Tiedättehän sen hetken kun pitkän päivän jälkeen makaa vaan paikallaan toisen vieressä ja on aivan hiljaista. Päivään on mahtunut kiirettä, menoa ja meininkiä. Ei ole pystynyt pysähtymään hetkeksikään; molemmilla on ollut kova kiire.
Nyt kun on hiljaista, nyt kun mikään tai kukaan ei häiritse, nyt kun olemme vain kahden. Nyt, juuri ennen kuin nukahdan, on hyvä tilaisuus sanoa se ääneen. Sanoa se mitä on pitänyt mielessään koko päivän. Ajatus, joka on noussut mieleen joka kerta kun arjen kiireiden keskellä katseemme ovat kohdanneet. Ajatus, jota en ole vielä koskaan sinulle sanonut.
Sitä katsoo toista silmiin ja kuiskaa:
- minä rakastan sinua.
Toinen katsoo hiljaisena takaisin. Tuijottaa suoraan silmiin, hämärässäkin voi erottaa hänen hämmentyneen katseensa. Hän pyörittelee vastaussa mielessään pitkään; kääntää sitten lopulta vain selkänsä ja mumisee:
- hyvä.
Uusimmat blogimerkinnät
- Riutta lipuu ja uppoaa 03.08.
- OHO 15.07.
- [Ei aihetta] 17.06.
- HAHAHA! 07.06.
- 19 uutta paitaa ja hetkeksi onnellinen anna... 05.06.
- 150 paitaa eikä silti mitään päälle p... 23.05.
- Ikuisia totuuksia 22.04.
- Repokosken Aino 21.04.
- Muuttovalmiudessa 19.04.
- Kuumehoureissa 15.04.
Selaa blogimerkintöjä
- ▶ 2009 (31)
-
▼
2008 (206)
- ▶ joulukuu 2008 (16)
- ▶ marraskuu 2008 (10)
- ▶ lokakuu 2008 (17)
- ▶ syyskuu 2008 (18)
- ▶ elokuu 2008 (22)
- ▶ heinäkuu 2008 (20)
- ▶ kesäkuu 2008 (11)
- ▶ toukokuu 2008 (23)
- ▶ huhtikuu 2008 (20)
- ▶ maaliskuu 2008 (16)
- ▶ helmikuu 2008 (15)
- ▶ tammikuu 2008 (18)
- ▶ 2007 (199)
- ▶ 2006 (149)