Kellon tikityksen rytmittämä
pimeässä kasvava tyhjyys
ohikuluvasta ajasta riippumaton
toisen lämmöstä
hetkeksi tyyntyvä
silti alati läsnä
painostavana
levon hetkellä
hiipien mieleen
hiljainen kuiskaus:
"Ei sinusta
maailma hyödy
eikä sinua kukaan
omakseen halua."
Ahdistuneena tihentyvä hengitys
koittaa tavoittaa unen
painajaisista raskaan.
Uusimmat blogimerkinnät
- big black monster 30.11.
- my hoods 28.02.
- kjdjsk 28.02.
- Studying cognitive psychology can also be... 30.11.
- i'm doing great 24.11.
- hällä väliä 19.11.
- [Ei aihetta] 08.11.
- words like love 07.11.
- it's about the creature 06.09.
- yö 06.09.
Selaa blogimerkintöjä
- ▶ 2013 (3)
- ▶ 2008 (8)
-
▼
2007 (81)
- ▶ marraskuu 2007 (8)
- ▶ lokakuu 2007 (2)
- ▶ syyskuu 2007 (2)
- ▶ elokuu 2007 (5)
- ▶ heinäkuu 2007 (5)
- ▶ kesäkuu 2007 (8)
- ▶ toukokuu 2007 (4)
- ▶ huhtikuu 2007 (11)
- ▶ maaliskuu 2007 (8)
- ▶ helmikuu 2007 (13)
- ▶ tammikuu 2007 (15)
- ▶ 2006 (121)
- ▶ 2005 (6)