IRC-Galleria

Väsyttää. Oli hyvä hyväisä hyvin viikonloppu kotipuolessa. Tostai-iltana näin T:tä pitkästä aikaa - siitä sen enempää.

Väsymys on enemmän kuin unen tarvetta. tämä väsymys siis. Jaksan tuskin innostua mistään, olen lattea ja tsemppasin itseäni tänään sängyssä neljäkymmentäviisi minuuttia ennen kuin jaksoin nousta ylös ja mennä suihkuun. Ruoka oli hyvää mutta ei maistunut sille. söin silti.

J vastasi illalla viestiin. hymyilin unesta väsyneenä sisäänpäin. En tänään mennyt A:n kanssa syömään, mikä on epänormaalia. en tiedä reagoinko johonkin vai oliko kiinni päivästä ja mielialasta, vai siitä ettei kaikille A:n seurassa istuneille olisi riittänyt purkkaa. en joka tapauksessa mennyt, eikä A kysynyt miksi.

T hämmästeli avoimuuttani torstaina. no, minä nyt olen tällainen. mutta nurin kurista on se, ettei monikaan tiedä mitä minulle tällä hetkellä kuuluu. en ehkä tiedä itsekään. rehellisesti sanottuna en ole varma kuka tietää.

Minulla on edelleen pieni halauksen puutteesta johtuva yksinäisyys. On hiljaisuus. On... jossakin keskellä kaikkea näkymätöntä.

Muistin. Soitin. Puhelu loppui lyhyeen. En soittanut enää takaisin, oli aika hiljainen päivä.

jollain oli synttärit 20.2. enkä millään muista että kenellä.

Elämän tasapaino on derivaatta. Olen tyytyväinen siihen ja elän tasapainossa.

Ei kannata kysellä kesätöitä ajoissa. Ilman Jumalaa tuntuis tällä hetkellä hiukan paljon siltä että on kyllä lehmä ojassa ja pahemman kerran, mutta eipä oikeastaan huoleta.

"Etsikää ensin Jumalan valtakuntaa niin teille annetaan kaikki tämäkin"
- odotan vaan mitä Isällä on varattuna :)

herätä aamulla, kun uni jatkui todellisuutena

Löysin kirjastosta randomilla kivan cd:n, Teitur oli artisti... Ruokavalioon on kuulunut poikkeuksellisen paljon hedelmiä. Suunnitellaan J:n kanssa levyä - tai vielä vähän niin kuin haaveillaan siitä. Savilahdella tuulee aamuisin kylmästi, mutta lumi on puhdasta.

Kaksi tyttöä kävi tänään piristämässä, hedelmäsalaattia ja jäätelöä. Äiti soitti. Sanoi leipovansa piirakoita. Ja miulle tuli ikävä kotiin. Pari viikonloppua pitää viihtyä vielä täällä, sitten pääsee kotiutumaan. Toivottavasti...

on toki, varmasti löytyy elämästä inhottavampiakin asioita kuin olla yksin kotona koko päivä juuri sen verran kipeänä ettei oikeastaan ole kipeä muttei jaksa oikein tehdäkään mitään, on tukossa ja nenäliina pitää kantaa joka paikkaan mukana, silmät on valonarat ja vaikka on valvonu jo 18 tuntia ja takana on kaksi liian lyhyttä yötä, uneta ei ollenkaan kun ei ole tehnyt mitään mikä väsyttäisi ja toisekseen päässä on sen verran epämukava olo ettei se tykkää yhtään ajatuksesta joutua painetuksi tyynyä vasten. Ilmassa on kevyempi olla...

(mutta ei minulle suinkaan niin huonoa kuulu. isi soitti tänään kotimatkalla ihan vain kysyäkseen mitä kuuluu [yleensä sillä on aina jotain asiaa kun se soittaa], sisko soitti illalla. ja olenpahan "levännyt", mutta en kyllä tehnyt mitään mitä suunnittelin...=S )

Katsoin kelloa illalla viimeisen kerran 22:39. Nukahdin melko nopeasti, ennen yhtätoista.
Heräsin, väsytti, ihmettelin hiljaisuutta ulkona - kello näyttikin vasta 03:48. Pyörin jokusen tosin ennen kuin pääsin uudelleen uneen, ja oli kiukkuinen olo kun ei jostain syystä nukkunut vaikka väsytti.
Kello 05:29 heräsin uudelleen. Väsytti yhä, mutta uni ei enää ottanut tullakseen vaikka kuinka pyörin. Nousin aamupalalle ja avasin tietokoneen. Piti olla tänään virkeän pirteä ja tehdä vaikka mitä, mutta ei tunnu siltä että paljoa jaksaisin.

Olipahan yö. Ja näin uniakin...

Olen jotenkin kamalan väsynyt jatkuvasti, nukuin vahingossa (taas) päiväunet, tällä kertaa tunnin mittaiset.
En jaksa tehdä mitään.
Äsken sain laitettua pyykit kuivumaan.
Kirjopesussa oli neljätoista paria sukkia. Kaksikymmentäkuusi sukkaa kuului minulle, kaksi Sallalle. Pesukorissa on vielä yhdet mustat sukat (nekin minun), miulla taasen on jalassa yhdet Sallan sukat koska miun kaikki sukat oli pesussa tänäaamuna. Meillä pestään liian harvoin kirjopyykkiä.
Kuuntelisin musiikkia jos jaksaisin.
Mikähän minua oikein vaivaa...