IRC-Galleria

Ding! Enpäs tiennytkään, että huulirasvaankin tungetaan sitä paskaa hunajaa. :( Olen suhteellisen allerginen sille sonnalle ja erehdyin illalla nukkumaan mennessä rasvaamaan huuleni kun lentsun takia ovat vähän kuivuneet. Nooh. Mikäpä siinä kunnes heräsin kahden jälkeen yöllä siihen, että ei meinannu millään kulkee ilma, naama oli oikeelta puolen turvonnu muodottomaksi enkä edes saanu oikean puolen silmääkään auki.

Kaiken tämän ilon lisäksi vielä turvotuksen takia puraisin palan huulesta eikä se yhtään edesauttanut sitä, että olisin ehkä saanut unen uudelleen astmalääkkeiden ottamisen jälkeen.

Tästä tulin siis siihen tulokseen, että ei enää huulirasvoja minulle ikinä KIITOS! Ellei ole jotain allergiahyypiöille tarkoitettuja huulirasvoja jossa on pelkkää valaan laardia ilman lisukkeita ettei henki mene kun koittaa pitää ittensä kunnossa.

Kelakin oli viimein maksanu työttömyysetuudet takautuvasti niin uskalsi lähtee käymään ruokakaupassaki. Saanu tässä tovin vyötä kiristellä kun ei oo uskaltanu ostaa ku jotain makaroonia tyyliin. :D

Pakkasin muksut autoon ja ajeltiin iha vaan me emännät keskenään Jumboon ruokaostoksille. Ei sieltä loppujen lopuksi tullut kuin kassillinen ruokaa kuitenkaan mukaan. :D Vaan kassalla oli mielenkiintoinen tapahtuma kun siinä jonottelin ja olin menossa jo maksamaan seuraavaksi niin siihen meidän kärryihin tuli kiinni joku nais-ihminen ja sano vaan "onko sulla paljo tavaraa? Näkyy olevan. Pitää mennä toiselle kassalle!" Jumpe. Se kävi kaivelemaan meidän ostoksia siinä ihan vaan yllättäen eikä niitä tosiaan ollut ku 20 euron edestä, että joo-o. Ei se ois kauaa joutunu mun jälkeen odottaan. :D

Saattoi ehkä näyttää, että kärryssä oli enemmänkin ku kyydissä oli kaks ipanaa ostosten lisäksi, mutta vielä toistaseksi en oo muksuista löytäny kaupan viivakoodia. :D

En malta odottaa. :D Piakkoin pitäisi ekat karvavauvelit syntyä. Enää viikko ja sitten ne ovat täällä mikäli naaras tiineytyi astutuksessa. Toivotaan, että homma onnistui. Ikää sillä alkaa jo olemaan, mutta on hieman pulaa juuri nyt sopivan ikäisistä naaraista. Ovat joko liian vanhoja tai liian teinejä. :D

Nyt on Rambo ja Naksu totutuksessa. Saas nährä kuinka tässä käy. :D

Jeps. Eilen oli lasten neuvolapäivä joka meni nappiin eikä valittamista neuvolan horoilla ollu. Tänään oli sitten mun käyntini Peijaksen kirurgisella polilla.

Ne mulkerot ei vaan tajua, että haluan sen leikkaukseni viimeinkin saada. Kyllä teki mieli säädellä sen lekurin hapensaantia kun se kitisi, ettei me leikata vaan tulee lisätutkimuksia.

No ainakin sanoin sen, että minä en IKINÄ aio enää syödä mitään lääkkeitä vatsani vaivoihin vaan sitten niiden tutkimusten jälkeen (löytyi sieltä jotain taikka ei) saavat luvan leikata palleatyrän helekuttiin.

Lääkäri vaikutti vähän vaikeelta ja selkeesti oli aikonut ehdottaa jo seuraavaa mahalääkettä kokeiluun vaan kerkesin tukkia sen suun lahjakkaasti. Eli ihan sama oli sisukset paskana tai ei niin kaikki ne vaivat sitten hoidetaan leikkaamalla. Oon kärsiny ihan tarpeeksi kivuista ja lääkkeiden syömisestä. Siihen pitää tulla nyt loppu ja se loppu tulee leikkaamalla. Lääkityksellä vaivoja vaan siirretään kunnes mummelina tyyliin syön letkun kautta ja paskannan pussiin.

Ei hemmetti kyllä potuttaa. Potuttais varmaan monia muitakin. AAAAARGHHH!!!!

Oon nähnyt tuon saman unen ties kuinka monta kertaa ja aina se on yhtä kummallinen joskin osittain myös hauska.

Unessa ilmeisesti on käyny niin, että zombiet on alkaneet saada valtaa maailmasta ja meitsi asuu muka vielä kotona vaikken oo asunu siellä enää ööö... pitkään aikaan. :D Mulla on unessa mun vanha Suzuki PV mopo joka sekin on ollut poissa jo 12 vuotta. heh. Ajelen kaiken karmeuden keskellä mopolla kotiin hiekkatietä pitkin ja mulla kulkee mukana joku hirvee lihaveitsi zombien varalta. :D pääsen kotia missä on mun yks vanha kouluaikainen kaveri muka käymässä ja se vetää siellä paniikkia, että zombiet on vallanneet mun kodinkin.

Me sitte linnottauduttiin sen mun kaverin kanssa mun entiseen huoneeseeni ja vedän kaapin takaa vielä vanhan ja uskollisen karhu pesäpallomailani. Kaveri panikoi ku joku alkaa paukuttaan ovee ja ölisee siellä nälkäänsä. Minä vetäsen oven auki ja se onkin mun äitipuoleni joka selkeesti haluaa verta ja aivonkappaleita. :D Niinpä veivaan sitä otsaluuhun ensin pesismailalla ja sitten sapelila vaan reippaasti pää poikki kun se on hetken sekasin. Juoksen keittiöön missä odottaakin mun isä pöydän äärellä aikeissa lähteä lihajahtiin, mutta se jahti päättyy siihen, että hyppään pöydän yli sen selän taakse ja isken lihakirveellä sitä niskaan ja pää tippuu lattialle. Näin päästiin eroon isästäkin.

Seuraavaksi kuulen kiljuntaa omasta huoneesta minne kutsumattomat zombiet on päässeet kaverini kimppuun ja mun täytyy hakata ne kaikki muusiksi pesismailalla.


The End

Ja aika onnellinen loppu. Mää en edes kuollu niinku usein käy.

Tulipas käytyä tänään sotilasvalaakin katsomassa ja kuulemassa. Jussin serkku kävi vannomassa valat Tikkurilan urheilukentällä ja porukkaa riitti. Ilmakin oli onneksi suotuisa vaikka välillä menikin pelottavasti pilviseksi.

Mukava oli tämäkin hommeli kerran eläessään nähdä. Varsin virallista ja musiikki oli jokseenkin hupaisaa, mutta elämys se tämäkin.


P.S. Nyt on tullut täyteen viisi vuotta kihlautumisesta. Huhhuh. Kohta viisi aviovuotta takana.

Tänään onkin ollut kaikenlaista ohjelmaa. Isäntä hommasi kelaa varten todistuksen talon perusparannuksesta ja sai samalla jostain syystä huudot asiakaspalvelun tädiltä vaikkei Jussi mitään sille tehnytkään.

Itse olen päivän melkeinpä siivonnut ja harrastanut välillä parittamista siinä sivussa. :D Seppo nyt pääsi viimein astumaan Ullan kun Ulla alkoi lämpenemään miehekkäille lähentelyille.

Milena oli varsin tyytyväinen uuteen sänkyynsä. Sai oikein isojen tyttöjen mäntyisen sängyn jonka Jussi kävi tänään keravalta hakemassa. Kyllä osasi lapsi olla ylpeä uudesta sängystään.

Tässäpäs onkin vierähtänyt aikaa ja paperia ja mustettakin kun olen räpöstänyt gerbiilien rekisteripapereita lähetettäväksi. Pitäs vielä käydä samalla läpi nuo eläimet jotka aion näyttelyyn viedä.

Pitäisi siis pestä ja harjata ne puhtaiksi ja vähän ehkä muuttaa niiden ruokavaliotakin siihen näyttelyyn saakka, ettei turkki mene heti huonon näköiseksi.

Hommelia riittää näin niinkuin tavallisten kotihommien lisäksi vielä.

Huomenna saapuu uusi perheenjäsen kotiin. Hihii. En malta odottaa näkeväni pientä poikaa. :)