IRC-Gallerian tietosuojakäytännöt päivittyvät 25.5.2018 vastaamaan EU:n tietosuoja-asetuksen (GDPR) vaatimuksia. Lue päivitetty Tietosuojaseloste. Lisäksi käyttöehdoissa on tarkennettu ikärajaa ja kohta 6.2 viittaa Suomen lain lisäksi Euroopan unionin lakiin.

IRC-Galleria

Aldaron

Aldaron

Jonni Lehtiranta

Note to selfTorstai 22.03.2007 20:37

Koskaan, ei koskaan saa hallinta pettää. Ja jos jokin tuntuu pahalta, älä vitussa tee sitä.

Jännä viikkoPerjantai 02.03.2007 23:27

Tein alkuviikosta ensimmäiset abalakovini. Kiipeäminen, oikeiden vuorten siis, on kauan ollut kovasti mielessä ja nyt vain yhä kovemmin. Haaveet ajavat eteenpäin, ja tämänkin perässä täytynee juosta vaikka se paljon maksaakin. Harmi ettei ole kaveria siihen hommaan.

Piti sanoa jotain muutakin. Oon kokenut onnistumisen hetkiä Fortranin parissa, käynyt ulkona, hihkunut kiipeilyä, siivonnut lisää. Paljon lisää mappeihin järjestettyä tavaraa!

Le samedi silencieuxSunnuntai 25.02.2007 00:54

Kokonainen päivä ilman mitään tekemistä. Varmasti ensimmäinen viikkoihin tai kuukausiin. Heräsin, siivosin, tein ruokaa, siivosin lisää, tein lisää ruokaa ja silleen. Ja oon lukenut lehtiä joka välissä. Tosi mukavaa tällainen, ja samaten ensi kertaa pitkään aikaan olen syönyt riittävän usein vaikka se onkin riippunut omasta aktiivisuudestani! Ja oon istuksinut keittiössä lukemassa! Jännää muuten miten aivan puhtaassa keittiössä kokatessa on erittäin varovainen ettei vain mene leivänmurua lattialle :). Pesin lähes kaikki pinnat kattoa lukuunottamatta.

Cirrus, muuten hyvä näkyvyys. Toivottavasti kuun pimetessä tuossa maaliskuun alkupuolella on kirkasta.

Hyvä aamuSunnuntai 28.01.2007 14:17

Onnistuin sekä nukahtamaan ajoissa että nukkumaan riittävästi. Mukavaa. Sanoisin että 1/8 cirrus, näkyvyys yli 6 km eli vähintään kohtalainen. Täältä ei näy kauempia asioita, paitsi kuu, 384000 km, suhteellisen alhaalla, eli hyvä näkyvyys. Pitääpä kysyä assarilta saako kuuta käyttää referenssinä.
Mä pidän tuosta säähavaintokurssista. Kivaa ulkonapyörimistä ja ylöskatselua!

InsomniaSunnuntai 14.01.2007 06:43

Ei saa nukahdettua. Ei kyllä erityisesti väsytäkään. Pitäiskö tämä aika käyttää hyväksi jotain koulujotakin tekemällä?

Valopilkku yötaivaallaTorstai 14.12.2006 05:10

Puuh, taas on luettu koko päivä. Tai ei oikeastaan taas, ensi kertaa se onnistui tänä loppusyksynä. Jäänee liian vähäiseksi silti, katsotaan mitä osaan ilmakehälle termodynamiikalla tehdä. Se toinen huomisen tentti, laitteistokuvauskielinen suunnittelu, jää ihan puhtaasti menemättä. Ehkä joskus toiste.

Sänkyyn mennessä tulin kurkanneeksi ikkunasta. Jännät pilvet taivaanrannassa - no, nyt ne ovat jo kymmeniä asteita "korkeammalla" ja kohta peittävät taivaan - ja muuten kirkas taivas. Orion keikkui siinä etuvasemmalla aika komeasti. Oli pakko pukeutua uudestaan ja suunnata putki sinne. Vaikkei miekkaa paljain silmin näkynytkään, Orionin sumu sattui kaukoputkeen puolivahingossa! Aika mitätön läntti tuolla putkella. Mutta The Orion Nebula silti. Ja sen keskellä on jännä viisikulmio tähtiä! Oikeastaan siitä puuttuu yksi viidestä, mutta loput neljä on kuin viisikulmio joka on vinossa katsojaa kohti, tähtien suhteelliset kirkkaudet menevät niin. Ovat myös niin lähellä toisiaan että ne erottaa toisistaan lähinnä tarkasti katsomalla. Hieno kuvio! Ja terävimmät tähdet pitkään aikaan!

Josko sitä jaksaisi taas tuijotella tähtiin enemmän kuin viime aikoina. Kamera vaan on lainassa ;). Ja uusi ehkä ostoslistalla.. Suodattimia? Sumuja katsoessa olisi kai hyötyä suodattimista.

KoulumenestystäTorstai 26.10.2006 19:42

Yllätin itseni. Tai ehkä osittain kokeen helppous yllätti minut, mutta kumminkin. Kaksi hienoa onnistumista kahdessa tentissä samana päivänä! Aika kivaa. Tosin nyt se alkaa jo hiipua, kohta ois kivempaa mennä nukkumaan lukiessa (tai lukemisen yrittämisessä) syntynyttä univelkaa..
-- http://www.intelligentdesign.fi/

> 1. Suunnittelun havaitseminen
> Jos maailma tai jokin sen osa on älykkäästi suunniteltu, miten voisimme tietää sen? Onko
> luotettavia menetelmiä suunnittelun havaitsemiseksi olemassa? Mitä ne ovat? Onko sellaisia
> menetelmiä käytetty oikeustieteissä, arkeologiassa, tietoturva-analyyseissä? Voisivatko ne
> mahdollisesti havaita suunnittelua biologisissa järjestelmissä?

Jos olisi mahdollista tietää varmasti ettei maailma tai jokin sen osa voisi millään muulla tavalla tulla havaitunlaiseksi, suunnittelun voisi päätellä. Muuten, en ole vieläkään kuullut suunnitteluhypoteesista johdettuja ennustuksia. En usko että niitä voi olla.


> 2. SETIn merkitys
> Maan ulkopuolisen älyn etsintä (SETI) on tieteellinen tutkimusohjelma, joka etsii merkkejä
> epäinhimillisestä älykkyydestä kaukaisesta avaruudesta. Pitäisikö biologien vastaavasti etsiä
> merkkejä älystä biologisissa järjestelmissä? Miksi tai miksi ei?

SETI etsii keinotekoisia signaaleja luonnollisten signaalien joukosta. Taivaankappaleet eivät ymmärtääksemme ole eläviä olentoja vaan luonnonlakien säätelemiä ja jokseenkin yksinkertaisia. On mahdollista havaita signaali jota mitä todennäköisimmin mikään luonnollinen prosessi ei ole voinut saada aikaan.
Luontoa tutkiessa suunnittelun jäljet pitäisi jotenkin tunnistaa evoluution jälkien keskeltä, ja koska evoluutio on astetta tarkoituksellisempaa kuin tähden ydinreaktio, homma on saman verran toivottomampaa. On mahdollista keksiä signaali joka ei ole voinut syntyä tähdessä ydinreaktiossa mutta on ainakin paljon vaikeampaa keksiä eläin joka ei olisi voinut syntyä jonkinlaisen evoluution seurauksena.


> 3. Biologian informaatio-ongelma
> Mikä selittää informaatio-rikkaiden rakenteiden alkuperän biologisissa järjestelmissä?
> Voivatko biologiset järjestelmät paljastaa informatiivisia rakenteita, joita luonnonvalinta ja
> muut materiaaliset mekanismit eivät kykene riittävästi selittämään? Miltä sellaiset rakenteet
> näyttäisivät?

En ole varma ymmärränkö kysymystä. Informaation säilömisestä on selvästi etua evoluutiossa, siihen viittaa mm. tähänastinen AI- (tai artificial life-) tutkimus. Voisi myös sanoa että lisääntyminen oleellisesti vaatii informaatiota. Elämä muuttaa luonnollisesti energiaa informaatioksi.


> 4. Molekyylikoneet
> Voitko mainita esimerkkejä solun rakenteista, jotka muistuttavat ihmisen suunnittelemia
> koneita? Vetääkö näiden molekyylikoneiden kompleksisuus vertoja ihmisen tekemille
> koneille? Onko olemassa mitään luotettavaa näyttöä sille, että ainoastaan todellinen
> suunnittelu olisi voinut synnyttää sellaiset koneet?

Näiden koneiden kompleksisuus on käsittääkseni alhaisempaa tasoa kuin ihmisten suunnittelemat koneet. Ei ole olemassa luotettavaa näyttöä suunnittelusta (sehän vaatisi että osoitettaisiin niiden kehittymisen ilman suunnittelua mahdottomaksi).


> 5. Palautumaton monimutkaisuus
> Onko olemassa monimutkaisia biologisia järjestelmiä joiden osat ovat kaikki järjestelmän
> toimintojen suorittamiselle välttämättömiä? Jos on, ovatko sellaiset ”redusoimattomasti
> kompleksiset” järjestelmät todiste älykkäästä suunnittelusta? Jos eivät, miksi eivät?

Eivät ole, koska järjestelmän osat ovat voineet kehittyä yhdessä, toisiinsa sopiviksi ja toisilleen välttämättömiksi evoluution saatossa.


> 6. Kierrätettävät osat
> Suunnittelevat ihmiset uudelleenkäyttävät hyvin toimivia malleja [designiä]. Eliöt vastaavasti
> kierrättävät hyvin toimivia rakenteita (esimerkiksi kamera-silmä). Onko tämä
> todistusaineistoa yhteiselle polveutumiselle, evolutiiviselle konvergenssille [”lähenemiselle”],
> yhteiselle suunnittelulle, vaiko näiden yhdistelmälle? Kuinka päätämme näiden vaihtoehtojen
> välillä?

Varma päättäminen näiden välillä vaikuttaa mahdottomalta. Tosin jos hyvin erilaisista eläimistä löytyisi täsmälleen samanlainen elin, se voisi kertoa suunnittelusta, ja jos elimet ovat keskimäärin samanlaisempia geneettisesti läheisempien sukulaisten kesken, se voisi viitata evoluutioon.


> 7. Takaisinmallinnus
> Yritettäessä ymmärtää biologisia järjestelmiä molekyylibiologien tarvitsee ”takaisinmallintaa”
> niitä. Toisin sanoen he aloittavat toiminnallisista biologisista järjestelmistä, ja sitten
> käyttävät tietämystään insinööritieteistä [suunnittelusta/tekniikasta] sen määrittelemiseen,
> miten järjestelmät olisi voitu suunnitella ja rakentaa. Onko tämä evidenssiä siitä, että
> järjestelmät ovat olleet aluksi suunniteltuja?

Ei ole. Se että voidaan rakentaa päättelyketju joka johtaa tulokseen A ei ole evidenssiä siitä että juuri tällainen ketju on luonnossakin johtanut tulokseen A. Tämähän olisi juuri sitä päättelyä josta kreationistit tiedemiehiä kritisoivat!


> 8. Ennusteet
> Tekeekä älykkään suunnitelman teoria ja uusdarwinistinen teoria eri ennusteita? Pohdi
> esimerkiksi roska-DNA:ta. Kumpi näistä kahdesta teoriasta pitäisi ajatusta, että laaja alue
> DNA:sta on roskaa todennäköisempänä? Kumpi teoria todennäköisemmin etsii tuntematonta
> käyttöä hyödyttömiltä näyttäville biologisille rakenteille?

Minusta ajatus että suunnittelija laittaisi DNA:han turhaa on paljon epätodennäköisempi kuin että se olisi päätynyt sinne "jäänteenä" jostakin. Lisäksi roska-DNA:n "roskaisuutta" ei ole käsittääkseni osoitettu - siis todettu ettei niiden osien vaihtamisella täysin toisiksi olisi vaikutusta - vaan niille vain ei ole keksitty tarkoitusta.


> 9. Todisteiden seuraaminen
> Mikä todistusaineisto vakuuttaisi sinut siitä, että älykäs suunnittelua on totta ja
> uusdarwinismi on paikkansapitämätöntä. Voiko sellaista todistusaineistoa olla edes
> olemassa? Miltä se näyttäisi? Jos sellaista todistusaineistoa ei ole olemassa, tai ei edes
> [katsota] voi[van] olla olemassa, miten uusdarwinismi voi olla testattavissa oleva tieteellinen
> teoria?

Jotta vakuuttuisin suunnittelun todellisuudesta, minun pitäisi tavata suunnittelija ja nähdä piirrustuksia ja prototyyppejä ;-). En ole ihan varma mitä kirjoittaja tarkalleen tarkoittaa uusdarwinismilla joten en spekuloi sen paikkansapitämättömäksi osoittamisesta. Luonnonvalinta sinänsä on havaittu ilmiö.

Uusdarwinismi ennustaa havaittavia ilmiöitä. Sitä ei voi kumota ellei ko. ilmiöt lakkaa yht'äkkiä esiintymästä. Evoluutioteoria on siis jotakin jota voi lähinnä laajentaa, ei kumota. Vrt. Newtonin lait.


> 10. Suunnittelijan tunnistaminen
> Voimmeko määrittää, onko kohde suunniteltu tietämättä mitään sen suunnittelijasta? Jos
> tunnistamaton äly oli vastuussa biologisten järjestelmien suunnittelemisesta, kuinka
> voisimme tietää sen?

Emme voi määrittää sellaista.

Kymmenen vastausta ID-hörhöilleTorstai 19.10.2006 14:13

Jonkinlainen epävirallinen vastaus http://www.intelligentdesign.fi/ - sivuston "10 kysymystä opettajalle" - osioon artikkelin "Suomalaisista kolmasosa ymmärtää kyseenalaistaa kehitysopin" alta.


# ELÄMÄN SYNTY. Miksi oppikirjat väittävät Millerin ja Ureyn vuoden 1953 koetulosten osoittavan miten elämän syntyyn tarvittavia yhdisteitä on saattanut muodostua alkumaapallolla — vaikka silloiset olosuhteet eivät todennäköisesti muistuttaneet koejärjestelyn olosuhteita ja elämän synty jää arvoitukseksi?

Silloiset olosuhteet saattoivat muistuttaa koejärjestelyn olosuhteita, joten Millerin ja Ureyn koetulokset nimenomaan osoittavat miten ko. yhdisteitä on saattanut muodostua. Ei ole osoitettu ettäkö Millerin&Ureyn kokeen olosuhteet olisivat ainoita joissa yhdisteitä muodostuu.


# DARWININ ELÄMÄN SUKUPUU. Miksi oppikirjat eivät käsittele”kambrikauden räjähdystä”, jossa kaikki eläinkunnan pääryhmät ilmestyvät samanaikaisesti fossiiliaineistoon täysin valmiina eikä polveutuen yhteisestä esi-isästä — siis ollen ristiriidassa evoluution mukaisen elämän sukupuun kanssa?

Puhutaan 50 miljoonan vuoden ajanjaksosta joka alkoi 540 miljoonaa vuotta sitten. Räjähdys olisi kyllä hyvä mainita, onhan se oleellinen osa evoluution toimintaa, eikä mitenkään ristiriidassa sen kanssa. Fossiloituminen on varsin epävarma prosessi.


# HOMOLOGIA. Miksi oppikirjat määrittelevät homologian yhteisestä esi-isästä johtuvaksi samanlaisuudeksi, ja sitten väittävät sen todistavan yhteisen esi-isän — siis kyse on ehäpäättelystä joka naamioidaan tieteelliseksi todisteeksi?

Tämän kysymyksen ymmärtämiseen tarvittaisiin genetiikan tuntemista. Itse kysymykseen sinänsä ei sisälly kehäpäättelyä - olemme selvästi geneettisesti samanlaisia, mikä ilman yo. homologian määritelmääkin kertoo yhteisestä esi-isästä.


# SELKÄRANKAISTEN ALKIOT. Miksi oppikirjat käyttävät selkärankaisten alkioiden samanlaisuutta kuvaavia piirustuksia todisteena yhteisestä esi-isästä — vaikka biologit ovat tienneet yli sata vuotta, että selkärankaisten alkiot eivät ole alussa samanlaisia ja että piirustukset ovat väärennöksiä?

Pitäisi määritellä mitä tarkoitetaan samankaltaisuudella. http://en.wikipedia.org/wiki/Mammalian_embryogenesis antaa erittäin samanlaisen kuvan nisäkkään alkion kehityksestä alkuvaiheessaan. Solut ovat likimain samanlaisia ja kehitys seuraa samoja linjoja. Kuvat havainnollistavat asiaa hyvin. Pitäisi kyllä verrata jotakin muuta kuin piirroksia selvittääkseen ovatko alkiot myös saman näköisiä samankaltaisuuden lisäksi.


# ARCHAEOPTERYX (LISKOLINTU). Miksi oppikirjat esittävät tämän fossiilin puuttuvana renkaana dinosaurusten ja nykylintujen välillä — vaikka nykylinnut eivät luultavasti ole polveutuneet siitä ja sen oletetut esi-isät ilmaantuivat vasta miljoonia vuosia sen jälkeen?

Koska niin saattaa olla, ja koska se on paras arvauksemme siitä mistä nykylinnut ovat ehkä voineet polveutua.


# KOIVUMITTARIT. Miksi oppikirjat käyttävät kuvia puunrunkoihin naamioituneista koivumittareista todisteena luonnonvalinnasta — vaikka biologit ovat tienneet 1980-luvulta lähtien, että koivumittarit eivät normaalisti lepää puunrungoissa ja että kaikki nämä kuvat ovat lavastettuja?

Ainakin http://www.kolumbus.fi/matlai/luonto99/toukia6.html sisältää kuvia joissa ko. otukset todella naamioituvat hyvin koivun oksille tai lehtiin. On selvää että paremmin naamioituva mittari tulee vähemmän syödyksi ja lisääntyy enemmän. En tunne tapausta.


# DARWININ PEIPOT. Miksi oppikirjat väittävät, että Galapagoksen peipoilla tapahtuneet nokan muutokset ankaran kuivuuden aikana voivat selittää lajien syntyä luonnonvalinnan avulla — siitä huolimatta että kuivuuden loputtua tapahtuneet muutokset palautuivat takaisin eikä evoluutiota lopulta tapahtunutkaan?

Tämä kysymys ei todella ymmärrä luonnonvalintaa. Evoluutiolla ei ole suuntaa, joten jos yo. kertomus pitää paikkansa, evoluutiota tapahtui kaksi kertaa nollan sijaan, kulloisenkin nokan ollen sopivin senhetkisiin olosuhteisiin.


# MUTANTTI BANAANIKÄRPÄSET. Miksi oppikirjat käyttävät kuvia banaanikärpäsistä joilla on ylimääräinen siipipari todisteena siitä, että DNA-mutaatiot voivat tuottaa materiaalia evoluutiolle — vaikka ylimääräisissä siivissä ei ole lihaksia ja nämä mutantit eivät selviydy hengissä laboratorion ulkopuolella?

Koska sellaiset banaanikärpäset todistavat juuri sen. Jos mutaatio voi aiheuttaa ylimääräisen siipiparin, on perusteltua ajatella että se voi aiheuttaa muutakin, myös hyödyllisempiä mutaatioita.


# IHMISEN ALKUPERÄ. Miksi taiteilijoiden piirroksia apinamaisista ihmisistä käytetään osoittamaan oikeaksi materialistisia väitteitä, että olemme vain eläimiä ja olemassaolomme on pelkkää sattumaa — vaikka fossiiliasiantuntuijat eivät voi edes olla yhtä mieltä siitä keitä oletetut esi-isämme olivat tai miltä he näyttivät?

Oletetuista esi-isistämme on jäänyt melko vähän todisteita, vielä vähemmän valokuvia. Toisin kuin tieteen popularisointeja seuraavat usein luulevat, kaaos ei ole sattumaa eikä tiede tarkoita muuta kuin senhetkistä parasta käsitystä siitä miten asiat ovat voineet kehittyä sellaisiksi kuin ne nyt ovat.


# EVOLUUTIO -TOSIASIAKO? Miksi meille kerrotaan, että Darwinin teoria evoluutiosta on tieteellinen tosiasia — vaikka monet sen väitteet perustuvat tosiasioiden vääristelyyn?

Se johtuu enimmäkseen siitä ettei evoluutiota enää juuri kukaan kiistä. Ja mitä tosiasioiden vääristelyyn tulee, sitä taitavat harrastaa kaikki osapuolet, olemmehan ihmisiä. Koska yo. kysymykset eivät missään vaiheessa esittäneet tietolähteitään, en tietenkään voi tietää edes mistä on kyse. Jos kirjoittaja olisi esimerkiksi itse tutkinut tuhansia alkioita samankaltaisuuksien löytämiseksi ja dokumentoinut tuloksensa, tähänkin pitäisi vastata pidemmin ja vakavammin.

Tarviin stressipallon.Keskiviikko 18.10.2006 19:03