IRC-Galleria

En pystynyt aikaisemmin kirjoittamaan tätä koska olen oksentamisen alaisena matkamuistoistani. Paluupäivän iltana 16.6 astuin junaan klo 22.06. Juna lähti ja olin häätänyt juopon pois minun paikaltani, koska kyllähän muakin häädetään puolet tyhjässä olevasta junasta jos oma paikka sattuu olemaan varattu. Sain siis olla vittumainen, hyvä. Mutta sitten ongelmaksi tuli viereeni istuva kalju ja tämän takana istuva todennäköinen holhottava. Holhottava vaikuttaa normaalilta klo 1.38 asti, jolloin hän alkaa vaihtelemaan paikkaa ja tuijottaa minua nukkuessani. Myös holhoaja katsoo minua, nousen ylös, enkä saa enää unta, vaan tyydyn puolen tunnin uniin.

Klo 4 paikkeilla olimme oulussa jonne pysähdyimme, todennäköinen holhottava ei älynnyt mennä pöntölle vaikka hänelle tuli äkillinen vatsan ahdistus, vaan tulee viereeni huohottaen ja voihkien roplauttelemaan löysät housuun. Minä järkytyn ja jään paikalleni, kuulen pitkään valunta ääntä. Vasta kun todennäköinen holhottava oli sanonut vellien tulleen housuun ja hajun levitessä, juoksin toiselle puolelle vaunua oksentamaan. Vatsahapot nousivat laituria kohti ja hengitin saastunutta ilmaa ulos. Seisoin jonkin aikaa paikallani ja olin päättänyt strategiani, haen matkatavarani. Ne olivat puhtaat paskasta, mutten pääsisi toiselle puolelle vaunua sillä tieni oli tukittu, niinpä jouduin menemään vaunun perälle jossa hengitystä pidätellen suihkuttelin calvin kleinin hajustetta. Tarkistin, ettei tavaroissani ole paskaa ja olin tyytyväinen. Tarkistin myös, että puhelimestani oli akku loppu, joten en voinut tarkistaa aikaa matkustus ajalle ja päivitellä tapahtunutta.

Yllättäen minulle tuli pissa hätä ja ajattelin että takanani olisi vielä yksi vaunu, katsotaan mitä sieltä löytyy. Löysin vessan, jossa mies oksensi ja lattialla oli kaljaa ja kusivana. Niinpä rohkeasti menin vessan sisälle väistellen lattian aarteita, sillä paska oksettaa minua enemmän. Mutta se päätös päätyi tasapuoliseksi nostettuani jalkojeni avulla vessanpöntön kannen, huuhtelematon oksennusläjä odottaa ja minulla on sepalus auki, eikun kusemaan ja hengitystä pidättelemään, kusi on jo tulossa, niinpä väistelin minua kohti valuvaa vanaa, kusin ja pidättelin hengitystä paita ja käsi suojanani. Vähän epäonnistuneesti sihtasin, mutta tilanteen huomioon ottaen aiheutin vähän sotkua.

Oksennusrefleksin taas käynnistyessä kiiruhdan sepalusta sulkien paikalleni, jossa jumittaudun poissa olevaan tilaan kuuntelemaan kun paskasetä kertoo paskomistarinansa junan henkilökunnalle, alan kuuntelemaan musiikkia ja pidätän hengitystäni arviolta 2 tuntia pitäen päätäni vasten tyynyä, josta mieluummin imen kaiken hilseen ja pölypunkit. Ajan kanssa muutama matkustaja seuraa esimerkkiäni. Ajattelin matkan aikana, ettei minusta tulisi sairaanhoitajaa. Lisäksi en ajatellut mitään muuta, oli ehdottoman tärkeää olla ajattelematta mitään, muuten tulisi oksennus. Nyt olen hengissä, peseytyneenä ja pyykkipäivää viettäen.