo tarpeeks paljo nähny/
edessä niin korkeel,mut matalalla käyny/
ja mikään ei saa sielusta tahraa puhtaaks/
on kokemukset koettu,mikä niitä muuttas/

mikään ei oo muuttunu,joka päivän jälkeen samaa/
edelleen kulkee katse maas,kivii potkii vanhaan tapaan/
antaa ymmärtää,et Kaikki on hyvin/
mut totuut kertoessaan nyyhkii vailla lämmint sylii/

tarvinu tukee,mut ollu sitä saamatta/
vaan kestäny vaik lääkäreille totuut maalataan/
kaadutaan,loukataan,vahingos hoitoon joudutaan/
on syytä maalata ei rauhallista joulukaan/


pahasti hämillään ku tärinään herää/
olo turvaton ikään ku kaikki katsos perään/
tuntuu ettei missään voi yksin viettää aikaa/
itse valehtelee itselleen,ei turvaa lainkaa/

surma vaivaa,mut onnellinen siitä/
lähetti matkaan faijan,itseänsä siitä kiittää/
katsoo taakse päin,aikaa valkomustaa/
huomaa nyt jälkeenpäin,ilman värei aikaa tuhlaa/

jo aikaki nyt siis elämää muuttaa/
lähtee pois,kääntää selän,takas ei paluuta/
mist löytää kodin,mist rohtoo unohdukseen/
vastas ihminen,joka toi hohtoo kolkutukseen

rima nousussa edelleen,ylitys helppo/
ku ponnistus kevenee/
kaiku pohja syvenee,ei syytä vaipuu enää/
nyt syytä maasta nousta,lopullisesti herää/

Kaikki ohi kävelee!/

Kun samettikäsi hyväilee
vatsani herkkiä kohtia
olen vapaa extaasissa ilman
kimaltavaa kemiaa
kun pehmeät huulet kulkevat
pitkin ihoni raukeita
karvoja
olen vapaa extaasissa sinun
kanssasi

Olen kuullut rumia tarinoita
eläimistä ja ihmisistä
nähnyt kuinka aurinko nousee
lännestä iltaisin
olen uittanut silmiäni
rumuudessa tämän iltapäivän
ja kun kaiken lasken yhteen
toistan ikivanhan lauseen

Uskon rakkauteen

Extaasiin
sinne vie pieni polku halki
villin sademetsän
siellä sataa rakkautta
joskus liikaakin
Extaasiin
sinne vie lämmin iho vasten
toista, liikkumatta
vuosisata vuosisadan jälkeen
tietää sen
Extaasiin, extaasiin

Vaikken koskaan saanut
toteutumaan suurta unelmaa
olen vapaa extaasissa ilman
mammonaa
vaikka minut haudattiin jo
maan kylmiin kahleisiin
olen vapaa extaasissa sinun
kanssasi

Olen nähnyt rumia visiota
eläimistä ja ihmisistä
kuullut kuinka kyrvät
nousevat taivaalle iltaisin
olen uittanut silmiäni
rumuudessa tämän iltapäivän
ja kun kaiken lasken yhteen
toistan ikivanhan lauseen

Uskon rakkauteen

Extaasiin
sinne vie pieni polku halki
villin sademetsän
siellä sataa rakkautta
joskus liikaakin
Extaasiin
sinne vie lämmin iho vasten
toista, liikkumatta
vuosisata vuosisadan jälkeen
tietää sen
Extaasiin, extaasiin

Me tutustuttiin joku pari kolme vuotta sitten,/
mitä tapahtu tai meni pieleen ku nyt itken,/
aggressio nous kattoon, ku välit meni poikki,/
parhaan frendinkaa ja nyt sydän on keskelt poikki,/
miks soitin sulle suuta ja kaikki menee päin puuta,/
katon kuuta iltasin ennenku menen nukkumaan,/
toivon et aika vieris taakse päin,/
pystytkö sitä mulle koskaan lupaamaan?/
et pysty, sen tiedän jo valmiiksi,/
anteeks jos oon ollut sulle vaan harmiksi,/
ollaa oltu liian hyvii ystävii toisillemme,/
et se ei vois päättyy näin, jos vois se ois ihme,/
kiveen onnistuin potkasee jalkani aamulla, /
sillä samalla kadulla, jolla meidän ystävyys mureni,/
kasaan jokasen murusen tuuli kuljetti,/
mietin että mitä ihmettä se oikein tarkotti,/
varmaanki sitä, et joku toista selkään puukotti ja et,/
ne murut pitäis kerätä kokonaiseksi, /
taijusin mitä merkkasit ja merkkaat nytkin,/
en tienny mitä tehdä, joten anteeks pyysin./

Mä pyydän sulta anteeksi, saanko mä sulta anteeksi?/
mä pyydän sulta anteeksi, vai saitko musta tarpeeksi?/
Et voi antaa anteeks, jos et pysty unohtaa,/
kyl tiiän, mutten pysty muutakaa,/
mitä voisin tehdä et saisin ystävyyden takas,/
siihen päivään mistä kaikki lähti,/
takas voisi palata, halata voisimme ja sopia riitamme,/
ei maailma voi kaatua yhteen kinaamme,/
se kaikki lähti must, kyl mä tiiän,/
siks haluun pyytää sulta anteeksi vielä,/

Parin viikon aikana kumpikaan ei puhunu mitään,/
ei hengailtu, niinku normaalisti en ymmärrä sitä,/
sanoinko tosiaan sulle jotain niin pahasti,/
toivottavasti saan joskus vielä sulta anteeksi,/
oon pahoillani niistä rumista sanoista sulle,/
toivottavasti pystyt antaa anteeks joskus mulle,/
en tarkoittanu niitä sanoi oikeesti,/
sun on uskottava mua hei vittu oikeesti,/
mul tais olla vaan niin huono päivä,/
mut toivottavasti ees vähän parempi päivä tänään,/
ei sitä aina vaa kaikki pysty ymmärtämään,/
ilmeisesti et pysty edes sinäkää,/
mäkään en tajuu, et mikä muhun meni,/
ei oo enää selityksii, niinku seli seli,/
vaan oon oikeesti pahoillani, pahoillani,/
enkä saa rauhaa maailmaani, ennen ku saan anteeksi,/
"hei mä haluaisin oikeesti pyytää sulta anteeks,/
mä tiiän et mä oon käyttäyny aika tyhmästi,/
et saanks mä anteeks?"

Me ollaan tunnettu jo pitkän aikaa,/
se ei oo itsestään selvyys vaan siin on jotain taikaa,/
ku ollaan seurusteltu, ja seurusteltu aika kauan,/
ollaan oltu avoimii toisillemme melkein aina,/´
se kannattaa, ku hyvää siit seuraa aina vaan,/
ja jos toisella on raskasta ja vaikeeta,/
niin toisiamme tuetaan ja autetaan,/
painetaan päämme toisiamme vasten ja,/
se sun katsees on niin lämmin ja pehmee,/
et sitä aina katsoisin, enkä muualle kerkeis,/
luottamus suhteellehan on tärkeet,/
sillä tarpeeksi pitkälle jo pääsee,/
iltasin ku istutaan rantsun penkil,/
penkilt katsotaan kirkasta kuuta,/
kuuta katsotaan ja jutellaan lempeist,/
uskon et ollaan yhdessä ikuisesti,/

Kulta rakastan niin vahvasti,/
haluun olla kanssas ikuisesti,/

Se on jotain sellast, mistä puhua mä tahdon,/
sun vuokses voisin perustaa mä vaikka uskonlahkon,/
ei oo pimeitä hetkii, pelkkii ilosii retkii,/
pysyn aina luonas mitä tahansa sä teetki ja,/
istutaan hiljaa kätesi kädessäni,/
tahdon kuulla hengityksessäsi sen lämmön äänessäsi hei,/
illat vaan pimenee, mut meillä valo loistaa,/
eikä kukaan pysty meiltä taikaa viedä pois vaa,/
maailmani on ku pala hyvää henkee,/
jossa kaikille on aikaa ja kaikkee pystyy kerkee,/
huomaamatta aika liikkuu nopeemmin ku enkeli,/
suojaan sua pahalta ja voin vaik uhrata mun henkeni,/
jos vaan pääsen sun kanssa tähtiin asti,/
tää on vaan aarrekartta jossa olet minun rasti,/
kun tiedän että saan mä aina sun kanssa vaan kulkee,/
ya pystyn pimees silmät sulkee,/

Vuoret kutsuvat, taivas kutsuu
Joku kaukana odottaa
Vimma vie eteenpäin, kirkkaana leiskuu veri
Ja syntymän syy selviää
Juokse! Juokse!
Muutu tuuleksi ja juokse, ja voita eilinen itsesi
Kuljemme kohti huomista, yhdessä olemme suurempia
Voimalla nuoruuden tähdenlennon

Se tapahtu taas, mut en oo rakastumas,/
mä rakastan sua, tää oli tapaturma,/
Jos otat takas mut saat mun sanan ja lupaan,/
et koitan saada mun pahan tavan muuttumaan,/
Mult puuttu vaa itsekuri ku bileet tuli,/
tää hile kulki ohi himmee cutey kireel bootyl,/
Sitte kuulin et se sano "Oot pimeen khuuli",/
kerto nimen huulil jotka oli ihanku sunki,/
Ensi en välittäny, ja koht en käsittäny,/
kuinka kaadoin juomaa alas, nii et käsi väsy,/
ja vaik välillä kyl tuntu et hommat lähti käsistä ny,/
Ei se enää haitannu, ku vaan sormien läpi näky,/
Eka se pyys tupakkaa, sit se pyys mut jatkaa,/
nyt toivon etten ois menny vastaamaan kumpaankaa,/
kysymyksee tyhmyydest myöntävästi,/
ku tajusin mitä yöllä kävi, se oli jo myöhästä sit,/


Vaik koitan parastani,
satutat vaik rakastankin
ansaitsen parempaa
ja varmaan saankin, saankin

Voin vakuuttaa ja vannoa, et mietin sun vartaloa,/
suutelin sun kasvoja ja kuuntelin sun sanoja,/
Toivoin et oisin heränny sun kainalosta, sun talosta,/
mut tää seurustelu painostaa,/
Tiedän tarkkaan, selitän omastki tahosta,/
koitan kovasti panostaa, tää on jotakin arvokasta,/
mut mokasin, "Taasko?" -taas, oon pahoillani,/
en oo tasapainos, enkä pysy paikoillani,/
Ku rupesin sua kaipaamaan, et ollu lähimaillakaa,/
se vaivas ja en halunnu poistuu yksinäni ainakaa,/
tää käy aina vaa, tää on jo sairasta,/
molemmat tietää et tää kestää enää aikansa,/
ku en avaudu sulle ja sä varaudut kuulee,/
sen joltain muult et mitä jatkoil tapahtu kuudelt,/
Teen pahaa ku tulen takas ja saan sut suree,/
tää o uhkapelii, joka viel joskus tappaa sun tunteet,/


Vaik koitan parastani,
satutat vaik rakastankin
ansaitsen parempaa
ja varmaan saankin, saankin


Yritä ymmärtää, vaik aina koitan parastani, satutan sua vaik rakastanki,/
Yritä ymmärtää, mä oon halujeni vanki, ansaitset parempaa ja varmaan saatki,/

Tää on mun vika virhe minkä ikinä teen,/
Nää on mun vikat bileet mihkä ikinä meen,/
mä chillaan himas, rakastan sua ja lipitän teet,/
Ja mietin sua ku otan laval mikin kätee,/
Molemmat meistä on väsyneitä ja ärtyneitä,/
oon pahoillani, mun takii sydämes särky eikä,/
silmäs säihky enää, eiks mikään säily enää?/
Sä häivyt eikä nää pilvet väisty enää....


Vaik koitan parastani,
satutat vaik rakastankin
ansaitsen parempaa
ja varmaan saankin, saankin

pikku-pauli joutessaan
mummun tuikkas palamaan
mummi lähti taivaisiin
pauli kotiarestiin
laitettiin
on turha palovaroitin
kun Pauli pöllii patterin
yöllä leikkii hiukan vaan
äiti viedään
sairaalaan
toipumaan
kuka rakastaa pientä
murhapolttajaa
jonka liekkiä
ei saada sammumaan
kuka rakastaa pientä
murhapolttajaa
viisivuotiaana
joutais vankilaan
halpaa rakkautta kai
pauli pikkuisena sai
tunteisiinsa tulisiin
tuskin koskaan vastattiin
halauksin
on turha palovaroitin
kun pauli pöllii patterin
yöllä leikkii hiukan vaan
äiti viedään sairaalaan
uudestaan
pauli nukkuu huoneessaan
ovi lukkoon painetaan
isä bensan valelee
äiti tikun raapaisee
ja hymyilee
kuka rakastaa pientä
murhapolttajaa
jonka liekkiä
ei saada sammumaan
kuka rakastaa
pientä murhapolttajaa
viisivuotiaana joutais vankilaan
kuka rakastaa
pientä murhapolttajaa
jonka liekkiä
ei saada sammumaan
kuka rakastaa pientä
murhapolttajaa
viisivuotiaana joutais vankilaan
kuka rakastaa pientä
murhapolttajaa
jonka liekkiä
ei saada sammumaan
kuka rakastaa pientä
murhapolttajaa
viisivuotiaana joutais vankilaan
kuka rakastaa pientä
murhapolttajaa
jonka liekkiä
ei saada sammumaan
kuka rakastaa pientä
murhapolttajaa
viisivuotiaana joutais vankilaan
kuka rakastaa pientä
murhapolttajaa
jonka liekkiä
ei saada sammumaan
kuka rakastaa pientä
murhapolttajaa
viisivuotiaana joutais vankilaan

minä olen miettinyt sinua paljon
paljon enemmän kuin ketään muuta
kaipuuta polttavaa olen tuntenut
kylmin illoin
miettinyt sinua silloin
enemmän kuin muita
minä olen muistanut sinut hyvin
niin paljon paremmin
kuin ketään muuta
minä olen muistanut sinut
niin kauniina kuvina
vakavina unina muistanut
paremmin kuin muita
minä olen muistanut sinut kipuna kiivaana
suruna sielussain
valona yössä vain
minä olen valvonut tuhat yötä
tehnyt työtä tyhjää niin kuin kuolemaa
kaipuuta polttavaa olen tuntenut
näillä teillä
elämäni kintereillä ajanut eteenpäin
minä olen muistanut sinut kipuna kiivaana
suruna sielussain
valona yössä vain

hei
katso kuinka hiljaa
kaikki käy
mutta vuodet on lyhyet
ja kun kuu ja aurinko ovat yhdessä taivaalla
minä kerään kaiken pihalle esiin ja poltan
niin
kirjat ja paperit
ehkä myös
huonekalut ja muistot
kaikki valheet
jotka tulevat elämän tielle
kaikki hyvä mikä estää näkemästä
se on ruoste
savu nuolee raunioita
tiedäthän miltä tuntuu
lämmittää käsiään
palaneiden kotien tuhkassa
hei
katso kuinka hiljaa
sataa taas
tomu vuotten ylle
ehkä nämäkin murhaajan kädet
etsivät päätä
jota silittää
ja tuntea maailman paino
se on ruoste