IRC-Galleria

Juu, tiedän; olen hirveä pahiz.

Koko päiväkirja oli unohtunut melkein kahdeksi viikoksi, mutta onneksi Allu laittoi kommenttia ja taas muistui tännekkin kirjoittaa ^^ Ja juu, kyllä sie Allu oot olemassa.
Kahden viikon aikana on sitten tapahtunut ihan sikana: jysytetty viksuu (kai se valmistuu kun sitä tekee), kirottu kirjoitusten tuloksia (Ämmiä vaan, matikassa pisteen päässä ja reaalissa kahden. Matikan alustavat pisteet laski kai 6:lla ja reaalin 7:llä. Keväällä sitten ne paremmat arvosanat talteen tästä viisastuneesta), vietetty viikonloppua kotona ensimmäistä kertaa sitten elokuun alun, pelailtu, sählätty, opastettu vanhempia vanhempainillassa, unohdeltu asioita, missattu festarit, hankittu pari fyysistä ja henkistä arpea, katseltu leffoja, sössitty asioita ja kaikkea muutakin mitä tämän ikäisten matkalle nyt muutenkin sattuu.

Väsyttää, ihan sikana ja en ees tie miks. Unirytmi katos ja muutenkin koko homma sukkaa...ei kai pitäs joka yö herätä hoitamaan SGW Quantumin rahapolitiikkaa...Miikallekkin siellä jo velkaa 200 milj |-)

Ärsyttää, ärsyttää kaikki mitä vastaan tulee. Silti ei sitä helposti kukaan ulkoa päin huomaa, tai ei ole ainakaan välittänyt niin että puhumaan olisi tullut. Mutta hei, sentään tien mikä ärsyttää ja kyrsii, tai ainakin muutaman osasyyn:
Viikonloppuna on isän häät. Niin, isän häät. No, sinänsä miun pitäs olla onnellinen, että isä on, mutta kun hän on onnellinen miulle vähän hassun ihmisen kaa. Niin, äitipuolen kaa hän luontaisesti menee naimisiin, äitipuolen joka tuhon meidän perheen. Olleita ja menneitä ja nykyään jo unohtuneita asioita, mutta olis se ollut kiva kasvaa kokonaisessa perheessä ilman ei-niin-ihanteellista isäpuolta. No ei siinä kaikki, kyl mie sinne häihin haluaisin, mutta en orjatyövoimaksi. Niin, miun roolina on laittaa paikkoja kuntoon perjantai-iltana ja lauantaina täyttää tiskikonetta. Nooh, en mie varmaan sinne kuole ja on miulla sentään Ida, ja kaks veljeä lohtunani ja pääsen sentään sunnuntaina viettämään synttäreitäni softiksen parissa!
Toinen ärsyttävä juttu on kirjoitukset. Reaalissa oli potenttiaalia L:n ja Matikassa E:hen, molemmat lähtivät E:nä, mutta molemmat tulivat sitten takaisin ämminä. No mikäs siinä, kirjoitellaan vaan uudestaan keväällä.
Kolmas kyrsinnän syy on miun oma jäntittömyyteni. Mie en saa päätettyä asioita ja jos saankin en saa pidettyä niistä kiinni. Miun on pitänyt alkaa kuntoilemaan koko syksy ja alkutalvi, ei vaan oo onnistunut, pitäs mennä nukkumaan aikaisin, mutta ei onnistu, pitäs tehdä viksua, mutta kun sekin tökkii, pitäs pitää kiinni perjaatepäätöksistäni, mutta kun sekään ei onnistu. Perjaatepäätökset tuossa harmittaa eniten, niitä on elämän aikana tullut tehtyä muiden virheiden pohjalta melkoisen paljon. Siis tyylii "en koskaan tee noin". Mutta viime aikoina oon luistanut omista, hyvin pienistäkin päätöksistä ja muutamasta hiukan suuremmasta...se kyrsii! (Varsinkin se, etten ole saanut ihanalle Sonja-pikkuiselleni kirjoitettua mailia kolmeen viikkoon vaikka niin usein on pitänyt)
Pitäs ottaa itteensä niskasa kiinni, mutta kun se on helpommin sanottu kuin tehty. Tänään vois hissan jälkeen lähteen saman tein lenkille, sitten suihkuun ja sitten SGW:n kautta nukkumaan. Mutta kun ei se tuu onnistumaan. Mie kyl yritän, yritän ihan tosissani, mutta no, huomenna tässäkin onnistuminen nähdään.

Ääh, miun pitää lopettaa, pitää hoitaa muutama asia kuntoon ennen töitten loppumista.
Nähdään te kaikki
ihanat-kulta-hani-mussukat-,
-jotka-ootte-jaksaneet-lukea-tän-loppuun-asti-,
-muuallakin-kuin-vain-galleriassa!